Merkkipaalu

Aamupoljennot ovat alkaneet. Maisema muuttuu juuri nyt nopeammin kuin koskaan aiemmin näillä tienoilla. Tulee moottoritie ja räjäytellään sekä kaivetaan, tehdään jopa kymmenen siltaa tuolle runsaan kymmenen kilometrin matkalle.

Osa silloista on ramppeja ja tule yksi riistasiltakin jossa kasvaa puut ja pensaikot, hirvet voivat mennä yli tien jos sillalle sattuvat. Mutta on talven aikanakin tapahtunut.

Juuri tässä kohdassa porsas ajettiin kotiin.

Tuolla muovisella aurauskepillä hätistettiin, hus hus.




Ja hätistäjänä oli itse Routa.

Chopin Walz

Tälläiset valssilenkkarit oli heitetty puhelinkaapelin päälle. Niitä näkyy nykyisin useissa kaupungeissa ja kukaan ei tiedä miksi niitä sinne laitetaan.

Varsovasta vielä

Tämä pylväs ja aukio on yksi kaupungin kohtauspaikoista. Leveä ja pitkä kävely/pääkatu päättyy myös tähän, jatkuu sitten nupukatuna vanhan kaupungin sokkeloihin..



Tässä kuva bussin ikkunasta. Näin kun tehdään katu ja kävelykatu niin on turistiystävällinen. Kaikki nähtävyydet saman kadun varreilla.



Sitten oli joku outo tyynytappelu. Höyheniä leviteltiin pitkin toria ja ihmisillä oli hauskaa kun sotkivat toisiaan. Holjaa.



Ja tässä tämä kulttuuripalatsi utuisena päivänä. Valtaisa kolossi, neuvostoliiton lahja veljeskansalle.



Kopernikus on yksi kaupungin suurmiehistä ja hänellä on oma yliopisto.

Kaukana kaikesta

.
Kuvat suurenevat klikkaamalla

Kaikki tiet vievät Roomaan mutta kaikki tiet vievät pois tästä kaupungista.



Joku meni naimisiin ja tilastojen mukaan puolikas erosikin, juuri tuona päivänä.



Tuosta puuttuu vain Wille Wallgrenin veistämä Haaviston Manta keimailemasta, ja lehtiäkin saisi olla puissa.



Jos suomessa muistokynttilät ovat valkoisia niin täällä ne ovat punaisia tai keltaisia.



Itämainen tietäjä oli tullut tuomaan sanaa tulkin välityksellä.



Mutta kuulemista enemmän heitä kiinnosti tilaisuuden jälkeen jaetut hedelmät, limppari ja sämpylät.

Pianopenkki

Kaupunki on ylpeä säveltäjästään. Ei riitä että lentokenttä on nimetty säveltäjän mukaan, vaan lisäksi kaupungissa on kymmeniä marmoripenkkejä joiden uumeniin on upotettu elektroniikkaa. Nappia kun painaa niin säveltäjän kappaleet alkavat soida muutaman minuutin. Penkissä on myös tietoa näköpiirissä olevasta kulttuurirakennuksesta.

Soittaja/säveltäjänero on haudattu muille maille vierahille, mutta hänen sydämensä on upotettu tämän kaupungin erään kirkon pylvääseen.



Sitten siellä patsasteli tämä Kyösti Kallion näköinen mies. Nimi oli kulunut heikoksi joten ei tainnut olla velipoikansa. Kumara asento ja ryppyinen palttoo oli.



Oli myös Marskin oloinen patsas. Tämä ratsu ei kuitenkaan ollut peitsari koska astui ristikkäisillä jaloilla. Marskin ratsuhan keikutteli kuin kameli, saman puolen jalat yhtäaikaa.



Tämä herra näyttäisi nojaavan seinään mutta oikeastaan pitelee katosta niskojensa varassa. Kuva on otetty ylöspäin tihrustaen, riski herra mutta kalpoinen perin kalpoinen.



1700 luvulla rakennettu kirkko, ennen ja nyt.





Jokos Äijä tietää pianomiehen kaupungin?

Pääsiäiskaupunki

Joissakin kaupungeissa vietetään pääsiäistä hartaammin kuin toisissa. Tämä on yksi niistä, ehkä selviää mikä kun kuvia tulee enemmän.



Vanhankaupungin aukion reunassa tälläinen pytinki.



Vanha ja uusi lyö kättä. Kurottavat kohti taivasta, graffitit on rumia.



Kirkot oli avoinna ja joihinkin niistä väki jonotti yli puolen kilometrin mittaisena letkana. Pieni eväskori matkassaan joissa otanta pääsiäisruuista, niihin virvottiin ja varvottiin pyhää vettä.



Tämä kaunis hotelli oli pystyssä jo Mannerheimin nuorukaisvuosina. Hänen postinsa tuli sinne.

Kynttilälyhty

On nykyisin kielletty suomessa. Parasta vaan lähetetellä tuolla Thaimaassa jossa on aina kesä.