21.7.2007

Salava

Minnan pihassa on hieno Terijoen salava. Kasvaa hillityn kurinalaisesti, ei rönsyile.
Mahtava varjostuspuu isoksi kasvaessaan, alapuolelle voi tehdä vaikka oleskelutilan.




Mutta tätä puuta ei Sari tunnista. Näin kosteana kesänä vehreä ja kaunis.
Sari klikkaa kuvaa suuremmaksi mutta tunnista ei, ei vain tiedä mikä on.
Olisiko Raaseporin Pihlaja?


20.7.2007

Lomaa pukkaa

.


Pujo on niin suosittu tienvieruskasvi, että se on saanut jo varteenotettavan värikkäämmän kilpailijan. Mikähän on tämä keltainen, joka näyttää ennen kukintonsa puhkeamista aivan pujolta?

Mutta.

Kesälomaahan se vasta nyt pukkaa, kun kiireisimmät jo palaavat stressaantuneina takaisin työpaikoilleen. Työpaikan taukohuoneen tarinat ovatkin olleet jo pidemmän aikaa sellaisia että loma tulee tarpeeseen.

Juuri eilen oli puheena sairaudet ja syöpä muanmuassa. Työkaveri tiesi että haikalat eivät sairastu lainkaan syöpään, ja vaikka mitä karsinogeenejä väkisin istutettaisiin, solut eivät reagoi ja syöpäsolut eivät lisäänny.

Totesin siihen että tutkimus taitaa olla tehty siten että koe-eläinhaijoukkoa on pakkotupakoitettu mutta yksikään ei ole syöpään sairastunut. Ovat kuolleet luonnollisen kuoleman ennen sairastumistaan.

Mutta mitähän sitä oikein lomalla tekisi? Pohjanmaalla on kesälomakuukausina tarjolla hyviä extremetansseja siellä sun täällä. Jokaisen on syytä ainakin kerran elämässään testata, miten helpolla siellä saakaan järjestettyä vaihtelua tylsään arki- tai lomarutiiniin.

Useimmiten jo lippuluukulta selvittyäsi joku kumahuttaa heinäseipäällä tai tarjoaa oudolle tulijalle piristävää puukkohippasta lavan ympäri. Sisällä tungoksessa tullaan tunnetusti iholle ja tarjotaan kyynärpäitä viljalti lapaluiden väliin. Jos vielä vaikka selviätkin vastakkaissuuntaan menijöistä kunnialla, niin viimeistään baarissa joku kaataa oluet niskaasi.

Jos kaikesta huolimatta iltasi tuntuu tylsäksi menevän, hyvä on huutaa ennen poislähtöä ovella: Juussii, Jussiii.....! Täälläkö niitä fuskaavia painipesäpalloilijoita pesii? Oliis jonkinnäköösen ottelun tarvetta! Kalliojärven kirkkaassa pohjavesialtaassa, onkin sitten hyvä aamuyöllä liotella turvonutta naamaansa ja painaa visusti mieleensä unohtumattomat pohjanmaan kesälomamuistot.

Entäs jos menisikin tänä vuonna Kainuuseen tanssimaan suotanssin SM-kisoja? Hyttysille syötetään jalostettua ja treenattua tanssijanverta, niin että itikat muistelevat moista mässäilyä vielä vanhainkodissakin. Tuo SM-lyhenne tuleekin varmaan sadomasokismista, niin epäinhimillistä touhua tuo suotanssi on.

Suomussalmelaisten nuorten itsemurhatilasto on synkkä, mutta tälläinen sirkushuvi saattaa tuoda pitsakkaa piristystä synkeään korpimaisemaan. Paikkakunnan nuoret katselevat pää kenossa kuinka etelän väki vääntää suosambaa niin että turpeet vain pölisevät.

Voisikohan tuo Päivi järjestää ensi vuonna vastaavan kansainvälisen häppeninkin? Aina Japanista saakka tultaisiin tiettömän taipaleen taakse, jotta saataisiin vääntää hyllyvällä suolla muutama tanssiaskel itikanläimisen ohessa. Matti-Sakari laulaisi, suopursu kukkii ja rahkasammal pölisee, tää outosakki jalat mudassa hölisee.

Mikähän näitä kainuulaisia ihan oikeasti riepoo? Pystytetään pellot täyteen vaatetettuja heinäseipäitä ja syödään leipäjuustoa. On outoa väkeä on.

