29.12.2008

Siltainsinööri Jaatinen, vaiko Päätalo?

"Olen siltainsinööri Jaatinen ja minä olen vittumainen mies" -sanoi siltainsinööri Jaatinen esitellessään itsensä paikkakunnan sillanrakennusporukalle.



Kemppinen kertoo kirjoituksessaan Päätalosta seuraavaa, päästyään nyt Iijoki sarjan luennassaan viimeiseen 24. osaan.(Kemppisen tekstit kursiivilla)

Päätalo on maailman huippua kolmessa asiassa: mikrohistorian välittäjänä, romaanin rakenteen uudistajana ja dramaturgina.

Voitte käydä kysymässä Kosmoksesta. Riittää kun huutaa ovelta tai tiedustelee vahtimestarilta. Päätalo on edelleen huono eli pitkäpiimäinen ja vanhanaikainen ja teknisesti taitamaton kirjoittelija, jonka nimeä ei sovi mainita ilman naurun hörähdystä.

Joku Päätalo-elokuvan nähneistä kuului sanovan, että Kai Lehtisen esittämä Kalle Päätalo oli elokuvan vittumaisin henkilö. Romaaneista saa juuri saman käsityksen. Päähenkilö eli ”Kalle Päätalo” ei herätä mainittavaa myötätuntoa, vaikka hänen vaiheensa ja kohtalonsa pitävät lukijaa ruuvipenkissä. ”Kalle” on juuri niitä ihmisiä, jotka tekevät väärällä hetkellä väärän liikkeen – mies jonka on ihan pakko hakata päätään jokaiseen seinään vaikka pikkuisen kiertämällä ja eteensä katsomalla säilyisi vähemmin kolhuin. Hän on sönköttäjä, joka rupeaa selittelemään, kun olisi pidettävä turpa kiinni, ja koheltaja, kun pitäisi miettiä, mistä päästä urkkoon isketään.


Hienoja kielikuvia. Ja katsoessani tuota elokuvaa tuli itselle hieman samanlaisia mielikuvia, joskin tietoisuus että roolin esittäjä on oikeasti Kai Lehtinen eikä oikea aito Kalle Päätalo häiritsi asennoitumista miehen persoonaan. Ei elokuva eikä kirjat toisaalta tue sitä mielikuvaa että Päätalo olisi ollut esimiehenä kettumainen, hän oli sitä läheisilleen ja ehkä eniten itselleen.

Kemppinen kirjoittaa vielä:

Miksi miljoona ihmistä sitten lukee tämän kirjasarjan, kuten nyt minä? Se käy pirtaan, se kolahtaa, se sopii kuin suutarin peukalo mummun perseeseen.

Päätalon mikrohistoria on valikoivaa. Se on kerrassaan huonoa lukemista, jonka tuloksena väitetään, että hän on kirjannut elämänsä tapahtumia ”sellaisinaan”. Kerronta on todellisuudessa täynnä taitavia katkoja, pimennyksiä, harhautuksia, vääriä avauksia ja ennen kaikkea toistoja, joiden keskeinen tarkoitus on valehteleminen. Esimerkiksi omien ruumiinvoimien korostaminen – kirjoittaja saattoi olla vahva mies, mutta ei poikkeuksellinen. Hän saattoi olla kova lukemaan, mutta 24 romaanin matkalla vain kolme teosta mainitaan tärkeiksi ja Waltarin, Jack Londonin ja Haanpään lisäksi nimetään vain neljä muuta.


Heh, heh -juuri noin. Myös ne jotka eivät jaksa lukea kuin muutaman sivun havainnoivat tuon "huonon luettavuuden" ja hokevat sitä kuin mantraa, aina pelkästään Päätalon nimenkin kuullessaan.

27.12.2008

Vällypäivät

Urbanisoituneille ihmisille on näin moni perättäinen vapaapäivä toimettomuuden aikaa. Saatetaan viettää vällyjen välissä enemmän aikaa kuin lääkäri määrää. Marja-Leena kirjoitti kirjoituksestani jota en edes enää kunnolla muista kirjoittaneeni.

Myös välipäivien sankaritar -fiktiivinen Sari Tamlander on viettänyt jo jonkin aikaa sapattivuotta. Saattaneepa Sari vielä herätä horroksestaan. Aikoinaan liitin tarinaan niinikään fiktiivisen Kälviäläisen Kirsti Tuomaalan. Useamman kerran on tultu juuri sillä hakusanalla sivuilleni, mutta onneksi toista ihan samannimistä oikeaa ihmistä ei hakukone löydä.

Kemppinen kirjoittaa Päätalosta. Sieltä Kallen humeetin ja sen sassaroinnin suunnalta taitaa olla tuon Tamlanderin perheen inspiraatiokin.

26.12.2008

Kotkan kirkot urut ja niiden 10-vuotishäväistys

Kotkan kirkon satavuotisjuhlapäivänä 29.11.1998 vihittiin käyttöön
ainutlaatuiset barokkiurut jotka on rakentanut urkurakentamo Martti Porthán Oy.

Esikuvana Porthán käytti vuonna 1714 valmistuneita hienoja Freibergin tuomiokirkon urkuja, jotka suunnitteli silloin aikoinaan Johann Sebastian Bachin työtoveri Gottfried Silbermann.

TV:stä tuli dokumentti Katri-Helenan joulukonsertista ja se oli kuvattu juuri täällä.

Panoramakuva uruista.


Tässä urkurakentajan
selostus uruista.

Nyt nuo ainutlaatuiset urut on tärvelty.

Tonttuilemassa

Puutarhatonttu kiersi maailmaa.

