28.12.2012

Vesikelkka on kova sana

Minun 1.1.2011 vesikelkkakirjoitustani on googletettu juuri nyt ja kovasti. On vesikelkka aika.

Näemmä on tullut uustuotantoa alumiirakenteisestakin versiosta. Miten lie alumiinin nivelet kestää jos jäätyy maahan kiinni ja kovasti ryttyytetään.

Niveltyvissä alumiiniosissahan on ongelma eri metallien syöpyminen ja alumiinipulttia en ole vielä nähnytkään.

Kylmä lie myös tuo reunakehys ahterin alla pakkasella, kylmä on myös työntöaisa pakkasella. Puu on lämmin materiaali. Mutta kevyt rakenne tuo alumiinikelkka on, voi ottaa vaikka kerrostalon hissiin mukaan kun pappa ja mamma menee katsomaan kaupungilaistytärtään Hälssingin keskustaan.

https://www.netrauta.fi/portal/joulutori/liikkuvalle_jouluihmiselle/urheiluvalineet_ja_telineet/vesikelkka__ruostumaton

21.12.2012

Takautumia

Outoa.

Vuosi sitten samaan aikaan hyvästelin työtovereita ikäänkuin läksiäisiksi ajatuksella ja etiäisinä että tuskin enää palaan. Ja en oikeastaan palannutkaan kuin vain toviksi kesän jälkeen. Nyt tänään taas sama rituaali, joskin esimies sentään kätteli ja sanoi "palataan asiaan". Enpä tiedä, mihin asiaan -no tavallaan jäin kolme työpäivää velkaa. Toivotaan parasta, -kaikille.

Äijän ensimmäinen kirja jäi taukotilaan kaikkien lainattavaksi ja ikäänkuin tuntojen tulkiksi. -Novelli "Korpitaival" , kertoo paljon ken sen kokee ja tietää, moni ei edes usko.

Ihan aikojen alussa kirjoitin tännekin fiktiivistä joulujuttua tälläistä. Se on niin totta monelle näinä aikoina.

8.12.2012

Kevään palkanalennusneuvottelut.

Nähdäänköhän sellainen ihme että palkkoja alennetaan työmarkkinajärjestöjen päätöksellä? Tuskinpa vain. Yksilötasolla sellaisia tapauksia nähdään ja tapahtuu päivittäin lomautusten, irtisanomisien, osa-aikaistuksien, vuorotteluvapaiden yms. syiden seurauksena.

 TV:n ykkösaamussa nähtiin ehdotus kun elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila oli vieraana. Hän kertoi, että palkkoja pitäisi nostamisen sijaan pikemminkin laskea kaikilla, myös johtajilla. Kokkilakin kuitenkin myöntää, että monet johtajat lähtisivät ulkomaille töihin parempien palkkojen perässä jos Suomessa palkitsemisjärjestelmä ei olisikaan enää niin avokätinen kuin nyt.

Kokkila vertasi että jääkiekossakin huippupelaajat lähtevät sarjapelaajiksi maailmalle. Tulee mieleeni, että entäs sitten? Kyllä johtajia piisaa ja pelataan sitä hyvää jääkiekkoa suomessa siitä huolimatta.

 Kokkila kuitenkin tuomitsee yritysjohtajien palkkojen korotukset ja bonukset silloin kun työntekijöiden palkkoja leikataan. Tästähän vastaavasta tapauksesta oli kysymys muutama kuukausi sitten, Metson tapauksessa kun irtisanomisten ohessa oltiin maksamassa isoja osinkoja. Eniten palkkojen jäädyttäminen tai alentaminen vaikuttaisi julkisella sektorilla. Kuntien budjettien nousu huonoina aikoina usein koostuu pelkästään palkkakustannusten noususta, muihin kuluihin voidaan puuttua, lomauttamiset ovat vaikeampia. Yrityksissä jopa helpompia ja voimakkaammin vaikuttavia toimenpiteitä ovat irtisanomiset ja lomauttamiset, sopimukset ovat sellaisia.

26.11.2012

Epäonnistunut demo

Tuotekehityksessä käy usein niin että mennään ylpeänä esittelemään keskeneräistä tuotetta. Ja juuri silloin esitys epäonnistuu vaikka laboratoriossa kaikki meni ok, ja monta kertaa peräjälkeen. Minuahan siitä syytetään.

