12.7.2012

Yrityssaneeraus

Yrityssaneeraus merkitsee velkojen leikkausta ja tehostamistoimenpiteitä joilla vähennetään kiinteitä ja muuttuvia kuluja. Kiinteitä kuluja ovat mm. toimihenkilöiden palkat. Tehtaissa muuttuviksi kuluiksi lasketaan usein työntekijöiden palkat, koska teoriassa työvoimaa voidaan lisätä ja vähentää kulutuskysynnän mukaan.

Viimeisimpiä tunnettuja yrityksiä jotka ovat läpikäyneet yrityssaneerausmenettelyn on muutamia. Mieleeni ensisijaisesti tulee Benefon OYj, Finlux Oy, Moventas OY ja Unigraf Oy. Yrityssaneerausmenettely on vaihtoehtoinen toimenpide konkurssille silloin kun menot ylittävät jatkuvasti tulot ja oma pääoma menee negatiiviseksi. Kolmas vaihtoehto on lisäpääomaruiske. Siinäkin taas tulee jossain vaiheessa pää vetävän käteen.(köysivertaus)

Yritysten maksuvalmiutta mittaavassa yrityksessä tehtiin aikoinaan tutkimus joka osoittaa, että oikeudessa vahvistetun saneerausohjelman saaneista yrityksistä vain neljännes onnistuu jatkossa välttämään vakavat maksuhäiriöt ja maksuviiveet. Suomessahan haettiin vuosittain yrityssaneeraukseen noin kolmeasataa yritystä ja näinä aikoina luku on kasvussa.

Velkojien aloitteesta tehtyjen hakemusten määrä on ollut liki olematon, mistä jo osittain voidaan päätellä, etteivät ne usko velallisyrityksiensä saneerauskelpoisuuteen. Toinen päätelmä voi olla että asiakasyritykset ovat ajoissa liikkeellä, toivottomassa tilanteessa ei saneeraushakemusta kannata tehdä. Kyseinen AT:n tekemä tutkimus osoittaa, että velkojien asenne saneeraukseen pyrkiviä yrityksiä kohtaan on perusteltu, sillä vain ani harva niistä selviää edes vahvistetun ohjelman alkuvaiheesta ilman uusia vakavia maksuhäiriöitä. Yrityssaneerauskin aiheuttaa ylimääräisiä kuluja jotka rasittavat yrityksen kassaa. Ylimääräiset erityistilintarkastukset, tilinpäätökset sekä selvittäjien palkkiot ovat jo muutoinkin vaikeuksissa olevalle yritykselle melko kriittisiä.

Tutkimuksen mukaan vajaa neljännes takavuosina saneerausohjelmaan päässeistä yrityksistä on sittemmin harjoittanut liiketoimintaansa niin säntillisesti, ettei uusia vakavia maksuhäiriö- tai maksuviivemerkintöjä ole lainkaan ilmennyt. Näiden saneerausten voidaan siis katsoa onnistuneen, koska häiriötöntä ja viiveetöntä toimintaa oli tutkimuksen tekohetkellä (huhtikuun lopussa 2008) kertynyt vähintään kolme vuotta. Eri asia sitten on kuinka monella toimivallakin yrityksellä esiintyy satunnaisia maksuvaikeuksia. Saneerattujen yritysten maksuvaikeudet ilmenevät yleensä nopeasti, koska etenkin pitkittynyt saneerausmenettely saattaa osittain rampauttaa yritystä.

Saneerausohjelmaan liittyvästä velkojen leikkaamisesta huolimatta useimmilla yrityksillä maksuvaikeudet jatkuvat käytännön saneeraustoimien aikana. Toisaalta hyvänä asiana voidaan silti pitää sitä, että yleensä täydellinen saneerauskelvottomuus tulee ilmi nopeasti ohjelman aloittamisen jälkeen ja koko saneerausohjelma keskeytyy. Ohjelman vahvistamisen jälkeen konkurssiin haetaan liki puolet saneeratuista yrityksistä. Näistä konkurssihakemuksista joka kuudes jätetään jo ensimmäisen puolen vuoden ja yhteensä joka kolmas ensimmäisen vuoden aikana. Muita vakavia häiriömerkintöjä saneerausohjemassa olevista yrityksistä saa ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana liki 30 prosenttia ja vuoden kuluessa lähes joka toinen.

