20.7.2012

Videomatka kirkkoon




Forssan kirkko rakennettiin sisällissodan melskeissä. Punatiilinen kirkko on keskellä kaupunkia ja lasimaalaukset tekevät siitä kauniin. Nykyiset urut ovat vuodelta 1979. Ne ovat 34-äänikertaiset ja Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat. Kirkonkellot lahjoitti vapaaherra Palmen 1922 ja kellotaulut apteekkari Hjelt puolisoineen 1952.

19.7.2012

Mustikkapiirakka again

Äijä harrastaa mustikan kanssa kanaruokaa eli mustikkakukkoa. Itse tein vain piirakkaa. Ei ole kukkoa eikä ruista vaan pullamaisempaa välipalaa. Ensin piti poimia mustikat ja sitten tehdä taikina
Mustikat taikinan päälle ja kaiken kukkuraksi vinoristikko. Se on tärkeä.
Ja kun kananmunalla oli taikina sivelty, näin tuli piirakasta uunissa kauniimman värinen.

12.7.2012

Yrityssaneeraus

Yrityssaneeraus merkitsee velkojen leikkausta ja tehostamistoimenpiteitä joilla vähennetään kiinteitä ja muuttuvia kuluja. Kiinteitä kuluja ovat mm. toimihenkilöiden palkat. Tehtaissa muuttuviksi kuluiksi lasketaan usein työntekijöiden palkat, koska teoriassa työvoimaa voidaan lisätä ja vähentää kulutuskysynnän mukaan.

Viimeisimpiä tunnettuja yrityksiä jotka ovat läpikäyneet yrityssaneerausmenettelyn on muutamia. Mieleeni ensisijaisesti tulee Benefon OYj, Finlux Oy, Moventas OY ja Unigraf Oy. Yrityssaneerausmenettely on vaihtoehtoinen toimenpide konkurssille silloin kun menot ylittävät jatkuvasti tulot ja oma pääoma menee negatiiviseksi. Kolmas vaihtoehto on lisäpääomaruiske. Siinäkin taas tulee jossain vaiheessa pää vetävän käteen.(köysivertaus)

Yritysten maksuvalmiutta mittaavassa yrityksessä tehtiin aikoinaan tutkimus joka osoittaa, että oikeudessa vahvistetun saneerausohjelman saaneista yrityksistä vain neljännes onnistuu jatkossa välttämään vakavat maksuhäiriöt ja maksuviiveet. Suomessahan haettiin vuosittain yrityssaneeraukseen noin kolmeasataa yritystä ja näinä aikoina luku on kasvussa.

Velkojien aloitteesta tehtyjen hakemusten määrä on ollut liki olematon, mistä jo osittain voidaan päätellä, etteivät ne usko velallisyrityksiensä saneerauskelpoisuuteen. Toinen päätelmä voi olla että asiakasyritykset ovat ajoissa liikkeellä, toivottomassa tilanteessa ei saneeraushakemusta kannata tehdä. Kyseinen AT:n tekemä tutkimus osoittaa, että velkojien asenne saneeraukseen pyrkiviä yrityksiä kohtaan on perusteltu, sillä vain ani harva niistä selviää edes vahvistetun ohjelman alkuvaiheesta ilman uusia vakavia maksuhäiriöitä. Yrityssaneerauskin aiheuttaa ylimääräisiä kuluja jotka rasittavat yrityksen kassaa. Ylimääräiset erityistilintarkastukset, tilinpäätökset sekä selvittäjien palkkiot ovat jo muutoinkin vaikeuksissa olevalle yritykselle melko kriittisiä.

Tutkimuksen mukaan vajaa neljännes takavuosina saneerausohjelmaan päässeistä yrityksistä on sittemmin harjoittanut liiketoimintaansa niin säntillisesti, ettei uusia vakavia maksuhäiriö- tai maksuviivemerkintöjä ole lainkaan ilmennyt. Näiden saneerausten voidaan siis katsoa onnistuneen, koska häiriötöntä ja viiveetöntä toimintaa oli tutkimuksen tekohetkellä (huhtikuun lopussa 2008) kertynyt vähintään kolme vuotta. Eri asia sitten on kuinka monella toimivallakin yrityksellä esiintyy satunnaisia maksuvaikeuksia. Saneerattujen yritysten maksuvaikeudet ilmenevät yleensä nopeasti, koska etenkin pitkittynyt saneerausmenettely saattaa osittain rampauttaa yritystä.