22.11.2012

Turhia sanoja ja lauseita

Niin.

Jos puhuminen maksaisi maailmasta löytyisi paljon säästökohteita tältä tiimoilta.

Hello, how are you?
I'm fine, what about you?
I'm fine as well, how is your life?
It's okay, you?
So and so, you?
Not so bad, good bye.
Good bye.

Tälläinen sananvaihto voisi tapahtua kun puhutellaan ulkomaanelävien kanssa kohteliaasti. Latovainiossa sanottaisiin vaan toisillemme että terve terve ja jatkettaisiin matkaa.

Myös jos pitäisi arvata mitä sanotaan kun mummolassa lapsi haluaa auttaa ja saa kantaa kiisselikulhon ruokapöytään. Tai auttavainen lapsi tuo kananmunia kanalasta. Sanottaneen:

Vie varovasti, älä vaan tiputa, ole varovainen.

Lapsi tuskin kuuntelee koko lausetta vaan vie niinkuin vie.


17.11.2012

Vuotovaaran talvi tyrehtyi

Niin.

Liialti käsitelty aihe jo kaikkialla mutta toisaalta tässä olen oppinut itsekin kuin kantapään kautta. Kipsisakka-altaassa oli emäksistä liuosta vaikka siellä olisi pitänyt olla hapanta. Yhtä väkeviä kummatkin mutta happamassa litkussa metallit saostuvat eivätkä pääse vuototapauksessa niin massiivisesti luontoon.

Muovialtaan sauma ei ollut se ongelma vaan pohjarakenteen pettäminen ja muovin repeäminen siltä kohdalta. Lisäksi kaikki altaat olivat jo ylitsevuotavaisia. Syynä sateet ja se että kaivoksen vedenkäsittelylaitos ei toimi riittävällä teholla. Luontoon suoraan laskettava jätemäärä eli lupaehtojen mukainen kiintiö oli jo tältä vuodelta täynnä. Sateet ja em. syyt aiheuttivat liikakuorman altaalle jossa oli väärää litkua ja huono sekä vaurioitunut pohjatyö.

Pekka Perä tässä vanhassa haastattelussa vetoaa siihen että lupaviranomaiset ovat alan asiantuntijoita. Miten se voi olla mahdollista jos vastaanvanlaista laitosta ei ole koko maailmassa?

Haastattelu vuodelta 2007.

16.11.2012

Helppo nakki

Nakit ovat hyviä ja Hot Dogit suosittua ruokaa. Siksi oheisessa linkissä jokaiselle ruuasta pitävälle lyhyt esitys miten nakkeja valmistetaan.

Tässä

11.11.2012

Vuotovaaran kaivoksella on talvi tai pari

Vuotovaaran kaivoksella liuosta eroitetaan malmista nikkelimenetelmällä. Tälläisessä touhussa tarvitaan paljon erilaisia altaita. Altaat ovat tehty kuin köyhän miehen uima-altaat.

Kaivetaan syvä kuoppa, laitetaan muovipressu pohjalle ja se on siinä. Jos allas on kovin iso tarvitsee kaksi pressua saumata toisiinsa ja silloin siinä on jo vaaranpaikka. Sauma voi syöpyä emäksisen tai happaman liuoksen seurauksena.

Toinen ongelma voi olla alla olevat terävät kivet. Jos pohja painuu niin terävät kivet voivat puhkoa pressuun reikiä. Silloin tarvitsee heitellä altaaseen muovikekkaleita ja toivoa että vuotokohdan imu imee ne vuotokohdan tukkeeksi. Vuotovaaralla heiteltiin myös vuorivillaa. Kaipa sellainenkin siihen vuotokohtaan imeytyy ja turpoaa tai sitten ei. Ei kai sitä vuotopaikkaa ole helppo löytää. Robottikamera ei näe sameassa nesteessä mitään ja sukeltajia ei sinne voi laskea.

29.10.2012

Toisessa todellisuudessa

Mitähän Latovainion mammani olisi sanonut jos olisin kertonut hänelle aikoinaan tuon saman jutun kuin tämän videopätkän tyttö kameralle? Varmaan mammani olisi pelästynyt että onkos pojanpojankin humeeti alkanut sassaroimaan.

Roolipelien pelaajat ovat pokkana toisessa todellisuudessa ja se tuntuu realistista oudolta. Jos googlaat omaa nimeäsi saatat myös löytää oman nimesi jonka joku on ottanut roolipelaajansa hahmoksi. Se virtuaalinen hahmo sitten elää omaa elämäänsä aivan sinusta tietämättä.