 Käytännössä maksuhäiriömerkinnän tulo puolessa vuodessa tarkoittaa sitä, että saatavia ei ole pystytty maksamaan edes heti ohjelman vahvistamisen jälkeen. Saneerausohjelman aikanahan kaikki uudet syntymät maksut tulee maksaa ajallaan, muutoin saneeraus keskeytyy.

 Käräjäoikeudet ovat myös toisaalta hieman tiukentaneet linjaansa yrityssaneerausasioissa. Viimevuosikymmenen puolivälissä saneeraukseen haetuista yrityksistä melkein puolelle vahvistettiin oikeudessa saneerausohjelma, mutta jo 2006-2007 hyväksyttyjen osuus putosi 34 prosenttiin. Osasyy muutokseen saattaa olla vuonna 2007 tehdyssä yrityssaneerauslain tarkistuksessa sekä siinä, että saneerausasioiden käsittelyä on Suomessa viime aikoina keskitetty entistä harvempiin käräjäoikeuksiin. -viite: AT:n suorittama tilastollinen tutkimus


Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun 602 yrityssaneerausasiaa. Määrä on 32 vähemmän kuin vuonna 2010. Käsitellyistä asioista yrityssaneerausmenettelyhakemuksia oli 546.
Loppuun käsitellyt yrityssaneerausmenettelyhakemukset ratkaisulajeittain 2011 ja 2010
Loppuun käsitellyt yrityssaneerausmenettelyhakemukset ratkaisulajeittain 2011 ja 2010
Saneerausmenettelyhakemuksista maksuohjelma vahvistettiin 220 tapauksessa, mikä on 16 enemmän kuin vuotta aiemmin. Jos maksuohjelmaa ei käräjäoikeuksissa vahvistettu, tarkoitti se sitä, että hakemusten käsittely oli keskeytynyt yrityssaneerausmenettelyn eri vaiheissa. Yleisimmät keskeyttämisen syyt olivat menettelyn määrääminen lakkaamaan, joka oli syynä 131 tapauksessa ja hakemuksen hylkääminen, joka oli syynä 97 tapauksessa.
Vuonna 2011 vahvistetuissa yrityssaneerausohjelmissa oli varoja 124 miljoonaa ja velkoja 175 miljoonaa euroa. Sekä varat että velat puolittuivat edellisvuodesta, sillä vuonna 2010 varoja oli 287 miljoonaa ja velkoja 391 miljoonaa. Vahvistettujen yrityssaneerausohjelmien käsittelyaika hakemuksen saapumisesta yrityssaneerausohjelman vahvistamiseen oli käräjäoikeuksissa keskimäärin 11 kuukautta. Vahvistetuista yrityssaneerausohjelmista 75 prosenttia (153 kpl) saatiin ratkaistua alle 12 kuukaudessa.
Loppuun käsitellyillä yrityssaneerausasioilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen yrityssaneeraustilastossa asioita, jotka on käsitelty käräjäoikeudessa ja niistä on tehty käräjäoikeuden ratkaisu. Tietoihin sisältyvät yrityssaneeraushakemusten lisäksi myös muut käräjäoikeuksissa käsitellyt yrityssaneerausasiat. Loppuun käsiteltyjä yrityssaneerausasioita koskevat tilastot kuvaavat eri perusjoukkoa kuin vireille tulleet yrityssaneeraukset. Loppuun käsitellyt asiat sisältävät jo tilastovuotta aiemmin vireille tulleita asioita ja vastaavasti osa tilastovuonna vireille tulleista asioista käsitellään loppuun vasta tulevina vuosina.

Lähde: Loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat, 2011, Tilastokeskus

1 kommentti:

Äijä kirjoitti...

Niinhän se on, että tekohengitys ja elvytys auttavat joskus, mutta ei aina.
Sentään hyvä, että mahdollisuuden saavat.
Tiedän minä yhden täältä päin olevan firman, joka konkoi jaloilleen yrityssaneerauksesta.

Höyryjuna ja asema.

Niin, Humppila- Minkiö- Jokioinen kapearaiteinen lähti talvitauolle.