4.4.2017

Junaonnettomuus ja työsulku 100 vuotta sitten

Niin,

Mahtoi Jokioisissa olla siirappisotkua 4.4.1917.

Ja Lehtoniemen konepajalla hiljaista. Sitten se meni parin vuoden päästä konkurssiin.





18.3.2017

Katumaksusta kiinteistöveroon

Niin,

Aikoinaan ei tainnut maaseudulla olla katumaksuja tai kiinteistöveroja. Oli vain maaseutuyrittäjien pinta-alaverotus jos oikein arvelen.

Kiinteistövero on yksi niistä veroista jotka aiheuttavat valtaisasti jupinaa vaikkei tavallinen ihminen sille mitään mahda.


Kiinteistöverolaput tulivat tällä viikolla ja harmittavat ihmisiä vaikka yli puoli vuotta on aikaa maksaa.

Mikään ei ole hyvin. Jos lasku tulee viime tingassa, ei ole rahaa jos se tulee näin aikaisin unohtaa maksaa. Jos maksat jo nyt niin joku sanoo ettei valtiolle tai kunnalle saa rahaa antaa yhtään etuajassa, pidä tililläsi. Näin vaikka säästötilin korko on nolla. (Norwegian pankki kylläkin maksaa säästötilille 1,75% koron ja heillä myös on vuosimaksuton luottokortti)


Voihan ne kiinteistöveron kaksi erää laittaa verkkopankkiin ajoitettuna maksuna mutta sittenkin se pitää muistaa ja huolehtia että tilillä on katetta kaiken aikaa,
Siis maksakaa heti pois, on maamme köyhä siksi maksa! (ja jää)
Aamulehti kirjoitti seuraavaa:
Jaana Kerola
Aamulehti
Viime syksynä kiinteistövero jäi maksamatta yli 330 000 suomalaiselta. Määrä kasvoi edellisvuodesta 40 000 unohtamisella. Verottaja muistuttaakin lappusten säilyttämisestä, e-laskun tai suoramaksun ottamisesta käyttöön.
Jos vero jää maksamatta, ensimmäisestä erästä lähetetään maksumuistutus. Jos kiinteistöveroa ei makseta maksumuistutuksen eräpäivään mennessä, verottaja lähettää veron ulosottoon.
Kiinteistöveron maksaa se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa eli 1.1. Omistajaksi katsotaan myös omistajan veroinen haltija. Jos maapohja ja rakennus kuuluvat eri omistajille, kiinteistöveron maksaa maapohjasta sen omistaja ja rakennuksesta sen omistaja.
Kiinteistöverovelvollisia on yli kaksi miljoonaa.

14.3.2017

Kännykät pannassa Kuuman koulussa

Niin, siis välituntisin.

Kouluaikanani ei mekään saatu puhelimia kouluun viedä. Tosin se bakeliittinen olisikin ollut hankala ja jos yhteyskin olisi ollut, johto olisi pitänyt vetää yli peltojen 500 metriä.

Jokioisten pohjoisosan koulu on nyt kieltänyt lapsilta välituntinäpelöinnin jotta liikkuisivat enemmän. On se hyvä juttu, vaatinee valvontaa ja meneekö ne silti jonnekin piiloon räpläämään?



24.2.2017

Levotonta aikaa Latovainiossakin

Niin,

Koko suomen alueella esiintyi liikehdintää ja torpparit menivät lakkoon. Jokioisten torpparit haastettiin oikeuteen kesällä 1916.

Humppilan torille kerääntyi väkeä lähikunnista noin 3000 henkeä seuraamaan tilannetta. Väki marssi Humppilan Huhtaan kautta kantaen kolmeatoista punalippua ja kokoontuivat Humppilan torille pitämään puheita koko päiväksi.

Käräjäistunto päättyi iltapäivällä kello 3 ja julisti viisi henkilöä lakon lietsonnasta kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen. Torpparit päättivät valittaa tuomioista hovioikeuteen.

59 torpparia tuomittiin häädettäväksi heti torpistaan ja suorittamaan kartanolle korvaukset tekemättömistä torpparipäivistään.

Hämeenlinnasta oli tullut paikalle kahdeksan poliisia paikkakunnan poliisin avuksi, mutta mitään rettelöintiä ei esiintynyt. Kun kartanon isännöitsijä asianajajineen ajoi käräjäpaikan ohitse, hänelle huudettiin "ALAS". Torpparit päättivät jatkaa lakkoa tuomioista huolimatta. 

Uusmaalainen nro 71. kesäkuun 22 vuonna 1916



22.2.2017

Torpparielämää Jokioisissa

Niin,

Ei se ollut helppoa vuonna 1903. Josko vaikka isäntä kuoli ja ei päässyt enää suorittamaan taksvärkkipäiviä kartanoon, raukesi asumisoikeus torpassaan. Sitä saattoi olla paljonkin kunnostanut ja perheelleen asuttavaksi kohennellut. Vuokraoikeushan se vaan oli ilman sukutilan lapsilleen perimisoikeutta.


Kordelinin kartano Valtiolle Jokioisissa

Niin,

Koska edesmenneen Kordelinin omistama kartano päätyi suomen valtiolle itsenäisyytemme alussa, on tarpeen mainita miten isosta kokonaisuudesta siinä oli kysymys.

Lisäksi on huomattava että tuon lisäksi tuli myös mainttava määrä alustalaisten hallinoimaa metsä- ja viljelysmaata joihin Kordelinilla oli ollut verotusoikeus.