Onkohan tuollainen ihmisen psyykelle terveellistä?


17.9.2012

Vorssalaista

Kävijätilasto kertoi että tuo hautapaikkakirjoitukseni  oli saanut kävijän joka tuli täältä Mika ja Turkka Malin laulun sivuilta. En ollutkaan tälläistä ennen kuullut, taitaa olla poikien ihan alkuaikojen tuotantoa.


7.9.2012

Kodinturva

Neljä vuotta sitten muutama kymmenen tuhatta kotitaloutta oli kytketty hälytyskeskukseen, nyt määrä on viisinkertaistunut.

Kaikenlaista .


29.8.2012

Sadekeli ja uusi asfaltti

Siuntio-Lohja alueella tapahtui viikonvaihteessa kaksi surullista kevariturmaa. Siuntiossa nuori kaveri luisti mutkassa täysperävaunurekan alle. Nyt ikätoverit ovat tehneet paikasta pyhiinvaelluskohteen.






Muistokirjoituskin on tuotu.



Mikä ikävintä myös Lohjalla nuori ajoi mutkassa henkilöauton perävaunun alle.





Mutka ei ole paha mutta tie oli sateen liukastama. Metsolan hautausmaa on tien toisella puolella.






Metsolan hautausmaalla on myös ortodoksinen osuus ja parinkymmenen vainajan kalmisto. Useimmat lepäävät puuristien alla.








25.8.2012

Metsolan hautausmaa

Niin.

TV:stä tuli aikoinaan sarja Metsolat. Jos oikein muistan niin kyläyhteisöllistä kerrontaa, ikäänkuin Rintamäkeläiset.

Metsolat sarja on lopetettu, on vain Metsolan hautausmaa, josta kommentteja alla.






Käytössä oleva alue joissa useassa leposijassa on kivikin vielä veistämössä. Kuvan aiheena on tuo mänty joka lienee haudankaivajien murhe. Omien vanhempienkin haudan lähellä Jokioisissa on iso mänty, lienee vaikea paikka haudankaivajille kun juuristoakaan ei saa katkoa.






Tämä hautapaasi on eksoottisin mitä olen suomessa yksityisellä  nähnyt. Kokonaan terästä, liekö omatekemä?






Joskus sattuu että naapurilla on aivan samanlainen kivi kuin itsellä. Tässä tapauksessa kuolemantapausten väli noin kuukausi. Jos arvata saisi niin luulisin että jälkimmäisen omaiset ovat nähneet viimeistelyssä olevan kiven ja päätyneet samanlaiseen. Siuntiossa on kiviveistämö jota moni lohjalainen käyttää.

Tämän kiviveistämön malleista joissa poisnukkuneiden nimet laitetaan kuin kirjan lehdille, on kovin yleinen myös Metsolassa. Äärimmäinen alhaalla oikealla.

22.8.2012

Lisää kivien kertomaa

Viikonloppuna oli sisartapaaminen. Meitä on vielä kuusi jäljellä. Puheeksi tuli taas että minne sitten kun aika jättää. Kaksi siskoistani esitti toiveensa että he haluaisivat sitten äidin, isän ja jo edesmenneen Marja-Liisan kanssa samaan hautapaikkaan kun siihen voi jo ajan puolesta uudelleenhaudata. Tuntuu oudolta puheelta, mutta ei kai mitenkään epäsopivaa, joskin ennenaikaista. Toisaalta jos asia ei ole ennenaikainen niin usein se on myöhäistä.

Lohjalla odotusaikana kuvasin taas eilen kivipaasia. Tässä harvinainen miltei omakuvareliefinomainen. Ulkomaillahan on paasien luona paljon valokuvia joita sitten omaiset uusii säiden turmellessa ne säännöllisesti.





Tässä  Matias Keskisen viimeinen leposija. Hattu on korostetun isossa roolissa.
Piti oikein tarkistaa Wikipediasta kuka Keskinen, mutta se Kekkosen pään tekijähän hän. On varmaankin tehnyt itse myös paatensa.



Löytyi myös tälläinen hieno emaloitu ruusu. Lienee herkkä vaurioille ajan kanssa haurastuttuaan. Omaisten harmitus lienee suuri jos joku ikävä ihminen pöllii.




