14.12.2010

Joulupohdinnan 14. luukku

Pohdinta 14.

Kauneimmat joululaulut tuli kuunneltua Haapajärven vanhassa puukirkossa. Penkki ei ollut suunniteltu selkävaivaiselle mutta tunnelma oli harras. Sekä kanttori että pappi olivat sijaisia koska varsinaiset ovat äitiyslomalla.

Kolehtihaaveja oli kahdenlaisia. Kädestä käteen kulkevia jotka vaativat penkin päähän kuitenkin valvojan että se kulkee sukkelasti. Pitkävartisia, joiden käsittely onkin taidetta ettei sohi käytävän toisen puolen ihmisiltä silmälaseja rikki.

Pappi ja itse päälaulattaja oli varsin leppoisa vai-ihminen. Arvuutteli mikähän nimi kätkeytyy P.J. Hannikaisen nimen taakse, siis mitkä ovat etunimet? Kanttorikaan ei tiennyt, ehkä äijä olisi tiennyt tuli mieleeni. No sitten jollakulla yleisöstä oli tietoa tai googlasi kesken tilaisuuden kännykällä ja oikea tieto ilmoitettiin.

Mahtava mies P.J. Hannikainen.

Nurmeksesta kotoisin ja Jyväskylässä koulunsa käynyt niinkuin taannoinen työkaverinikin. Isänsä oli lukkari. Nurmeksiksi sanottiin myös alakouluaikoinani sellaisia monoihin kiinnitettäviä luistimia.

1 kommentti:

Äijä kirjoitti...

Olihan se P.J. tosiaan aikaansaapa mies, touhusi kovasti ja jälkeäkin tuli, kuten tiedämme.
Pojatkin olivat aikamoisia musiikkimiehiä kukin, löytyy pianistia ja kapellimestaria. Moni lukkari on huokaissut helpotuksesta Kuulan häämarssia pyydettäessä, kun on ollut Väinön armollisesti C-duuriin transponoima, helpommaksi sovitettu versio käytössä. Toivo mokoma kun sävelsi Häämarssinsa H-duuriin, jossa on sellainen ylennysmerkkien viidakko, että ainakin korpilukkareita hirvittää :) Väinö Hannikainen huomasi ongelman, ja nosti puoli pykälää ja simbsalabim, kaikki ylennysmerkit olivat tipotiessään, saa soittaa melkein pelkillä valkoisilla.

Jatkuvia junaonnettomuuksia Jokioisissa

Niin, Viikonloppuna 80-vuotias mies törmäsi autollaan museojunaan. Aiemmin oli ikävä henkilövahinko vuonna 1908 joulukuussa kun 27-vuotias...