Toisaalta Hämeestä se kesän onni ja autuus voisi myös löytyä. Mennä vaikka Latovainioon ja kuolla, niikös se oli vanha sanonta? Ei, ei se ihan niin ollut, mutta Latovainiosta se sivistys on ainakin lähtöisin. -tai pois lähtenyt. Nyt sinne tehdään oikein lentokenttää, jotta voi yksityissuihkarilla laskea rojauttaa, keskelle lannanhajua.

Josko menisi ja siellä ajelisi Minkiön höyryjunalla, ja olisi muutoinkin niin kuin ennenvanhaan. Vanhat sarkaiset pussihousut vaan jalkaan, paperiset valkoiset hihakkeet ja kaulurit sekä vanerinen kapsäkki molempiin käsiin. Olisi sit vähän niinkuin herrahenkilö itse kesälomallaan. Vanerinen kapsäkki vaneerisella aneemisella ihmisellä justiinsa.

Ehtoon korvalla voisi vielä mennä ja pyörähtää parit pyörähdykset Keinukankaan tanssilavalla. Jos oikein holja tuuri kävisi, siellä voisi olla Fasterin pariskuntakin, lempitouhuissaan. Siis suosikkiharrastuksensa parissa, juu.

Oikeastaan olisi jännä homma vaihteeksi myös palata armeija-aikaisille juurilleen Turkuun Pääskyvuoren törmälle. Onkohan toinen erillinen väijykomppania vielä entisensä? Kapteeni Sarkala ja Majuri Seppo Kepponen vielä olemassako olisivat? Rauli Somerjoki suoritti siellä oman osansa rättivaraston hoitajana.

Siellä betonitornin juurella voisi hyvällä tuurilla myös tavata Matti Mainion, palstan sheriffin, kaiken tanssitietouden kerääjän. Tämä oivallinen mies, kuin nykyajan Elias Lönnroth. Sukeutuisi siitä kohtaamisestamme holja vuoropuhelu:

-kukas olet, mistäs olet tänne tullut ja mitä hommailet? -kysyisin.

-Matti vaan Kaarinasta ja moderaattori olen, vastaisi hän varmaan.

-No joo voihan tuohon noinkin vastata kait, sanoisin. Toinista minä olen tullut, jos noin vastataan, mutta Latovainiosta kotoisin ja ingenjööttöri vaan, jatkaisin vielä. Käspäivät vetkutettaisiin ja lippalakkiakin nosteltaisiin, eipä siinä sen kummempia juttuja tulisi.

Voisi Matti esitellä kumminkin minulle palstojaan luolan uumenissa. Siellä on varmaan hyvässä ojennuksessa takavuosina viljellyt tarinat synkoopeista, fuskun joustoista ja myös naamapakkien salatieteet säilössä. Sotasalaisuuksiahan varmaankin kaikki nuo perinnetietoutena kerätyt silmäpelien ja hakustrategioiden suunnitelmat ovat. Pablo Nebulan salaiset kansiot. Jos viljeltyjä keskustelupalstoja en sattuisi sittenkään näkemään, niin sotilaskotiin voisi ainakin pyrkiä.

Ei taitaisi kuitenkaan siviilillä olla pääsyä sotilaskotiin noin suljetulla alueella, joten mitäpä sinnekään törmäpääskyilemään, suotta. Jos menisikin nyt tuolla Turun reissulla tapaamaan valtion ainoita asukkaita, -Siivosen pariskuntaa. Turkuhan on saanut takaisin pääkaupunkioikeutensa.

Siivosien kanssa voisi viritellä tanssikasino -huvikeskusta verovapaan Valtion alueelle. Siellä ei turhat suomen lait päde ja muutenkin olisi rento meininki. Tuo 50-neliömetriäkään tanssitilaa ei rajoittaisi välttämättä, jos tekisi ylöspäin laajenevan tornimaisen rakennelman. Ilmatilaahan saa vapaasti kait käyttää ja vaikkapa neljä nosturia nurkille nostamaan asiakkaat ylös ja alas.

Jokamiehenoikeudella ne nosturit tilapäisesti Posion metsiin kai sallittaisiin. Tai tässä tapauksessa, jokaniskanoikeudella pitäisi varmaankin sanoa. Uhkapelikään ei olisi Valtiossa kielletty minkään lain perusteella. Kun vielä tanssilavalle tekisi sopivan matalat kaiteet, humalaisetkin kokisivat luonnollisen poistuman tanssilattian tugoksessa horjuessaan. No tuon orkanisiseeraamisen ehtii vaikka kesäloman jälkeenkin.

Olisihan noita käyntipaikkoja, kesätapahtumiakin joka pitäjässä. Mutta parree kait vain olla möllötellä ja kuunnella kesäsadetta kotosalla.