Sitten oli yhdessä kivessä samanlainen lätkä kuin isänikin kivessä. Sotaveteraani. Äitini palveli myös Lottana Turun ilmatorjuntajoukoissa, mutta miten mahtaisi tuollaisen Lotta-Swärd lätkän saada? Rauhan jälkeen koko järjestö kiellettiin.



Ihmetytti mikä tämän sukuhaudan tarina lie. Tilaa on varattu kokonaiselle komppanialle mutta vain yksi nimi naputettu kiveen ja sekin 60-luvulla. Paljon yksinäisellä ihmisellä lapsia ?


Vanhemmalla osalla oli hoitamattomia hautoja. Yksi kaatunut kivi jossa vieressä ilmoitus että pitäisi uusia paikka tai muutoin kivi viedään varastoon ja hauta annetaan muiden käyttöön. Vieressä samanmoinen mutta kivi timmissä ja kukkiakin kummulla.





Tälläisia plakaateja.




Sitten oli ihan sammaloitunut paasi jota toivottiin oikaistavaksi mutta samaan hengenvetoon todetaan kahdella kielellä että maksaakin pitäisi.




Olihan siellä paikka minullekin. Tosin väärä seurakunta.



19.8.2012

Hautakivien kertomaa

Kuolleiden muistoksi laitetut hautakivet sisältävät omaisille tunnepitoisia muistoja mutta tuntemattomillekin niissä on oma informaationsa. Taidan olla ainoa ihminen joka on kuvannut tuntemattomien hautakiviä.
Tässä Lohjan hautausmaalta.





Reino syntyi pari kuukkautta aikaisemmin kuin Kerttu. Reino kuoli 75-vuotiaana ja Kerttu eli vielä sen jälkeen viisi vuotta. Naispuoliset elävät kauemmin.





Väinö syntyi pari viikkoa aiemmin kuin vaimonsa Anna. Väinö kuoli 82-vuotiaana ja Anna 7-vuotta myöhemmin. Naiset elävät kauemmin.





Veikko syntyi pari kuukautta myöhemmin kuin vaimonsa Impi. Impi eli kaksi vuotta kauemmin kuin Veikko eli liki 80-vuotiaaksi. Naiset elävät kauemmin.





Arvo eli liki 85 -vuotiaaksi, mutta vaimonsa Anna eli yli 85 vuotta ja oli leskenä alle vuoden.






Koristeita





Linnut


13.8.2012

Mustikkapiirakka II

Kesän toinen piirakka vuorossa.

Ensin pitää tehdä piirakkapohjapullataikinaan ja antaa sen nousta.




 Taikina kaulitaan ja aina on tunne että mahtaneeko riittää.



Sitten vaan mustikat pintaan ja tietysti ristikko. Ristikko on tärkeä. Siinä saattoi jopa pelata ristinollaa.



Viimeinen piirakka uunista ulos. Kulmavuotoa.


12.8.2012

Piapo

Rakkaalla talkkunalla on monta nimeä, tai oikeastaan ei. Talkkuna on jauhoa ja piapo on kylmää ruokaa jonka tärkeä ainesosa on talkkunajauho. Itäsuomalainen talkkunajauho koostuu pääasiassa ohrasta.

Latovainiossa ja Lounais-hämeessä talkkunajauho koostuu enemmänkin kaurasta. Siinä on myös ohraa ja herneitä. Äitinkin teki itse talkkunajauhoja. Ensin vilja keitettiin saunan padassa ja pantiin senjälkeen kuivumaan saunan katossa oleville lavoille. Viljan kuivuttua se vietiin myllyyn ja jauhettiin jauhoiksi.

 Piapoa saadaan lautaselle annos, kun ensin laitetaan piimää tai viiliä ja sitten siihen sekoitetaan näitä jauhoja. Toiset sekoittavat lusikalla vain pienissä erissä ennen suuhun panemistaan. Toiset taas sekoittavat satsin valmiiksi lautasella.

Minä taisin olla ainoa latovainiolainen joka söi talkkunansa maitoon sekoitettuna kun en piimästä tykännyt, enkä tykkää vieläkään. Jos talkkunajauhoja laitetaan puolukkasurvoksen joukkoon se on pöperöä. Kotieläimille annettiin kaurajauhoja veteen sekoitettuna, pöperöä sekin.

