2.2.2012

Koh Jum Paratiisisaari

Nostanpas tämän aiemmin, eli viime elokuussa kirjoitetun jutun ylös, kun juuri on nyt erittäin ajankohtainen.

Monestakin saaresta tai paikasta käytetään nimitystä paratiisi. Ilmeisesti kuitenkin on niin, että jos paikassa on useampi ihminen, ympäristö raivattu ja kaikki nykyajan vermeet, ei paikka voi olla paratiisi. Krääsän ja vehkeiden vuoksi siellä silloin on ihmisen paljon helpompi ja viihtyisämpi elää, mutta muut ihmiset ovat helpostikin piina sielulle.

Koh Jumille on nyt vedetty sähkötkin, joten jääkaapit toimii ja whisperit katossa, majat on kuitenkin pääosin bungaloweja.

Naapurin Pena lähtee aina joka vuosi joulukuun alussa paratiisilleen ja palaa vasta helmi- maaliskuussa. Tässä selostus saaresta.

Paikasta siis on julkaistu kirjakin, johon ed. blogisti viittaa ja tekijä on siis Pena.

Bungalowit
ovat juuri sellaisia kuin bungalovien tulee ollakin.

Ilmeisesti tätä karttaa ja juttua ei yleensäkään pitäisi julkaista koska jos sinne menee lisää ihmisiä, ei se ole paratiisi laisinkaan.

Ei sinne ihan helppo nytkään ole mennä. Lentokenttää ei ole, ei edes laituriakaan. Turistit pääsevät saarelle Krabilta tai Lantalta lähtevällä lautalla. Saaren edustalla pitkähäntäveneet odottavat merellä, ne vievät sitten loppumatkan. Matkalaukkuturistit aiheuttavat hymyilyä, reppu ja parit vaihtokalsarit ovat riittävät varusteet.

2 kommenttia:

Äijä kirjoitti...

tuo etuliite Koh kertoo jo oleellisen... Onhan muutama päivä elämästä joillakin Koheilla tullut vietettyä.

Vain hyvää sanottavaa.

Murphy kirjoitti...

Niin.

Arvasinkin että arvostat ja osaat erottaa olennaiset asiat joita ei kiireinen turisti edes huomaa.

Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...