16.7.2007

Ratsia

Sarihan pysäytettiin poliisin toimesta. Systemaattinen autojen kunnon tarkistus. Mersusta ei mitään vikaa löydy, mutta edessä olevalle Hondaporukalle käy köpelömmin. Autosta lähtee kilvet.

Seuraavana päivänä paikkakunnan urheat soturit ovat uskaltautuneet jo seisomaan konepellille. Yhteinen terävä potku tuulilasiin, -noin. Ehkäpä jo ylihuomenna saisimme sen tuulilasin lurpsahtamaan etupenkille, -toteaa toinen ja laittaa nuuskamällin alahuuleensa.




Kyydissä oli kaksi nuorta juippia ja he joutuvat jalkamiehiksi tihkusateeseen.
Hermostuvatkin ja vinoilevat poliiseille, nimittelevät paskalakeiksi mokomat koijarit. Yksi poliiseista ottaa rauhallisesti autostaan tarrateipin ja liimaa sen ivanaurun kera kilvettömän auton takaosaan.








Poliisitkin päättävät ratsiansa ja lähtevät pois. Tuskin on väki loitonnut auton luota, kun joku jo tulee ja heittää kiven kilvettömän auton sivuikkunasta sisään.
Sellaista on raaka maailma.


12.7.2007

Unilukkari

Sari kuuntelee haltioiutuneena radiosta urkujen ääntä. Lapsenakin höyryradiosta kuului joskus urkumusiikkia, oikeastaan aika useinkin kun Tauno Äikää musisoi. Nyt hän kuuntelee Äijää. Sai ei oikeastaan ole lainkaan musikaalinen Fuugan hän erottaa. Ja piano pianissimo tai forte fortissimo on ihan arkipäivää ihan kotioloistakin.

Äijän urut ovat vanhat ja toimivat vielä kivihiilellä. Nyt kun oli 070707 päivä ja hääparisoittoja viljalti, äijä sai kanniskella kivihiilipusseja melkomoisen määrän kellarista ja raahata ne aina ylös asti, urkuparven paineenkehittimeen.


9.7.2007

Valtio on vallattu

Radion uutislähetys keskeytyy ja nuo sanat tulvivat eetteriin Sarin autoradiosta.

-No johan on, eikö mikään ole enään koskematon. Eihän tuon pitänyt olla mikään uhka turvallisuudelle? Sari pohtii tuota pöyristyttävää uutista pienessä päässään ja miettii mihin tämä maailma on oikein menossa.

Luultavasti Stubb kuitenkin saa mobilisoitua Eu-joukot avukseen ja alue julistetaan suvereeniseksi ja koskemattomaksi demilitarisoiduksi vyöhykkeeksi, kuten ahvenanmaakin.

Tuo Valtiohan ei kuulu Euroopan Unioniin, joten siihen ei sovelleta EU:n elintarvikemääräyksiä, ehkäpä pensasperunan tuottaminen olisi siellä vaivattomampaa. -Miettii Sari vielä.

6.7.2007

Pojasta polvi paranee

Lapsi.




Isoisälläni on varmaan polvi ollut kipeä vuonna 1918. Siksi lienee ottanut poikansa, eli isäni polvelleen.

Valokuva on toiminut samalla ulkonaliikkumislupana, olihan silloin levottomat ajat.
Takana lukee mm.. .....on oikeus liikkua polkupyörällä omassa ja lähikunnissa.
Alla nimismies Vähäsolan allekirjoitus ja leima.

Taxhund

Koira

2.7.2007

Leikin loppu

.

Radiossa kerrotaan miten BMW-nuorukaisen autoleikit saivat surullisen lopun. Perheellinen poliisimies kuoli Sarin kotipitäjässä. Ratkaisevaksi lausunnoksi noussee autossa kyydissä olleiden kertomukset. Jos poika on uhitellut ajavansa poliisin päälle, murhasyyte voisi mennäkin läpi. Koko elämä on nuorukaisella nyt kuitenkin huonolla mallilla, kävi syytteiden kanssa miten kävi.

Sarin edellä menevästä autosta syttyvät äkkiä jarruvalot. Sarikin hiljentää ja edellä ajavan auton alta esiintulee sätkivä rusakonpoika. Sari ei tee paniikkijarrutusta, vaan ohjaa mersun niin että rusakko menee pyörin välistä. Taustapeilistä näkyy hetken aikaa jalkojen sätkyttelyä. Ketut saavat iltasella ruokaa.

Sellainen oli rusakonpojan leikin loppu

Höyryjuna ja asema.

Niin, Humppila- Minkiö- Jokioinen kapearaiteinen lähti talvitauolle.