Olisi se holjaa jos Lontoon olympialaisten keihään kultamitalivoittajakin paljastuisi piapomieheksi.

"Voitin piapon voimalla" olisi silloin tuon Trinidad & Tobacon miehen vastaus  YLE:n toimittajan kysymykseen.

Keihäskultaa saatiin Kivisaaren talkkunan avulla. -olisi iso mainos jossain blogissa

8.8.2012

Hirsitalo vaikka toiselta näyttää

Niin.

Gillobackan kartanon sivurakennus.

Ensimmäiset viisitoista vuottani minäkin asuin hirsitalossa. Ei energiataloudellinen mutta hyvä sisäilma. Alla on kuvakavalkadi naapurustossa olevasta autiotalosta joka remontoitiin ja seurasin sitä. Talossa on toiminut ruumisarkkuvalmistamokin, ennen Porkkalan parenteesia se oli asumuskäytössä.

Tuo on yli sata vuotta vanha ja vaikka se näyttää vain tavalliselta vanhalta tölliltä, se on museoviraston suojelema ja äänestetty aikoinaan jopa paikkakunnan kauneimmaksi. Kauhea homma talkoolaislla vain sadan neliön tähden. Rakennuksen omistaa Kyrkslätts hembygdsförening yhdistys.

Hirsitalohan on verhoamattomana vanhemmiten tumma ja ruma, siksi ne usein laudoitettiin. Toiset halusivat kivitalon ilmettä ja silloin se rapattiin. Huono ratkaisu kun kosteus jää seiniin. Tuossakin on vaihdettu alemmat hirsikerrat.

Maanvaraista betonilattiaa ei saisi myöskään tehdä. Ei ainakaan niin että betoni menee hirsiin kiinni. Taloa kun remontoitiin niin välipohjassa oli betonia johon oli sotkettu kreosoottia. Kauhea myrkky joka sairastutti remontitekijätkin. Purkujäte piti viedä ongelmajätelaitokselle ja maksoi paljon. Onneksi kunta tuli avuksi.

Remonttia on tehty talkoovoimin  ja talkootunteja meni yli 800. Siitä näkee minkälainen homma olisi jos siitä pitäisi ulkopuoliselle maksaa.

Suurin syy noin suureen remonttiin on ettei taloa ole asuttu, joten kosteus ei ole lämmityksen ansiosta päässyt kuivattamaan rakenteita.

 Tuolla sisällä oli pinkopahvi ja sen päälle oli vuosien karttuessa laitettu seitsemän kerrosta tapetteja. Uutena ei vain tuollaista taloa enää voi tehdä kun se ei täytä nykyisiä energiatehokkuusnormeja. Pitää olla tiivis ja koneellista tuloa sekä poistoa.

Eli jos haluaa katsoa miten työ edistyi, rullaa tästä ensin ihan kirjoituksen loppuun.

Tälläinen se pytinki on tältä puolelta. Ei enää ulkopuolella tapahdu mitään. Näemmä katolle on tullut ilmanvaihtotötteröitä. Ei varmana ollut alkuperäisessä, silloinhan korsteeniin laitettiin vaan yksi raitisilmahormi.

Talo kesällä 2012. Suojat ikkunoissa ilkivallan estämiseksi.





25.4.2011

Porstuakin alkaa olla valmis. Päätyseinään on jäänyt mustakosteusrantu talven lumirajan kohdalle, vai onko raplingin kosteusjuttuja. Kuulemma kosteus on taas päässyt jo raplingin ja hirren väliin.




Vanhoista kuvista selvisi että porstua oli aikoinaan tässä. Siihen se pitänee siis rustata uudestaan. 20.05.2010




Kostea lumivaippa koettelee 28.02.2010




Talvilevolla. Rappaus on vaalentunut itsestään.





Alkuperäinen oviaukko odottaa vielä puhkaisemistaan ja porstuan teko vanhalle paikalleen.






Raplinkia on jo seinään laitettu. Kohta on ulkoseinä saman näköinen kuin ennen remonttia.
































20.7.2012

Videomatka kirkkoon




Forssan kirkko rakennettiin sisällissodan melskeissä. Punatiilinen kirkko on keskellä kaupunkia ja lasimaalaukset tekevät siitä kauniin. Nykyiset urut ovat vuodelta 1979. Ne ovat 34-äänikertaiset ja Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat. Kirkonkellot lahjoitti vapaaherra Palmen 1922 ja kellotaulut apteekkari Hjelt puolisoineen 1952.

