30.7.2016

Jarrupalojen vaihto taakse Opel Astra H.

Niin,

Entisaikaan autoissa oli jarrurummut kaikissa pyörissä ja jarrukengissä oli niitatut kitkapalat. Olen minä sellaisessakin touhussa mukana ollut kun menopelinä oli Moskwitzh Elite.  Tässä latovainiolaisessa Skodassa on varmaan kenkiä ja rumpuja jotta torvet soi.



Minun lauantaihomma oli vaihtaa taakse levyjarrujen jarrupalat. Hommaan tuli katkos kun selvisi että jarrusylinterin mäntää ei voikaan painaa samalla tavoin sisään kuin etujarruissa. Käsijarrun mekaniikka vaatii erikoistyökalua joka löytyikin naapurin Mikalta. Työkalu on simppeli kuin peukaloruuvi. Idea on kiertää mäntää samalla kun sitä sisään painetaan.


Työkalusetti oli tälläinen.


 

Ja tuossa ylempänä se on jo ruuvattuna mäntää painamaan.





Palat olivat settinä jossa oli jopa ruuvit lukitusliimoineen ja myös liuskoja jotka vähentävät jumiutumista. Koko hommahan alkoi siitä että havaitsin yhden jarrulevyn kuumenevan ajossa. Jarrupalatkaan eivät ole hinnankiroissa, työhän se maksaa mutta omalle työlle ei hintaa laiteta.




Olihan minulla lämmönkestävää kuparivaseliiniakin varattuna mutta ei sitä  tuollaisilla liukuliuskoilla varustettuihin kannattanut paljoakaan viljellä. Rasvoissahan on se ongelma että pikeentyvät ajanoloon. Kuvaparin ylempi näyttää miten se valmis vaihtotyö on suoritettu.


Latovainion kansallisasu

Niin, kotiseutuaatteeseen kuuluu myös kansallispuku.


Myöntäisiköhän EU-avustusta josko käynnistäisi projektin Latovainion kansallispuvun elvyttämistä varten. Äidilläni oli vintillä kansallispuku joka taisi olla itsetekemä. Se vain oli lapsuuspaikkakuntansa Auran tai sen alueen kansallispuku. Karjalaisilla oli omansa, joten kovin kirjavaa se oli, ja miehillä en nähnyt mitään niin hienoa kuin esim. pohjalaisilla on. Palokuntajuhlissa palokuntalaisilla oli siistit ja samanlaiset vermeet.


Arkena Latovainion vanhemmilla miehillä pussihousut oli yleiset sekä jalassa jatsarit. Varresta ryppyiset nahkasaappaat niin kuin mustalaisilla. Arkena päässä oli hankkijan lippalakki ihan kuin Pyhämaan kanttorilla remonttitouhuissa on.


Puukko oli arkiaikaan mutta ei sitä juhlissa esillä pidetty. Paita voisi olla sellainen ruudullinen flanelli- tai puuvillapaita. Sarkainen harmaa puolitakki ja sarkainen lakki talvisaikaan. Moottoripyörämiehillä oli roimakäsineet, eli nahkaiset pitkillä varsilla ja niiden sisällä villakintaat, -talvisin. Päässä nahkainen suojakypärä ja ehkäpä muovinen tötterö suun, silmien ja nenän edessä.

Ei noista oikein juhla-asustetta saa, pitäisi keksiä uusi ja väittää että se on ikiaikainen miesten juhla-asu menneiltä vuosisadoilta. Jos joku väittäisi vastaan, niin tuokoon esille valokuvia Latovainiosta 1600-luvulta.

Maltalla näin tälläisen miehen ja useita muitakin jotka olivat perinneasussaan. Tuosta voisi ottaa mallia.



Käyty on ihan ulkomaillakin

Niin, kaikilla paikkakunnilla on kuuluisuutensa ja legendansa. Somerolla ehkä Badding ja Unto Mononen. Mononen saattoi lähteä taksilla Rovaniemelle ja muuttikin sitten mielensä ja palasi samalla taksilla heti takaisin.

Forssassa vanhemmat ihmiset muistavat Eero Nylundin, -maisterin. Pummi ja tuhansien legendojen mies. Puhui useita kieliä ja hänet tunnettiin tempauksistaan aina Turussa asti. (googlaa suomi 24 ja maisteri Nylund)


Legendoissa usein yhteistä on että totuuspohjaa ei juurikaan löydy ja tarinat värittyvät suusta-suuhun kulkeissaan. Jesse James ja Pecos Bill olivat sellaisia villissä lännessä.
Latovainioonkin voisi kehittää fiktiivisen henkilön ja kun hänen matkoistaan useampi kertoisi, asia muuttuisikin yllättäen vuosikymmenien jälkeen todeksi.