Saneerausohjelmaan liittyvästä velkojen leikkaamisesta huolimatta useimmilla yrityksillä maksuvaikeudet jatkuvat käytännön saneeraustoimien aikana. Toisaalta hyvänä asiana voidaan silti pitää sitä, että yleensä täydellinen saneerauskelvottomuus tulee ilmi nopeasti ohjelman aloittamisen jälkeen ja koko saneerausohjelma keskeytyy. Ohjelman vahvistamisen jälkeen konkurssiin haetaan liki puolet saneeratuista yrityksistä. Näistä konkurssihakemuksista joka kuudes jätetään jo ensimmäisen puolen vuoden ja yhteensä joka kolmas ensimmäisen vuoden aikana. Muita vakavia häiriömerkintöjä saneerausohjemassa olevista yrityksistä saa ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana liki 30 prosenttia ja vuoden kuluessa lähes joka toinen.

 Käytännössä maksuhäiriömerkinnän tulo puolessa vuodessa tarkoittaa sitä, että saatavia ei ole pystytty maksamaan edes heti ohjelman vahvistamisen jälkeen. Saneerausohjelman aikanahan kaikki uudet syntymät maksut tulee maksaa ajallaan, muutoin saneeraus keskeytyy.

 Käräjäoikeudet ovat myös toisaalta hieman tiukentaneet linjaansa yrityssaneerausasioissa. Viimevuosikymmenen puolivälissä saneeraukseen haetuista yrityksistä melkein puolelle vahvistettiin oikeudessa saneerausohjelma, mutta jo 2006-2007 hyväksyttyjen osuus putosi 34 prosenttiin. Osasyy muutokseen saattaa olla vuonna 2007 tehdyssä yrityssaneerauslain tarkistuksessa sekä siinä, että saneerausasioiden käsittelyä on Suomessa viime aikoina keskitetty entistä harvempiin käräjäoikeuksiin. -viite: AT:n suorittama tilastollinen tutkimus


Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun 602 yrityssaneerausasiaa. Määrä on 32 vähemmän kuin vuonna 2010. Käsitellyistä asioista yrityssaneerausmenettelyhakemuksia oli 546.
Loppuun käsitellyt yrityssaneerausmenettelyhakemukset ratkaisulajeittain 2011 ja 2010
Loppuun käsitellyt yrityssaneerausmenettelyhakemukset ratkaisulajeittain 2011 ja 2010
Saneerausmenettelyhakemuksista maksuohjelma vahvistettiin 220 tapauksessa, mikä on 16 enemmän kuin vuotta aiemmin. Jos maksuohjelmaa ei käräjäoikeuksissa vahvistettu, tarkoitti se sitä, että hakemusten käsittely oli keskeytynyt yrityssaneerausmenettelyn eri vaiheissa. Yleisimmät keskeyttämisen syyt olivat menettelyn määrääminen lakkaamaan, joka oli syynä 131 tapauksessa ja hakemuksen hylkääminen, joka oli syynä 97 tapauksessa.
Vuonna 2011 vahvistetuissa yrityssaneerausohjelmissa oli varoja 124 miljoonaa ja velkoja 175 miljoonaa euroa. Sekä varat että velat puolittuivat edellisvuodesta, sillä vuonna 2010 varoja oli 287 miljoonaa ja velkoja 391 miljoonaa. Vahvistettujen yrityssaneerausohjelmien käsittelyaika hakemuksen saapumisesta yrityssaneerausohjelman vahvistamiseen oli käräjäoikeuksissa keskimäärin 11 kuukautta. Vahvistetuista yrityssaneerausohjelmista 75 prosenttia (153 kpl) saatiin ratkaistua alle 12 kuukaudessa.
Loppuun käsitellyillä yrityssaneerausasioilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen yrityssaneeraustilastossa asioita, jotka on käsitelty käräjäoikeudessa ja niistä on tehty käräjäoikeuden ratkaisu. Tietoihin sisältyvät yrityssaneeraushakemusten lisäksi myös muut käräjäoikeuksissa käsitellyt yrityssaneerausasiat. Loppuun käsiteltyjä yrityssaneerausasioita koskevat tilastot kuvaavat eri perusjoukkoa kuin vireille tulleet yrityssaneeraukset. Loppuun käsitellyt asiat sisältävät jo tilastovuotta aiemmin vireille tulleita asioita ja vastaavasti osa tilastovuonna vireille tulleista asioista käsitellään loppuun vasta tulevina vuosina.