19.7.2012

Mustikkapiirakka again

Äijä harrastaa mustikan kanssa kanaruokaa eli mustikkakukkoa. Itse tein vain piirakkaa. Ei ole kukkoa eikä ruista vaan pullamaisempaa välipalaa. Ensin piti poimia mustikat ja sitten tehdä taikina
Mustikat taikinan päälle ja kaiken kukkuraksi vinoristikko. Se on tärkeä.
Ja kun kananmunalla oli taikina sivelty, näin tuli piirakasta uunissa kauniimman värinen.

12.7.2012

Yrityssaneeraus

Yrityssaneeraus merkitsee velkojen leikkausta ja tehostamistoimenpiteitä joilla vähennetään kiinteitä ja muuttuvia kuluja. Kiinteitä kuluja ovat mm. toimihenkilöiden palkat. Tehtaissa muuttuviksi kuluiksi lasketaan usein työntekijöiden palkat, koska teoriassa työvoimaa voidaan lisätä ja vähentää kulutuskysynnän mukaan.

Viimeisimpiä tunnettuja yrityksiä jotka ovat läpikäyneet yrityssaneerausmenettelyn on muutamia. Mieleeni ensisijaisesti tulee Benefon OYj, Finlux Oy, Moventas OY ja Unigraf Oy. Yrityssaneerausmenettely on vaihtoehtoinen toimenpide konkurssille silloin kun menot ylittävät jatkuvasti tulot ja oma pääoma menee negatiiviseksi. Kolmas vaihtoehto on lisäpääomaruiske. Siinäkin taas tulee jossain vaiheessa pää vetävän käteen.(köysivertaus)

Yritysten maksuvalmiutta mittaavassa yrityksessä tehtiin aikoinaan tutkimus joka osoittaa, että oikeudessa vahvistetun saneerausohjelman saaneista yrityksistä vain neljännes onnistuu jatkossa välttämään vakavat maksuhäiriöt ja maksuviiveet. Suomessahan haettiin vuosittain yrityssaneeraukseen noin kolmeasataa yritystä ja näinä aikoina luku on kasvussa.

Velkojien aloitteesta tehtyjen hakemusten määrä on ollut liki olematon, mistä jo osittain voidaan päätellä, etteivät ne usko velallisyrityksiensä saneerauskelpoisuuteen. Toinen päätelmä voi olla että asiakasyritykset ovat ajoissa liikkeellä, toivottomassa tilanteessa ei saneeraushakemusta kannata tehdä. Kyseinen AT:n tekemä tutkimus osoittaa, että velkojien asenne saneeraukseen pyrkiviä yrityksiä kohtaan on perusteltu, sillä vain ani harva niistä selviää edes vahvistetun ohjelman alkuvaiheesta ilman uusia vakavia maksuhäiriöitä. Yrityssaneerauskin aiheuttaa ylimääräisiä kuluja jotka rasittavat yrityksen kassaa. Ylimääräiset erityistilintarkastukset, tilinpäätökset sekä selvittäjien palkkiot ovat jo muutoinkin vaikeuksissa olevalle yritykselle melko kriittisiä.

Tutkimuksen mukaan vajaa neljännes takavuosina saneerausohjelmaan päässeistä yrityksistä on sittemmin harjoittanut liiketoimintaansa niin säntillisesti, ettei uusia vakavia maksuhäiriö- tai maksuviivemerkintöjä ole lainkaan ilmennyt. Näiden saneerausten voidaan siis katsoa onnistuneen, koska häiriötöntä ja viiveetöntä toimintaa oli tutkimuksen tekohetkellä (huhtikuun lopussa 2008) kertynyt vähintään kolme vuotta. Eri asia sitten on kuinka monella toimivallakin yrityksellä esiintyy satunnaisia maksuvaikeuksia. Saneerattujen yritysten maksuvaikeudet ilmenevät yleensä nopeasti, koska etenkin pitkittynyt saneerausmenettely saattaa osittain rampauttaa yritystä.