Esimerkiksi vaikkapa joku Jora jolla olisi ikimuistoisia sattumuksia ja joku olisi aina nähnyt tai kuullut. Joku tietäisi jonkun olleen mukanakin reissuillaan.
Jora muistutti suosittua laulajaa ja piti päässään samanlaista hattuakin. Niinkuin Irwin tai Topi Sorsakoski ikään. Jora saattoi ajaa taksilla suomen päästä päähän ja kun hattu unohtui se tuli toisella taksilla perässä.


Kerran olin Joran kanssa tuollaisella matkalla ja Joraa luultiin maakunnissa tuoksi suosikkilaulajaksi. Pysähdyimme paikallisissa ravintoloissa sekä hotelleissa ja Joran kanssa, me söimme ja yövyimme ilmaiseksi. Hauskaa oli mutta kyllä aamuisin päätäkin särki. Porukka tarjosi juotavaa ja matka jatkui aamulla seuraavaan kaupunkiin. Jora tunnettiinkin jo loppuaikana omana itsenään, koko kansan Jorana. Esikuvana ollut artisti unohdettiin ja hän kuoli.


Erään kerran menimme Joran kanssa Italiaan, Roomaan ja ihan Vatikaaniin asti. Kansa tungeksi Pietarinkirkon aukiolla ja odotti Paavia tulevaksi pitämään puhettaan. Jora väitti minulle Paavinkin kanssa reissanneensa. Seisoimme siinä joukossa Joran kanssa kun hän yllättäen katosi. Tovin päästä parvekkeelle ilmestyikin Paavi ja yllätyksekseni Jora oli siinä hänen kanssaan.!


Väki kohisi ja taputti, hälinä oli valtava. Kuulin kun turistit eri puolilla kyselivät eri kielillä, kuka on tuo toinen mies? En malttanut olla hiljaa vaan sanoin vieressä olevalle englantilaiselle että hän on Jora latovainiosta -tietenkin.
Mies vastasi minulle skotlantilaisittain murtaen:
-juu juu, kyllä Joran kaikki tietää, mutta kuka on tuo hänen vieressään oleva mies hassussa hatussaan ja sauva kädessään?


27.7.2016

Mustikkakukko

Niin,

Äijä aikoinaan mainosti mustikkakukkoa kun minä kehuin pullapohjaan tehtyä mustikkapiirakkaa. No täytyihän tuota kukkoakin kokeilla. Helppo resepti mutta taikinan laittaminen kanneksi oli vaikeinta. Ruistaikina ei oikein pysy levynä.

Maistettukin on, mutta ennaltakin sen arvasi miltä mustikka maistuu ruiskuoressa. Hyväähän se on mutta täyttävää. Lisäksi varmaan terveellisempää kun on kuituja sun muita. Tosin margariinin sijasta laitoin jauhojen joukkoon rutosti voita.


26.7.2016

Cheri Honkala ja Latovainio

Niin,



Uskoisin että Cheri Honkalan esivanhemmat ovat lähtöisin Latovainiosta tarkemmin Kuuman kulmilta.  Siellähän asuu Honkoloita, Kivistöjä ja Saviniemiä.

Siis Jenkeissä on kohta vaalit ja kaikki kaksi puoluetta ovat kahtiajakautuneita. Clinton voitti demokraattien esivaalit mutta joukko esivaalit hävinneen Bernie Sandersin kannattajia aikoo järjestää Philadelphiassa erikoisen mielenilmauksen demokraattien puoluekokouksen aikana. Protestoijat aikovat syödä runsaasti papuja ja esittää sitten haisevan vastalauseensa, kertoo NBC-uutiset .

Mielenilmauksen on kutsunut koolle köyhyyden vastainen kansalaisaktivisti, isänsä puolelta suomalaiset sukujuuret omaava Cheri Honkala. Hän oli myös vihreiden varapresidenttiehdokas edellisissä vaaleissa.
Tälläinen mielenilmaus tuo mieleeni eittämättä Jaakko Tepon laulun Hilma ja Onni. Rannalle jäänyt kosija aikoi töräyttää haisevan vastalauseen keinosiementäjän ja Hilman häissä. Tekikö vai ei,- sitä laulu ei kerro mutta surullinen rakkaustarina tottavie. Ja lypsykoneen kytkinkin vielä rikk


20.7.2016

Latovainiolaisuus käsitteenä

Niin, josko Latovainiota ei maailmalla oikein tiedetä niin sitä vastoin latovainiolaisuus käsitteenä on perin tuttu. Samoin kuin savolaisuus on käsite niin latovainiolaisuus menee vielä pidemmälle.


