24.12.2010

Viimeinen joulupohdinta

Niin.

Työpaikan taukohetkinä olen usein käynnistänyt pohdinnan jonkun sanonnan alkuperästä. Usein tietoa löytyy ja jos ei löydy niin katsotaan netistä. Mutta noin puoli vuotta sitten tuli tenkkapoo.

Työtoveri kertoi helmasyntinsä olevan runsas suolankäyttö. Kysymys tulikin mistä tuo " helmasynti" -sanonta on saanut alkunsa. Merkitys on tullut likimain selväksi mutta mihin tuo sanonta perustuu, ei löydy vastausta netistäkään.

Oma arvaukseni on että se on jokin perisynti, jo lapsuudesta ihmisen äidin helmoissa roikkuessa lähtöisin oleva mukana kulkeva riesa, maneeri ja tapa. Eli äidin helmasta saanut sanonta alkunsa.

Pelkkä arvaus toistaiseksi. Mikähän lie sanonnan historia?

3 kommenttia:

Äijä kirjoitti...

Aika hyvä arvaus oli.
Täällä oli oikein laaja esitys aiheesta:
http://urantiaopetuksia.blogspot.com/2010/01/helmasynti.html

Viitannee myös perisyntiin.

Murphy kirjoitti...

Niin. Pet-evil, lemmikkisynti.

Ilmeisesti kääntäjä on vain keksinyt itse jonkin uuden sanan joka ei leimaisi turhaan kielteisesti kissoja tai koiria.

Nehän pyörivät helmoissamme ja otetaan syliin ja vaikea on luopua vaikealuontoisesta paikkoja järsivästä koirasta joka hyökkää viattomien pikkukoirien kimppuun.

Ehkä runsas suolan käyttö ei kuitenkaan ole hyvä/paras esimerkki helmasynnistä, koska sen terveysvaikutukset ova eri ihmisille niin perin erilaiset.

Murphy kirjoitti...

Sen verran vielä että äidin helmat on ilmeisesti väärä arvaus, paremminkin omat helmat, joissa niitä epämieluisia asioita roikkuu kuin lumikokkareita umpihankea tarpoessamme.

Pienikin karhea hahtuva kerää ensin pienen pallukan, joka sitten taas kerää lisää aina välillä pudottaen mutta uusipa mokkula siihen jo heti kumuloituu.

Jatkuvia junaonnettomuuksia Jokioisissa

Niin, Viikonloppuna 80-vuotias mies törmäsi autollaan museojunaan. Aiemmin oli ikävä henkilövahinko vuonna 1908 joulukuussa kun 27-vuotias...