Äijä palautti mieleeni herkuista herkuimman. Ehkä syynsä on siinäkin ettei sitä tyrkytetä joka kahvilassa tai markettien nisutiskeillä.
Pastanjauhajilla on hyvä kuva ja herkullisen näköiset mustikat, mutta valitettavasti muropohjaan. Se pitää syödä lusikalla ja ei maistu minulle niin paljoa kuin pullapohjaan tehty. Tässä on pullapohjan ohje mutta ilman kuvaa.
Jotkut pitävät ihme kyllä muropohjaan tehdyistä, siitä tässä video.
Leuhkat eväät lauloi Mikko Alatalo. Raskas työ vaatii raskaat huvit sanoo joku.
Holjat eväät ovat sellaiset joita ei Latovainiossa ehkä ymmärretä eväiksi ollenkaan.
Kuitenkin valkosipulietanat kera patongin ovat ihan hyviä.
Valmistusohje:
Osta pakastettuja etanoita joitka on täytetty valkosipulivoilla.
Laita uuniin ja nauti kuumana patongin kera.
Jos käytettävissä on etanapannu niin säilyke-etanatkin käy. Niitä ei tarvitse edes kaivaa kolostaan kun ovat siististi kupissa esillä.
Saimaan rannalla oleva Rauhan sairaala remontoidaan lomakeskukseksi.
Häämöttää jossain tuolla kaukana.
Pakkanen on kuurannut rannan puut kauniilla kuorrutuksella. Koivun oksat ovat kuin jättiläiskokoisia piipunrasseja.
Tässä kuvia kesältä.
Tässä historiaa.
EU rahoittaa massiivisen kolossin uudelleenkäyttöä. Sairaalaan liittyi maatila, siitä tässä.
Maksettu on taas puoleksi vuodeksi ja näin on oikeus esim. Yle Teeman elokuviin ja ykkösen luontodokumentteihin. Lähettävät ties jo kuinka monetta kertaa uusintoina David Attenboroughin kuiskaamalla selostettuja pätkiä, joutuvatkohan maksamaan rojalteja toistamiseen ohjelmaoikeuksien omistajille?
Muistan ajan jolloin Vantaalla eräs kerrostaloasukas ei halunnut maksaa kerrostaloyhtiön hänelle väkisin antamaa kaapeli TV-liittymää. Taisi viedä ihan korkeimpaan oikeuteen ja voitti. Ei ollut pakko maksaa ellei ollut telkkariakaan.
Nyt lakia on muutettu ja se katsotaan perusvarustukseksi ja kaapeli TV-maksu voidaan periä kaikilta, ei tarvitse asentaa hankalia estolaitteita niille jotka eivät maksa.
pari viikkoa sitten Elisa lähestyi isännöitsijöitä ja hallituksen jäseniä internetliittymien tiimoilta vastaavasti. Jos taloyhtiö ottaa nopean internetliittymän niin hinta on asuntoa kohden puolet edullisempi, -yksittäisiin liittymiin verraten, siis alle kympin. Ongelmahan tulee siitä jos vain puolella asunnoissa on netti ja kaapelimodeemi käytössä, ne netittömät maksavat tavallaan sitten sen toisenkin puolen käytöstä. Siis tarvitaan yhtiökokouksen päätös, ei mene pelkällä hallituksen ilmoituksella.
Bjarne Kallis on mennyt vielä pidemmälle. Ehdottaa että TV-lupamaksu kerättäisiin vastikkeiden yhteydessä asunto-osakeyhtiöissä asuvilta. Taas joutuisi maksamaan katseluvasta nekin joilla ei ole telkkariakaan. Eipäs tule helpolla menemään läpi moinen ehdotus. TV:n katselu ei ole mikään välttämättömyys jokaiselle, niinkuin ei ole nettikään mökin mummolle.
Sarin kaverin Minnan kylällä on väki nyt suu makeeta vettä täynnä.
Ovat nyt kaikki vuoden alusta kaupunkilaisia ja heillä on kaunis kukkavaakuna ja kaikki.
Eikä siinä vielä kaikki: Helsinki tulee lähemmäksi.
Moottoritie välille Kivenlahti-Kirkkonummi syntyy sittenkin, on nyt olemista on.
Eikä siinäkään vielä kaikki: Elämä jatkuu ja tonttien arvot nousevat sekä kyläyhteisö voi uinua niinkuin ennenkin.
Hälssinki ja hälssinki, -sanottiin simpauttajassa. Kirjan kirjoittaja Heikki Turunen ei tykkää hälssingistä eikä EU:sta. Onhan se Juicekin sanonut että Helsingissä on se hyvä puoli että rautatieasemalta lähtee juna kerran tunnissa Tampereelle.