Jos ja kun ihmisellä jossain vaiheessa menee huonosti, sairastuu esimerkiksi  humeeti alkaa sassaroimaan tai päinvastoin jos ihminen menestyy ja saa vaikkapa palkintoja ja kunnianosoituksia, syytä etsitään usein lapsuudesta. Useissa tapauksissa myös latovainiolaisuuden esiintymistä epäillään ja sitä saatetaan asiantuntijoiden toimesta asianomaiselta kysellä.


Otetaan vaikkapa esimerkki että joku kovin fiksu ja elämässään menestynyt mies vaikkapa Timo sai soveltuvuustestissä parhaimmat pisteet ja laitoksen professori ihmetteli asiaa: "tämäpäs merkillistä, parhaimmat pisteet kautta aikain, oletteko ehkä latovainiolaisia?" Timon kerrotaan tokaisseen: "olen lähtenyt Latovainiosta mutta latovainiolaisuus ei koskaan lähde minusta""



Latovainiolaisuus käsitetään myös toisiapäin. Esimerkiksi minulle joka olen elämässäni saamapuolelle jäänyt, ja olen vähän tälläinen hesseli. Josko ajan yksisuuntaista katua väärään suuntaan tai koetan mennä virastoon oven saranapuolen kautta, minulle virkavalta tokaisee: " Mitäs te toheloitte Latovainiostako sitä ollaan?


Latovainiolainen on siis joko erittäin fiksu tai todellinen tohelo, mutta useimmiten kuitenkin jotain siltä väliltä. Ihan niin kuin kaikki muutkin ihmiset.



18.7.2016

Jänhijoen koulu

Niin,

Siis kansakoulun rakentamisesta Jänhijoelle:

Muutamaa vuotta ennen kuin uusi satavuotisluku 1900 alkoi, oli Jokioisissa kunnanisien toimesta päätetty perustaa ja rakentaa uusi kansakoulu Kiipulle. Kuntakokouksessa oli tätä puoltavia Kiipun miehiä kyllä paikalla mutta Latovainion, Rehtijärven ja Jänhijoen miehet olivat tulleet perin runsaslukuisena paikalle ja heidän ansiostaan  kansakoulu päätettiinkin alkuperäisestä poiketen  perustaa Jänhijoelle.


Lupasivatpa nuo Jänhijoen miehet huomattavan osan rakennuskustannuksista suorittaa luonnossa yli sen, mihin kunnan jäsenyys heitä velvoitti. Tälläistä ei siis olisi tapahtunut ellei kylissä olisi koululle ja koulutukselle annettu arvoa. Ja heti 1900 luvun alettua myös kiipulaiset että vaulammilaiset vaativat myös koulua ja he sellaisen saivatkin. Isänikin aloitti Jänhijoen kansakoulussa, koska asuikin siinä liki. Myöhemmin myös Terävän lahjoittamalle tontille valmistui myös Terävän kansakoulu. Terävä on vielä pystyssä mutta Jänhijoki on purettu. Vanha valokuva oppilaista ja katossa olevine öljylamppuineen oli meidän valokuva-albumissa.


 Siis ennen tuota kansakoulua oli vain kiertokoulu ja Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä muistamme että lukutaitoa opetettiin silloin kirkon toimesta ja etenkin katekismus oli tärkeä osata. Ennen kansakouluaikaa Jokoisissa vuonna 1776 pitäjäkokouksessa tehtiinkin päätös että kaikki 13....25 ikäiset henkilöt, jotka eivät seuraavan vuoden lukukinkereillä osaisi ainakin kolmea katekismuksen lehteä saavat sakkoa 3 äyriä.


Jos sitten ei myöhemminkään osannut niin joutui jalkapuuhun. Niinpä esim. vuonna 1777 Vaulammin Konkön renki Matti Juhonpoika istui jalkapuussa 8 kesäkuuta vuonna 1777. Mitenköhän minulle nykyään kävisi kun en katekismusta ulkoa osaa mutta ehkä tuon oppisi jo työkseen alkaisi harjoittelemaan, vai istuisiko ihan kurillani?


Juopotteluun ja tulirokkoon voi kuolla.

Niin, Jopa Latovainiossakin, etenkin jos eletään vuotta 1916.