18.12.2008

Phuket Fantasy

Kuin Disneyland tehty korpeen. Liian pramea ja kontrasti muutoin hienon luonnon keskellä kuitenkin liian suuri. No onhan siellä myös iso esiintymisareena norsuille ja akrobaateille, jossa ei saanut kuitenkaan kuvata.

Sillä rahalla myös olisi saanut aika monta asuntoa paikkakuntalaisille.












17.12.2008

Vastakohtaisuuksia

Kuten Virossakin turistikohteiden ja paikallisten asumistaso on kovin erilainen. Turistit nostavat hintatasoa ja eivät tyydy samaan kuin paikalliset.

Paikallisten rivitaloasumuksia.



Turistin sänky ja sandaalit



Turistin tohvelit

15.12.2008

Kuumuus

Kuuma koira.



Irtokoirat menivät maate mihin sattui. Autojen alle tai jalkakäytävälle. Kuuma oli niilläkin luontokappaleilla.

UIma-altaat oli jäähdytettyjä. Toisin kuin suomessa. Ei tuoksunut kloori ei otsoni. Mitähän moiset virkistysaltaat kustantaa?



12.12.2008

Pohdintaa energiankulutuksesta

Kylmän tekeminen on kalliimpaa kuin kuuman. Hyötysuhde on laitteissa niin päin huonompi. Esimerkiksi Thaimaassa on ulkona keskimäärin +30 astetta kaiken aikaa. Sisälle ihmiset haluavat +17 astetta. Se tekee 13 astetta kylmennettävää.

Vastaisi energiankulutuksen kannalta tilannetta että suomessa olisi ulkona aina +7 astetta lämmintä ja ihmiset pitäisivät asuntonsa +22 asteessa.

Ei se ihan näin suoraviivaisesti mene mutta kehitysmaiden rikastuessa energiankulutus kasvaa jyrkästi kun jäähdytyslaitteita hankitaan aina vaan lisää.

On jatkuvalla lämpimyydellä etunsakin. Monissa asunnoissa ei ole lainkaan seiniä. Aulatilat ja hallit pärjäävät pelkällä ilman kierrätyksellä. Hotellimme aamiaisravintola oli yksi tälläinen. Uteliaat linnut tulivat pilarien välistä sisälle.




Hotellin aula oli näin hieno. Rakennus oli louhittu rinteeseen ja tehty luonnollinen vesiputous miltei sisätiloihin. Jalopuuta ja marmoria. Kuvan vesiveistos oli oikeastaan melkein kuin fallossymboli, -siis jos jonkun retaleen likainen mielikuvitus näin panee ajattelemaan.

Nong Nan Seafood

Aina ei tarvita hienoja ulkoisia puitteita jotta ruokapaikka olisi huippulaatuinen.

Bamburiukujen päälle levitetty pressu toimii sadesuojana. Ovia ja seiniä ei ole, mutta ruoka maukasta ja eksoottista. Iso annos tiikerirapuja tai jättikatkarapuja paistetulla riisillä ja olut noin viisi euroa.

Rapujen hummerin tai taskurapujen tuoreus on taattu, sillä ne haetaan altaasta vasta kun asiakas on esittänyt tilauksensa.

Keittiö oli sähkötön ja tiskivesi kaadettiin katuviemäriin.



Äärimmäisenä oikealla todellinen markkinointimies ja iloinen velikulta Ka Ka. Syntyään Burmasta (nyk. Myanmarista). puh: +358 66 84308074. Varatkaa pöytä.



Klikatkaa kuvaa suuremmaksi ja katsokaa iloisia ilmeitä. Hotelli Gracelandin muuri taustalla kuin maamerkkinä.

11.12.2008

Materiaalina jää

Kaupungissa oli arvokkaimmissa paikoissa ja tilaisuuksissa muotia käyttää jäätä veistoksiin. Kuormuri toi joka päivä ison jääkuution erään ravintolan ulko-oven eteen ja siitä alkoi mies veistämään joutsenta tai jotain muuta kaunista. Aamulla se oli vain läiskä maassa.

Tässä tapauksessa oli ensin neljä kuutiota joista oli tehty 81 th. Tilaisuus viivästyi ja th kirjaimet alkoivat sulaa niin että tee alkoi muistuttaa ruippanaa ristiä. Henkilökunta vei ne pois ja jätti vain 81 jäljelle.



Tässä sininen hetki mutta valotusaika niin pitkä että ilman jalustaa ei onnistunut. Ihmisisilmä näki vain mustan meren ja laivan valot.

10.12.2008

Rakentamista maailmalla

Betoniauto toi valmisbetonin tuohon kaukaloon. Siitä sitten pari kerrosta ylöspäin äpärit kädestä käteen tehtiin valutöitä.




Myös sähkölinjoja pitää vahvistaa. Kaikki tolpat ovat täällä betonista.


8.12.2008

Rakennusprojekti

Vuosi sitten ajattelin että mitähän liuskoja hitsaavat rakennustyömaalla. Kaikki oli ihan kesken.



Ja tämmönen siitä näemmä sitten tuli. (Taustalla lasitettuna oleva kupoli.)

7.12.2008

Norsunpoika

Vuoden vanha pienokainen. Joulukuu 2008.





Isompi könsikäs vuodelta 2007.

Tuk Tuk & Tommy again

Tommymme oli siellä vielä, ja miksei olisi ollut. Tässä kuva viime viikolta:




Tämä alla oleva kuva on vuosi sitten otettu. Sama paikka sama päivämäärä, eri vuosi:

Jatkuvia junaonnettomuuksia Jokioisissa

Niin, Viikonloppuna 80-vuotias mies törmäsi autollaan museojunaan. Aiemmin oli ikävä henkilövahinko vuonna 1908 joulukuussa kun 27-vuotias...