8.8.2012

Hirsitalo vaikka toiselta näyttää

Niin.

Gillobackan kartanon sivurakennus.

Ensimmäiset viisitoista vuottani minäkin asuin hirsitalossa. Ei energiataloudellinen mutta hyvä sisäilma. Alla on kuvakavalkadi naapurustossa olevasta autiotalosta joka remontoitiin ja seurasin sitä. Talossa on toiminut ruumisarkkuvalmistamokin, ennen Porkkalan parenteesia se oli asumuskäytössä.

Tuo on yli sata vuotta vanha ja vaikka se näyttää vain tavalliselta vanhalta tölliltä, se on museoviraston suojelema ja äänestetty aikoinaan jopa paikkakunnan kauneimmaksi. Kauhea homma talkoolaislla vain sadan neliön tähden. Rakennuksen omistaa Kyrkslätts hembygdsförening yhdistys.

Hirsitalohan on verhoamattomana vanhemmiten tumma ja ruma, siksi ne usein laudoitettiin. Toiset halusivat kivitalon ilmettä ja silloin se rapattiin. Huono ratkaisu kun kosteus jää seiniin. Tuossakin on vaihdettu alemmat hirsikerrat.

Maanvaraista betonilattiaa ei saisi myöskään tehdä. Ei ainakaan niin että betoni menee hirsiin kiinni. Taloa kun remontoitiin niin välipohjassa oli betonia johon oli sotkettu kreosoottia. Kauhea myrkky joka sairastutti remontitekijätkin. Purkujäte piti viedä ongelmajätelaitokselle ja maksoi paljon. Onneksi kunta tuli avuksi.

Remonttia on tehty talkoovoimin  ja talkootunteja meni yli 800. Siitä näkee minkälainen homma olisi jos siitä pitäisi ulkopuoliselle maksaa.

Suurin syy noin suureen remonttiin on ettei taloa ole asuttu, joten kosteus ei ole lämmityksen ansiosta päässyt kuivattamaan rakenteita.

 Tuolla sisällä oli pinkopahvi ja sen päälle oli vuosien karttuessa laitettu seitsemän kerrosta tapetteja. Uutena ei vain tuollaista taloa enää voi tehdä kun se ei täytä nykyisiä energiatehokkuusnormeja. Pitää olla tiivis ja koneellista tuloa sekä poistoa.

Eli jos haluaa katsoa miten työ edistyi, rullaa tästä ensin ihan kirjoituksen loppuun.

Tälläinen se pytinki on tältä puolelta. Ei enää ulkopuolella tapahdu mitään. Näemmä katolle on tullut ilmanvaihtotötteröitä. Ei varmana ollut alkuperäisessä, silloinhan korsteeniin laitettiin vaan yksi raitisilmahormi.

Talo kesällä 2012. Suojat ikkunoissa ilkivallan estämiseksi.





25.4.2011

Porstuakin alkaa olla valmis. Päätyseinään on jäänyt mustakosteusrantu talven lumirajan kohdalle, vai onko raplingin kosteusjuttuja. Kuulemma kosteus on taas päässyt jo raplingin ja hirren väliin.




Vanhoista kuvista selvisi että porstua oli aikoinaan tässä. Siihen se pitänee siis rustata uudestaan. 20.05.2010




Kostea lumivaippa koettelee 28.02.2010




Talvilevolla. Rappaus on vaalentunut itsestään.





Alkuperäinen oviaukko odottaa vielä puhkaisemistaan ja porstuan teko vanhalle paikalleen.






Raplinkia on jo seinään laitettu. Kohta on ulkoseinä saman näköinen kuin ennen remonttia.
































5 kommenttia:

Tita kirjoitti...

Nostan hattua niille, jotka antaumuksella entisöi vanhaa! Hullun hommaa, kallista ja työlästä. Pitää olla intohimo tuollaisen tekemiseen.

Itse asun 1800-luvulla rakennetussa hirsitöllissä. Sisäilma on loistava ja raitis koti on onnellinen koti. Eli kylmät lattiat ja viileä ilmasto. Ja sairaan suuret sähkölaskut, vaikka tulipesät sen lämmön antaakin.

Murphy kirjoitti...

Niin.

Nythän moni on ostellut vanhoja VR:n asemia. Niissä riittää puuhaa. Varmaan sitä parempi mitä vähemmän on tehty väliremontteja.

Museovirasto asettaa omat haasteensa.

Peppone kirjoitti...

Siinäpä moni aloitteleva viherpiipertäjä iskeekin kätensä paskaan kun tulevat maaseudun rauhoittumaan ja ostavat tuollaisen vanhan hirsitalon "Äkkikös tuo fiksataan"-periaattella. Projektissa on vallan saatanallinen työ jos se kunnolla (ei kai muita vaihtoehtoja olekaan) tehdään ja siinä touhussa monelta loppuu pelimerkit ja kärsivällisyys.

Aaamu kirjoitti...

Wau! Jo on hommaa! Omat tulevat pikkuremontit alkavat tuntumaan aika pieniltä kun tuota katselee. Tosin, eipä sitä koskaan tiedä mitä täältäkään paljastuu, kuulin tuossa että yläkertaa aikoinaan remontoinut oli joutunut ongelmiin hävitettyään kantavan rakenteen....löytyi selitys siis yläkerrassamme oleviin isoihin puu"palkkeihin"/kehikkoon, ilmeisesti niillä on korjattu aiheutettua vahinkoa.

Murphy kirjoitti...

Aamua,

Älä tuosta pelästy. Tölli oli tyhjillään ja kylmänä vuosikymmeniä. Kosteus pääsi mylläämään rappauksen ja hirren välissä vapaasti.

Sisällä oli yksi tulipalokin, mutta hirsi palaa hitaasti ja sammutettiin korjattiin vaan (lehtitietojen mukaan).

Varmaan olisi ollut edukkaampi purkaa mutta kun on järjestön omaisuutta ja suojeltu niin ei voi.

Tontti on vielä niin pieni ja kiinni tiessä ettei siihen voi uuttakaan rakentaa.

Vesivuodot piipun juuresta puruihin on aina syytä tarkastaa, se kun on ihan arkipäivää jokaisessa tiilikattoisessa ja pellittämättömässä savupiipputalossa.

Hirsi kun laskeutuu niin sinne tulee rakoa ja pyry heittää lunta. Toisaalta piippu hohkaa lämpöä ja kuivattaa.

Kotitalossani en muista että olisi vettä tullut koskaan alas asti kun oli pärekatto tiilien alla. Vinttikamariin tuli kerran antenniputken vartta pitkin vaikka oli ihan harjalla. Siinäkin tarvitsisi olla sellainen kaulus.

http://nahkuriprojekti.blogspot.fi/

Tuossa on vastaava projekti alkanut vuosi sitten pohjoisessa.
Kantavaa seinää juuri puhkotaan.

Höyryjuna ja asema.

Niin, Humppila- Minkiö- Jokioinen kapearaiteinen lähti talvitauolle.