12.8.2013

Tiilenpäitä laskien

Niin,

Moni reissuni menee vain hunteeraten mitä kuvia sitä ottaisi ja mitä niistä jälkikäteen julkipanisi. Harvanpa turistin olen todennut niin viljalti ruokalautasistaan kuvia ottavan ja pienistä askaristaan tiliä tekevän, kuin joku vähäväkinen latovainiolainen tekee.

Jos se vastapäisen rakennuksen sähköveto hunteerautti, niin enemmänkin toteamisen puolelle meni tiilikattojen yleisyys. Olen sen ulkomailla ennenkin humeetiini tallettanut. Thaimaassa näkee ruostuneita aaltopeltikattoja mutta näillä seuduilla pääosin kaunista terrakottaa.

Kyllä olisi Ruukin peltikattomiehellä täällä sarkaa kynnettävään. Tosin vaikea minun on keksiä mikä paremmuus sillä peltikatteella olisi. No, ehkäpä rankkasateella ne roiskepisarat pysyvät konesaumakatteen ulkopuolella paremmin kuin ilmavan tiilikatteen konsanaan.

Suomessa jos tiilikatteita on, niin ei juuri koskaan tälläisella profiililla. Tyhmempi tuohon sanoisi ja toteaisi että onpas tyhmästi ladottu, kun olisi voinut kolmanneksen verran sivusuunnassa venyttää ja kolmasosan tiilimäärästä niin säästää.


Tuossa profiilimallissa taitaa tuo lumikuorman ja ihmisaskeleen kesto olla huonompi, vaikka muutoin se taitaisi olla perin hyvin tuulettuva. Ja vaikka roiskeita läpi menisikin, varoiksi suomessa käytetään aina myös vedenpitäviä aluskatteita.

Se mikä hieman minun silmääni sairasti, oli seikka miten kulmajiirit ja harjatiilirivit oli lisätilkitty. Vaaleaa ruukia ihan järkijään, tuo työtapa antoi töhryisen vaikutelman. Itse olisin toivonut laastisekoituksen olleen samaa terrakottaa kuin tiiletkin, ei se paljoa kalliimpaa olisi.

Parvekkeella kun istukseli hamärän laskeuduttua, aloittivat lepakot lentonsa. Tuonne räystään koloihin lentelivät ees-taas. Olisikohan niillä ollut poikasia kun niin ahkeraan jojottivat?

Monissa päätytiiliriveissä oli tälläinen koriste. Suomessa sen toisi ensimmäinen lumenpudottaja lapioniskullaan alas. Tässä on lisäksi lepakoiden ja lintujen lentoa pyritty rajoittamaan umpeenmuurauksella.


Kyllä kieltämättä täytyy todeta että näky kattojen yläpuolelta on vanhanaikaisempi tiilimaisemassa. Menepä vaikka Tallinnan Toompeanmäelle ja katso vanhaa hansakaupunkia ylhäältäkäsin. Tiilikatoilla on puolensa.
Jos päädyt ja saumat tilkitään niin saattaapi tuo jopa vedenkin pitää.





No löysin minä sieltä yhden antimainoksenkin ja ihan turistiasutuksen keskeltä. Joku ei ole huolehtinut katon kunnosta ja laho on päässyt niskan päälle. Jos edes nuo alastippuneet ja ehjänäsäilyneet kattotiilet taiten pois keräisi, olisi siinäkin pieni pesämuna kierrättäjäuudisrakentajalle.


2 kommenttia:

aijablogi kirjoitti...

Totta on, että noilla seuduilla on tiilikatto suosittu. Arvelen sen johtuvan siitäkin, että rakenteet ja fyllit ovat yläpohjassa keveämmät. Rakenteiden ei tarvitse kestää lumikuormaa, ja pahinkin vettyminen kuivaa kesän aikana. Tiilen paras minaisuus on se, ettei sateen ropina kuulu sisälle.
Varmaan myös raaka- ainetta löytyy, ja tiilenpolttotaito on tuhansia vuosia vanha.
Tämä näin ihan mutuna.

Murphy kirjoitti...

Niin, eipä kait suomessakaan teräskatteet valtaisi sijaa tiileltä jos hinta asennuksineen kera olisi samaa luokkaa.

Lisäksi suomen kostea ilmasto aikaansaa tiilen pintaan ikävän sammalkerroksen, etenkin jos puita on siinä tontilla piisaksi asti.

Turhaa, aivan turhaa

Niin, Havukka-ahon ajattelija tuli ja meni telkkarissa useassa osassa. Katsoin sen aikanaan elokuvissakin ja kuoliaaksinaurattaja ei ...