10.4.2007

Burberrymies

Junassakin ollut Burberrymies on myös täällä taukotuvalla, ja tulee taas Sarin juttusille. On aikaa ja rauhallinen ympäristö selventää miehelle miten haluttaisi hiihtää, ja miten Sarin hiihtovarusteet ovat tulossa vasta huomenissa ja perästäpäin.

Mies puhuu ja puhuu, selostaa pehmeällä äänellään elämäänsä. Tuo yksinäinen luojan luoma herättää näinollen jopa pientä säälinpoikasta, vaikka oikeastaan mies on melkomoisen aktiivinen ja ehkäpä julkeakin.

Mies tarjoutuu lainaamaan Sarille hiihtoasusteita ja pyytää hehtikohta tulemaan oikopolkua mökilleen. Mökki on kuulemma oikein hieno ja on myös juokseva vesi sekä takka ja kaikki.

Läpi huurteisen risukon ja paksussa lumessa kahlaten mies ohjaa edellä kulkien Saria syvemmälle metsän syvyyksiin.



Lumi tunkeutuu puolikenkiin ja tippuu oksilta niskaan, mutta lopulta ollaan miehen vuokramökin edustalla. Sarille selviää mikä on se juokseva vesi ja Sari haluaisi juosta tiehensä. No onhan tuossa terassi ja josko sen verran piipahtaisi että saisi lumet pois kengistään, miettii Sari ja siksi menee sisälle miehen perässä.



Sisällä on takka ja siinä räiskyy tuli jo valmiina, kuin äsken sytytettynä. Mies tuo omia hiihtovarusteitaan esille ja pyytää sovittamaan, levittelee ja esittelee kuinka sopivat ne olisivatkaan. Sari kieltelee, eihän näin pienessä mökissä ole mitään soppea jossa voisi vaatteita vaihdella.



Sitten tuo Burberrymies vetääkin äkkiä verhot ainoan ikkunan eteen ja sammuttaa valot. Vain takan valo jää lepattavana kajastamaan hämyiseen kämppään.



Hui.

Höyryjuna ja asema.

Niin, Humppila- Minkiö- Jokioinen kapearaiteinen lähti talvitauolle.