Lähde: Loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat, 2011, Tilastokeskus

7.7.2012

Rainaprojektori

Niin.

Nykyihmiselle sana raina tuo mieleen jonkun rakennustermin. Latovainion kansakoulussa rainojen katselu oli hitekkiä. Opettajamme kaivoi arkistostaan mystisen purnukan josta esiintuli sitten kippurainen filmi.

Filmi joka ei ollut negatiivi pujotettiin projektoriin ja opettaja alkoi pitämään esitelmää, ikäänkuin powerpoint juttua ikään. Kuvat eivät lävähtäneet silmiimme nopeasti vaan liukuivat hittaasti opettajan hyppysten rullauksen matkaansaattamana.

Sillä saattoi näyttää myös dioja, muttei semmosia kotkotuksia sentään Latovainiossa ollut ennenvanhaan. Voisin kuvitella tuonaikaisen laitteen kuumenneen melkoisen paljon. Pinta varmaan oli sellaista entisaikaista vasaralakkausta, (mistähän sekin nimi tulee?).



Episkooppi

Niin.

Äijä palautti mieleeni etiäisen 60-luvun alusta. Serkkuni Auno heijasti valokuvia kammarin valkoiseen oveen. Oli pahvilaatikko ja joku linssi, sekä pöytälamppu laatikon sisällä. Muistan vielä yhden kuvankin, oli pappa hevosensa kanssa.

Nykyteknikkaan verraten huono hyötysuhde. Eli heijastetaan kuvasta peilikuva kirkkaan valon avulla seinälle.  Valo laitetaan 45 asteen kulmassa kuvaan ja siitä se lähte 45 asteen kulmassa ulos. Katselutila pitää olla pimennetty ja mitään värejä ei tietenkään näy. Kait tuolla tekniikalla keksittiin aikoinaan harmaasävyt.

Episkooppeja kuvissa alla, siis sellaisia joita ennen oli jokaisessa kunnon kansakoulussa.



Telluurio

Niin.

Äijä palautti mieleeni tuon laitteen, jonka nimenkin opin vasta minuutti sitten.  Nythän on niin ettei auton tasauspyörästöä kukaan käsitä ellei itse näe sen rakennetta. Ei myöskään ymmärrä miten kuu aurinko ja maa kiertävät avaruudessa toisiinsa nähden. Tarvitaan telluurio.

Telluurio on kuin rautalankamalli sadantuhannen sanan selityksestä. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa ja yksi telluurio vastaa sataatuhatta sanaa.



6.7.2012

Kansakoulu

Olen vanha kuin Metusalem. Olen käynyt kansakoulua ja silloin oli alakoulu ja yläkoulu niinkuin nykyisinkin. Ei ollut ipadeja vaan opettaja kaivoi esille opetustaulut jos piti esittää kukan emin ja heteen rakenteita.

 Joku oli piirtänyt tarkkoja kuvia ihmisen sisuskaluista, erilaisista karttoja ja läpileikkauksia vaikka mistä. Nyt niistä on tullut keräilyharvinaisuuksia.

Muistan miten opettaja kerran näytti millainen oli Suomen kartta ennen Karjalan luovutusta. Tuli olo kuin amputaation suoritetulle. Sitten kun oikein multimediaa toteutettiin, opettaja otti esiin projektorin ja näytti filmiltä kierrettävät rainat.

Aiheet oli uskonnollisia muistaakseni. Siinä näytettiin kuinka joku pani veljensä kuivaan kaivoon. Miksi sinne kitumaan? -ajattelin Mutta sellaista elämä on.

5.7.2012

Kansallisvaate

Yhteinen nimittäjä kaikille kansallisvaatteille taitaa olla hiostavuus. -No ehkä ei Hawajin lannekaislahame, mutta noin yleisemmin. Monta kerrosta ja paksua sarkaa, -yleisesti. Tälläinen mies jonkun tuttavansa kanssa keekoili Vallettan keskustassa, taitanee asu sijoittua menneille vuosisadoille. Suomessa pantaisiin putkaan, teräaseen kantamisesta julkisella paikalla.