Saneerausohjelmaan liittyvästä velkojen leikkaamisesta huolimatta useimmilla yrityksillä maksuvaikeudet jatkuvat käytännön saneeraustoimien aikana. Toisaalta hyvänä asiana voidaan silti pitää sitä, että yleensä täydellinen saneerauskelvottomuus tulee ilmi nopeasti ohjelman aloittamisen jälkeen ja koko saneerausohjelma keskeytyy. Ohjelman vahvistamisen jälkeen konkurssiin haetaan liki puolet saneeratuista yrityksistä. Näistä konkurssihakemuksista joka kuudes jätetään jo ensimmäisen puolen vuoden ja yhteensä joka kolmas ensimmäisen vuoden aikana. Muita vakavia häiriömerkintöjä saneerausohjemassa olevista yrityksistä saa ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana liki 30 prosenttia ja vuoden kuluessa lähes joka toinen.

 Käytännössä maksuhäiriömerkinnän tulo puolessa vuodessa tarkoittaa sitä, että saatavia ei ole pystytty maksamaan edes heti ohjelman vahvistamisen jälkeen. Saneerausohjelman aikanahan kaikki uudet syntymät maksut tulee maksaa ajallaan, muutoin saneeraus keskeytyy.

 Käräjäoikeudet ovat myös toisaalta hieman tiukentaneet linjaansa yrityssaneerausasioissa. Viimevuosikymmenen puolivälissä saneeraukseen haetuista yrityksistä melkein puolelle vahvistettiin oikeudessa saneerausohjelma, mutta jo 2006-2007 hyväksyttyjen osuus putosi 34 prosenttiin. Osasyy muutokseen saattaa olla vuonna 2007 tehdyssä yrityssaneerauslain tarkistuksessa sekä siinä, että saneerausasioiden käsittelyä on Suomessa viime aikoina keskitetty entistä harvempiin käräjäoikeuksiin. -viite: AT:n suorittama tilastollinen tutkimus


Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun 602 yrityssaneerausasiaa. Määrä on 32 vähemmän kuin vuonna 2010. Käsitellyistä asioista yrityssaneerausmenettelyhakemuksia oli 546.
Loppuun käsitellyt yrityssaneerausmenettelyhakemukset ratkaisulajeittain 2011 ja 2010
Loppuun käsitellyt yrityssaneerausmenettelyhakemukset ratkaisulajeittain 2011 ja 2010
Saneerausmenettelyhakemuksista maksuohjelma vahvistettiin 220 tapauksessa, mikä on 16 enemmän kuin vuotta aiemmin. Jos maksuohjelmaa ei käräjäoikeuksissa vahvistettu, tarkoitti se sitä, että hakemusten käsittely oli keskeytynyt yrityssaneerausmenettelyn eri vaiheissa. Yleisimmät keskeyttämisen syyt olivat menettelyn määrääminen lakkaamaan, joka oli syynä 131 tapauksessa ja hakemuksen hylkääminen, joka oli syynä 97 tapauksessa.
Vuonna 2011 vahvistetuissa yrityssaneerausohjelmissa oli varoja 124 miljoonaa ja velkoja 175 miljoonaa euroa. Sekä varat että velat puolittuivat edellisvuodesta, sillä vuonna 2010 varoja oli 287 miljoonaa ja velkoja 391 miljoonaa. Vahvistettujen yrityssaneerausohjelmien käsittelyaika hakemuksen saapumisesta yrityssaneerausohjelman vahvistamiseen oli käräjäoikeuksissa keskimäärin 11 kuukautta. Vahvistetuista yrityssaneerausohjelmista 75 prosenttia (153 kpl) saatiin ratkaistua alle 12 kuukaudessa.
Loppuun käsitellyillä yrityssaneerausasioilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen yrityssaneeraustilastossa asioita, jotka on käsitelty käräjäoikeudessa ja niistä on tehty käräjäoikeuden ratkaisu. Tietoihin sisältyvät yrityssaneeraushakemusten lisäksi myös muut käräjäoikeuksissa käsitellyt yrityssaneerausasiat. Loppuun käsiteltyjä yrityssaneerausasioita koskevat tilastot kuvaavat eri perusjoukkoa kuin vireille tulleet yrityssaneeraukset. Loppuun käsitellyt asiat sisältävät jo tilastovuotta aiemmin vireille tulleita asioita ja vastaavasti osa tilastovuonna vireille tulleista asioista käsitellään loppuun vasta tulevina vuosina.

Lähde: Loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat, 2011, Tilastokeskus

Juopotteluun ja tulirokkoon voi kuolla.

Niin, Jopa Latovainiossakin, etenkin jos eletään vuotta 1916.