Lapista kun ajoin alas näin kyltin Piippolassa "Suomen keskipiste".
Myös kirjailija Pentti Haanpää tapasi pysytellä tiivisti aloillansa siellä Piippolan pitäjän Leskelän kylässä.
Muutaman kerran Haanpää saatiin houkutelluksi Helsinkiin, varmaan kustantajan tilaisuuksiin väkipakolla. Kun kirjailijalta reissun jälkeen udeltiin matkavaikutelmia, tämä asetti pääkaupungin paikoilleen: "Muuten hyvä kylä, mutta on vähän syrjässä!"
Päätalon tuotannosta minulla on nyt menossa kirja joka sijoittuu osittain samoihin aikoihin kuin juuri ilmestynyt elokuvakin. Siinä Kalle on nuorikkonsa kanssa asettunut asumaan tekoselkosiinsa. Lainan ja Kallen kattilakunta kipuilee pitkien välimatkojen ja pitkien työpäivien kanssa. Lisäksi Kalle saa viestiä Tampereen Vouviloilta kuinka vuokralaiset asuvat hänen rakentamaansa rintamamiestaloa tärviölle. Messukylään ja kirvestielle takaisin on Kallen mieli ja kova halu. Vaikka tekoselkosissa on entisiä kasvinkumppaneita ei se seutu ole Kallellekaan enää mieleinen. Vaikka juuret ovatkin Iijoen törmässä on kai jokin verso kiinni jo marjapuuron värisessä kirvestien asunnon sokkelissa.
Tätä ketjua pitänee lukea alhaalta ylöspäin jotta aikajärjestys säilyy.
Helmikuun alku 2009
Tasoituslasku sähköyhtiöltä saapui. Vuosi 2008 kulutus 3000 kWh pienempi kuin vuoden 2006. Vuoden 2007 kulutus -jonka syksynä ilmalämpöpumppu asennettiin meni siihen väliin. Eli liki 300 Euroa vuodessa säästö.
Kuvasta ilmenee tuo ilmalämpöpumpun haittapuoli, sulatusvaiheen kurlutuksen lisäksi.
Jäniskin on käynyt katsomassa mikäs vempele se talvipakkasella tiputtelee.
Minkäköhänlainen paannejääpatsas on niillä joilla on tuplatehokkaampi vesi-ilmalämpöpumppu?
Joulunpyhät 2008
Kesällä jäähdytyspäiviä taisi olla kymmenkunta. Nyt se pumppu taas lämmittää ja TM Rakennusmaailman testissä tuli toiseksi. Sulatuksen ääniä ei arvosteltu, ne ovat kaikissa vähän erilaiset. Muuta lämpöä kuin pumpun puhallus ei yläkerrassa vielä tarvita.
Tässä kuva miten etelässä asennetaan jäähdytyslaitteita:
Kesäkuun alku 2008:
No niin nyt se sisäyksikkö alkoi jo puskemaan viileää kun asetusarvoksi oli asetettu 21 astetta. Sammutin toistaiseksi, ei vielä tarvita jäähdytystä eikä enää lämmitystäkään.
Kun jäähdytyskausi alkaa niin johtoon laittamani energiamittari tallentaa jäähdytyskauden hinnan. Takaovea ja tuuletusikkunoita ei tule aina suljettua, joten uloshan se jäähdytysenergia aika nopsaan siirtyy.
Niin ja muistin juuri ettei tainnut laite talvella sammua lainkaan eli pakkasasteita ei ollut kertaakaan alle -15.
Helmikuun alku 2008:
Lämpöpumppu on nyt puhissut muutaman kuukauden. Vaikutuksesta sähkölaskuun ei ole tietoa vielä pitkään aikaan mutta muutamia kokemuksia.
Vettä kertyy tälläisilla ilmoilla ulkoyksikön alapuolelle tosi paljon, varmaan ämpärillinen vuorokaudessa. Jokin putki sadevesiviemäriin on tarpeen rakentaa ensi kesänä.
Jos ulkolämpötila on alle +5 kosteus tiivistyy huurteeksi ulkoyksikön kennostoon jonka automatiikka sulattaa mutta lämmitystoiminto keskeytyy siksi aikaa. Jossakin viidessä pakkasasteessa ulkoilma on riittävän kuivaa jotta huurtuminen vähenee ja yli +viidessä kosteus tippuu suoraan vetenä keräysastiaan.
Olohuoneen ja toisen makuuhuoneen patterit ovat olleet kylminä koko talven, alakerrassa on lattialämmitys ja seinäpatteritkin kylmimpään aikaan olleet päällä tasaamassa lämpötilaeroja.
