19.2.2013

Työpaikkahaastattelut

Niin. Näillä kymmenillä rekrytoijapuolella istuu useimmiten henkilö joka on syntynyt -80..-90 luvulla ja tilanne on heillekin hämmentävä. Useimpiin hakemuksiin ei ole tullut mitään vastausta, saatika rekrytointikutsua. Ikäni on se ongelma, sitä ei voi olla mainitsematta. On kuin myisi asuntoa ja ilmoitukseen laittaisi että -homevaurioinen. Hyvä kirjoitus oli toisaalla.

3 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Otit sitten oman hyvän kirjoituksesi pois?

Ja tosiaan, Tillmanhan kirjoitti siitä kans, että meinaavat sitä anonyymiä työnhakua. Ei nimeä, ei kuvaa, ei ikää... mitä kaikkea sitten pitääkään sensuroida. Kuinka monta turhaa haastattelua, kun kuitenkin siinä vaiheessa näytetään ovea, kun naaman tuo näytille.

Äijä kirjoitti...

Tuo linkitetty hyvä kirjoitus oli melko koruntonta kertomaa. Bisnes näyttää muuttuneen hurjasti sen jälkeen, kun itse olin mukana.

Murphy kirjoitti...

S:Niin otin pois sen risteilyjutun kun linkki meni nälkää näkevien risteilyjuttuun, vaikka aihe ponnahti mieleeni toisesta artikkelista, jossa tyttö kiukutti kun oli tanssinut pöydällä ja kieltämisestä suuttunut. -anonyymi niminen henkilö närkästyi aiheesta.

Nälkää nähdään vielä Suomessakin mutta sarkasmi on vaikea laji.

Ä:Ja rekrytointibusiness on muuttunut sikäli että haastattelijat käyvät myös kursseja miten pitäisi tentata hakijoita stressirajalle.

Hakijat käyvät myös kurssinsa miten pitäisi osata olla haastattelussa. Eihän silloin pidemmän päälle kupikaan ole luonnollinen ja oma itsensä vaan vedetään jotain ihme roolia.
Toista se oli kun Päätalon Herkko kunnalle tiehommiin haki, -luulisin.

Höyryjuna ja asema.

Niin, Humppila- Minkiö- Jokioinen kapearaiteinen lähti talvitauolle.