15.2.2017

Ihmisnäyttelyitä

Niin,

Kovasti nykyään surraan esim. delfiinien elinoloista ensin Tampereella ja sittemmin Kreikassa.

Mahtoiko kukaan surra näiden ison ja pienen tytön olemisia aikoinaan?

Aamukymmenestä iltakymmeneen piti olla ihmisten töllisteltävänä.



2.2.2017

Latovainio ja latovainiosta

Niin,



Päiväni kuluvat hunteeratessani missäs ne Latovainion rajat tarkalleen kulkevat? Jos tullaan kakkostietä Forssasta päin niin on Latovainion varalaskupaikka. Mutta eikös se sijaitse Rehtijärvellä?

No ei kai silläväliä ole, oli miten oli mutta kumminkin. No sitten tulee se Jänhijoki siltoineen. Siitä varmaan alkaa Latovainio, iso aukea ja siinä oli ennen niitä heinälatojakin.

Lyyli kävi piikomassa usein Jaakonkalliossa ja Yönistäkin puhui. Ne jäi varmaan sinne Rehtijärven puolelle, -kait. Siinä Savikon, Jakkolan kohdalla oli kävelysilta yli, kuulin puhuttavan portaista vaikkei siinä mitään rappusia ollut, -holjaa.

Äijälä ja Tuomola ovat selkeitä vaikkei välttämättä ihan aina selviä latovainiolaisia. Ovat olleet jo satoja vuosia ja hyvä kun sukunimi on sama kuin talon nimikin, helppo muistaa toisin kuin joku edesmennyt Klemelä tai Mikkola (Intala, Lehtinen).

Ajettaessa eteenpäin niin loppuuko se Latovainio siihen Viljamaan mäkeen? Tullaan sitten taas Jänhijoelle vai onkos se Minkiötä, niinkuin postiosoite taisi olla ja onkos se vieläkin?

Sovitaan niin että Viljamaa on se raja siinä mutta missäs se Latovainio loppuu Terävään päin mennessä? Sanoisin että Kuuselaan, vai onkos Vilo ja Aronpuro sekä Vehmaa vielä Latovainiota vaiko taasen Jänhijokea? Voi , voi on tää vaikeata.

Eilen Veikolta kysyin ja ainakin hän on paljasjalkainen Jänhijokilainen, mutta siinähän se jokikin virtaa ihan liki. En siis siihen ota kantaa.

Toisaalta selvyyden vuoksi voisin nimetä uuden kylän: Terävän kylä. Se kylä alkaisi sieltä Syrjäsen, Palomäen, Terävän ja Lehtosen kulmilta rajoittuen Jänhijokeen ja päättyen Terävän kouluun.

Sitten alkaisi Latovainio johon kuuluisi Korko, Savikko ja olihan Vahteran Anselmikin peruslatovainiolainen.

Voisin kuvitella jonkun kesselin joskus seisoneen satoja vuosia sitten, Latovainion korkealla kalliolla ja sanoneen: Jänhijokilaisia emme ole,  kuumalaisiksi emme halua tulla, olkoomme siis latovainiolaisia. -vai olikos se ollut se vanha nimi ladenvainiolaisia?


25.1.2017

Kultainen turistirysä

Niin,

Matkallamme olimme melkein kultaisen temppelin Wat-Phra-Kaeo sisäpuolella mutta ryysis ja asusteiden täydennys sekä kuumuus sai tuon tutustumisen skippaamaan.

Netistä löytyy paljon kuvia jotta jos olisi outo niin kopoisi esim. täältä kuvia ja kirjoittaisi matkaraportin niinkuin olisi ollutkin ihan perillä asti. Alue on laaja ja Thaimaan ilmastossa tuonne tutustuminen käy työstä.

http://leppilampi.matkabloggaajat.fi/bangkok-suuri-palatsi-wat-phra-kaeo/

24.1.2017

Hevosen kengittäminen

Niin,

Hevosen kengittämisessä on huomioitava että mikäli ei ole käytettävissä neljää samanlaista kenkää, tulee eriparit sijoittaa tasapainoisesti. Toinen pari styyrpuurin ja toinen paapuurin puolelle.

Lisäksi nuoretkin kengittäjät tietävät jotta sekä hevosen että ratsastajan tulee olla toimenpiteen aikana rentoutunut. Ratsastaja voi jopa olla makuulla hevosen selän päällä mutta hänet on syytä tukea Barbien ratsastuslippiksellä toimenpiteen ajaksi, suurempia pudotusvammoja välttääkseen.





Ja mikäli hevonen ei rauhoitu niin ainahan sitä voi maanitella rahalla.

1.1.2017

Jokilaiva

Niin,

Bangkokissa jos haluaa mennä nopeasti ja välttää ruuhkat kannattaa liikkua vesivehkeellä ja joen suuntaisesti. Pysäkkejä on paljon mutta jos saa huonon paikan ei maisemia paljoa näe.




Wat Po ja Wat Arun  temppeleille tuo kulkuväline on kuitenkin kaikkein järkevin.





Onhan se ikävä jos ihminen ei ennen kuolemaansa ole nähnyt suurBuddan varpaita.


Ei kokenut Wat Pon ryysistä ja massiivisia kiviholveja



Ei kokenut tuota kolikkokilinää. Kun kolikko kuppiin kilahtaa.....


Juopotteluun ja tulirokkoon voi kuolla.

Niin, Jopa Latovainiossakin, etenkin jos eletään vuotta 1916.