3.7.2012

Malta, ruohonleikkurikauppiaan painajainen

Eli ei montaakaan potentiaalista asiakasta. Keinokastelulla tietysti saa pihanurmikon kasvamaan jos tuottaa ensin humusta siihen pinnalle. Taloja rakennetaan pääosin sinne missä niitä ennenkin on ihan piisaksi asti.



Tämä alla oleva luonnon tekemä kivikaari on Gozon saarelta. Kuva tosin on tuossa rajattu niin ettei kaarta siinä näy, sen löytää kaikista matkailumainoksista. Ympärillä on kirkasvetinen laguuni jossa jokaisen kunnon turistin pitää pulahtaa. minä en pulahtanut.

Hop on, Hop off bussit kiertävät täälläkin siten että kaikki nähtävyydet tulee nähdyksi ja bussista voi jäädä pois eri paikoilla ja nousta taas seuraavaan noin puolen tunnin päästä saapuvaan bussiin.



Hotellin parvekkeelta näkyi meri osittain. Lähimpänä kuvassa tyhjänä olevan rakennuksen fasadi. Onhan se tuhlausta, koska tyhjä rakennus rapautuu usein nopeasti kun kukaan ei korjaile veden aiheuttamia vaurioita.



Jos menee bussilla M'dinaan entiseen pääkaupunkiin 1600-luvulta niin näkee kapeita kujia ja valkoisia seiniä. Entinen pääkaupunki on iso muurien ympäröimä linnoitus, joka on kuulemma paraiten säilynyt tuon aikakauden kaupunki.

Alueella asutaan, näkyi myynnissä olevan yksi asuntokin. Kumikenkäiset hevoset vetävät kärryjä joihin laiska turisti voi ahterinsa asettaa. Ajuri sitten selostaa mikä mikin rakennus on, tosin ei kait Mikki-hiiri siellä koskaan ole asunut.


Onhan siellä Maltan ritarikin, mutta ei liian viljalti turistikauppoja, eikä yhtään sisäänheittäjää.


Vallettassa oli Manneken spytt.


 


Siellä oli myös keskusta-aukio jonka kiveyksissä oli reikiä joista vesi suihkusi ja ihmiset saattoivat mennä vesisuihkujen kasteltavaksi


2.7.2012

Maltan luonto

Wikipedia kertoo olennaisen Maltasta, eli kaikki puut on kaadettu aikoinaan. Palmuja sinne nyt on jostain tuotu mutta rakennuksissa on vain kiveä ja ikkuna/ovipokat alumiinia.  Löytyy jalopuuovia ja pokiakin,, mutta noin niinkuin periaatteessa on puunuusaa.

Olisi outo näky jos sinne joku hirsitalon rahtaisi.

Jänis on paikallinen perinneruoka mutta luonnonvaraisia eläimiä ei juuri näe, ei edes lokkeja. Heinäpaaleja kyllä näkyi alavilla mailla ja yksi iso navettakin. Kyllä linnunlaulu olisi kiva taustamusiikki niinkuin sademetsävyöhykkeellä sitä tapaa varsin viljalti. Kreikan tapaan kaskaidenkaan siritystä ei kuulunut, kun ei ole niille oikein puitakaan. Viiniköynnöksiä toki oli ja taitaa olla että kaskaat ovat vielä kasvamassa elokuun sesonkia varten.

Hiekkranta-alueille oli pakkautunut enemmän väkeä kuin mahtuu, koska rannat ovat pääosin vaikeakulkuista karstikkoa. Skoottereita ei näkynyt kuin kaksi, vaikka se juuri olisi oiva menopeli kaupungeissa. Englantilaiset tykkää ajella autoillaan kun rattikin on oikealla puolella.


Jätekeräysastioita ei käytetä vaan jätesäkit nostetaan aamulla kadun varteen ja siitä autossa roikkuva heppu heittää ne kyytiin. Ei synny turhia kolinoita ja kun ei ole variksiakaan, ei niitä mikään ehdi rikkomaan. Kulkukissoja näkyi jonkin verran.

Juopotteluun ja tulirokkoon voi kuolla.

Niin, Jopa Latovainiossakin, etenkin jos eletään vuotta 1916.