28.12.2011

Yhteistyöprojekteja

Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli paljon erilaisia yhteistyöprojekteja. Myös Kone Oy Instrumenttiryhmä osallistui niihin muutamallakin rintamalla. Yksi erikoinen oli ambulanssiprojekti. Muistaakseni ne kaikki oli tarkoitettu Karjalan maakuntaan.

Tamro oli merkittävä suomalainen ambulanssiautojen kalustaja ja Instrumenttiryhmä teki laitteita. Neuvostoliitosta tuli useita alareunan kuvan mukaisia autoja joihin Tamro teki sähköistyksen ja asensi useita lääketieteellisiä laitteita.

Instrumenttiryhmä sai tehtäväkseen modernisoida kyseisiin autoihin asennettavat Neuvostoliittolaisvalmisteiset defibrillaattorit jotka olivatkin melkomoisen eksoottiset. Laitteet tulivat ilman koteloa piirikorttien rakennussarjana. Olivatten pieltä haisevine muuntajineen ja outoine komponentteineen normaalin itätuotteen tuntuiset ja siis myös kolhon oloiset. Ei ulkonäön saa antaa hämätä, sillä kuitenkin niissä tuotteissa oli aivan ainutlaatuinen metodi jossa sähköpulssin toinen positio asennetaan otsalohkoon.

En ollut tuossa paljoakaan mukana koska tieni erkani toisaalle projektin loppuvaiheissa, mutta tyypillinen poliittinen yhteistyöprojekti jossa monenmoista ongelmaa riitti.

Tälläisille rungoille ambulanssit rakennettiin.

2 kommenttia:

Äijä kirjoitti...

Tämä onkin mielenkiintoinen sarja.

Elektroniikan kehitys on mielenkiintoinen jatkumo. Sähkölamppu - sähkömoottori - elektrodiputki - transistori - mikroprosessori - jne.

Varmaan tekniikkaihmiset pystyvät täysin käsittämään ne hirmuisen suuret kehityksen askeleet, mitä tuolla alalla on tehty.

Minä teen paljolti työni teknisella vempaimella, joka on valmistettu vuonna 1877. Sen periaatteet ovat 200-luvulla Aleksandriassa eläneen Ktesibios- nimisen miehen kehittämät.

Tekniset edistysaskeleet ovat hitaammat kuin elektroniikassa. 1300- luvulla vehje alkoi saada nykyistä hahmoaan. 1600- luvulle tultaessa pystyttiin jo hallitsemaan eri pillirivien sointia, ja 1800- luvun lopulla tuli noin kuudeksikymmeneksi vuodeksi paineilma apuun soittamisessa ja hallinnassa.

Nykyäänhän niitä on vaikka minkälaisia ja vaikka millä tekniikalla, hybridejäkin. Tosin tuo minun pääasiassa soittamanikin on eräänlainen hybridi. Jos sähkö loppuu, voi yrittää suostutella suntiota menemään ahtaaseen koppiin polkemaan palkeita ylös. Nehän tulevat sitten omalla painollaan alas.

Sähkö loppui näiltä kulmilta tapaninpäivänä, ja kun kysyin suntiolta, menetkö polkemaan, tämä nauroi räkäisesti. Joten ei sitten soitettu.

Murphy kirjoitti...

Niin.

Tuntemalla sinut vain kirjoituksitasi niin silti arvostan sinua ja kaltaisiasi ihmisiä paljon. Ensinnäkin sinulla on musikaalisuutta ja taito vaihtaa ammattia sekä selviytyä kriiseistä.

Tarkoitukseni on kirjoittaa tätä enemmältikin ja lisätä myös tuonne alkuun Saloran osuus, muistanethan välillä kelata "työura" kategoria alkuun.

Loppua kohti tullenee synkempiä vaiheita joka toivottavasti ei huipennu tulevan uudenvuoden ja senjälkeisen 500 päivän ansiosidonnaisen jälkeen.

On kiva että joku lukee, mikrohistoriaa jossa ei yleisellä tasolla ole mitään erityistä.

Täälläkin oli sähköt ja vesi poikki 24h.

Pepe Epsanjassa

Rannalla ja auringossa.