Sisäilma on olevinaan raikkaampaa ionivaihtimen ansiosta ja pölyäkin tuntuu olevan vähemmän. (tai sitä ei saa kiinni kun ilma liikkuu koko ajan)
Oudointa on kun joskus yöaikaan kennoston sulatustoiminto menee päälle ja nesteen kiertosuunnan vaihtuessa ja putkiston lämpölaajentuessa alkaa jonkinmoinen kurlutus.
Vielä siis toimii ja lämmintä hönkää, no problems. Sähköyhtiökin taisi lukea tätä kun lähetti kymmenen euroa kuukaudessa pienemmän arviolaskun :).
Niin 15.10.2007.
Kasvihuoneilmiö uhkaa. Hehkulamput on paras vasaroida heti sirpaleiksi. Kaikissa kodeissa olevat jalka-lukulamput kärrättävä kaatopaikalle, kylpyhuoneen spotit ja halogeenit murskattava, hehkulamppuja varten asennetut valohimmentimet muuttuvat tarpeettomiksi ja tilan tulevat täyttämään kalvakat kalliit loistelamput ja LED-valaisimet.
Muutama päivä sitten aloin kovinkin säästeliääksi ja ympäristöystävälliseksi ja aion tiputtaa sähkönkulutustani radikaalisti asennuttamalla kiinteistöön ilmalämpöpumpun.
Ulkoyksikkö:
Jaa että mikä ihmeen ilmalämpöpumppu? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite talvella: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Laite toimii samalla periaatteella kuin pakastin tai jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää kovasti pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä. Eihän se ilman pakastus onnistu, ulkoyksikkö huurtuu vain hieman.
Normaaleihin sähköpattereihin verrattuna tässä lämmitysmuodossa on omat etunsa: lämpö jakautuu tasaiseen ja jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli viiden watin edestä. Suoraa säästöä siis. No, hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin laite sammuu. Silloin apua tarvitaan perinteisiltä sähköpattereilta. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin, tammi-helmikuussa ehkä muutamia päiviä.
Jos lukee öljyalan julkaisuja, niin koko ostos on heidän mielestään turha. Tiedä sitä mitä uskoa, parempi kokeilla itse. Jos talossa on toimiva öljylämmitys, näin asia varmaan onkin.
Yltiöpäiset mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa - onnistunee vain optimiolosuhteissa. Minulla lämpiää vesi ja sauna sekä kylpyhuoneen lattialämmitys edelleen normaalisti sähkövastuksilla ja onhan nykykodissa jos jonkinmoista sähkövehjettä.
Ilmalämpöpumpussa on kaukosäädin jolla huonelämpötilan säätö on helppoa: - valitsee vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Jäähdytettäessä ei säästöä tietenkään synny, mutta onhan monella autossaankin jäähdytys.
Laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Kolme erilaista suodatinta keräävät pölyn itseensä. No kohta nähdään kerääntyykö kuinka paljon pölyä suodattimiin. Onneksi ne ovat imuroitavia ja pestäviä.
Olen nyt säätänyt kaikki lämpöpatterit talosta alle kahdeksaantoista ja eteisen portaikossa sijaitseva pumppu on saanut huolehtia kämpän lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt - no eihän vielä ole kovin kalseita ilmojakaan. Alakerran huoneet ovat monen mutkan takana, joten jos ovet ovat kiinni kyllä siellä lisälämpöä tarvitaan.
Ennen kotiin tullessa oli vastassa Amos hännän heilumisineen, nyt ylös kiivetessä vastaan tulee lämmin ilmavirta, kuin leppeä lehmän henkäys. Yöllä laite sammuu itsekseen ja alkaa poistaa huurretta. Kuuluu porina ja surina, ihan kuin kahvinkeitin yskisi viimeisiä vesipisaroitaan kuumalle lämpölevylle, niin kuin joskus tippalukottomaan aikaan tapahtui. Laite käynnistyy taas uudelleen automaattisesti hetken perästä.
Ihan positivisia ensikokemuksia siis, aika näyttää tuleeko huoltoja tai alkaako sisäyksikkö äännellä, siinä on kylläkin uudenlainen keraaminen laakerointi. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, ei sitä varmaan voi vastustaa kiusausta, tuhlata sähköä ja lepuutella itseään hieman viileässä ilmavirrassa.
Laitteen merkki on siis Panasonic NE9GKE 9 ja asennuksen hoiti hienosti Taloussähkö. Ensin ajattelin ottaa tarjouksia usealta toimittajalta ja pyöräilin Mitsubishin pumppuja maahantuovan yrityksen omistajan pakeille. Lupauksistaan huolimatta hän ei koskaan ehtinyt katsastamaan asennuspaikkaa ja se tarjous jäi siis saamatta. Sellaista sattuu, asiakas ei ole kuningas.
