. ` ` Murphy.......................

Ilmalämpöpumppu

noreply@blogger.com (Murphy) — Wed, 23 Dec 2009 06:22:00 +0000

Tätä ketjua pitänee lukea alhaalta ylöspäin jotta aikajärjestys säilyy.
Kuvia klikkaamalla ne suurenevat.

Jouluviikko 2009.

Viime viikolla huiteli pakkanen liki -20 asteessa. Pumppu sinnitteli silti päällä ja puski lämpöä. Hyötysuhde oli varmaan olematon kun vähän väliä huurretta sulatteli, sammuttaa ei silti kannata jos talvella käyttää. Kylmäkäynnistys rassaa moottoria varsin viljalti.

Kyllä kaksikerroksisessa talossa noilla pakkasilla tarvitaan alakertaan lisälämmpöä, ei se yksi sisäyksikkö jaksa sentään mahdottomia määriä ilmaa kierrättää.

Tässä kuva maailmalta kuinka käy jos halpispumpulla ilman talvivarustusta koettaa lämmittää. Vieressä hieman parempi pumppu, tai sitä on käytetty vähemmän.

Oli puhetta kuinka rumia julkisivut ovat kun pumppuja on tyylikkäissä taloissa. Rumia ne on jäähdytyslaitteetkin kuin niitä näin paljon viljellään.

Melkein joulukuun alku 2009.

Ilmastomuutos on tosiasia, lämpötila huitelee yli +5 yöt päivät ja vettä sataa. Siispä piti laittaa ulkoyksikölle hieman sadesuojaa. Pari reikää Hiltillä seinään ja se on siinä. No tuo peltikatos piti loveta myös ja jos oikein esteettisen näkymän haluaisi niin kopperoa voisi siirtää eteenpäin jolloin katto olisi symmetrisempi.

Nyt tuo alaosa vedenkeruuastioineen näyttää melko kolholta. Siitä on kyllä putki sadevesikaivoon joten sirompikin astia kelpaisi. Taitanee olla ensi kesän projekti tehdä kestopuusta tasanne tuohon kohtaan ja upottaa koko hoito maan sisään.

Marraskuun loppu 2009

Kelit ovat nyt sellaiset jotta ilmalämpöpumppu toimii maksimihyötysuhteellaan. Kilowatti otettua sähkötehoa tuottaa yli neljä kilowattia lämpötehoa. Ikiliikkuja.

Sisäyksikön takuuaika meni umpeen mutta vielä hyvin rullaa, hyyvi rullaa.

Vuorossa on siis ulkoyksikön vaatetus. K-rauta myi tämän kotimökin pumpulleni. Se piti vaan maalata ja maalinkatkua riitti, kun sen sisätiloissa tein. Vielä pitäisi nostaa se pumpun päälle ja ruuvata seinään.

Helmikuun alku 2009

Tasoituslasku sähköyhtiöltä saapui. Vuosi 2008 kulutus 3000 kWh pienempi kuin vuoden 2006. Vuoden 2007 kulutus -jonka syksynä ilmalämpöpumppu asennettiin meni siihen väliin. Eli liki 300 Euroa vuodessa säästö.

Kuvasta ilmenee tuo ilmalämpöpumpun haittapuoli, sulatusvaiheen kurlutuksen lisäksi.
Jäniskin on käynyt katsomassa mikäs vempele se talvipakkasella tiputtelee.
Minkäköhänlainen paannejääpatsas on niillä joilla on tuplatehokkaampi vesi-ilmalämpöpumppu?

Joulunpyhät 2008

Kesällä jäähdytyspäiviä taisi olla kymmenkunta. Nyt se pumppu taas lämmittää ja TM Rakennusmaailman testissä tuli toiseksi. Sulatuksen ääniä ei arvosteltu, ne ovat kaikissa vähän erilaiset. Muuta lämpöä kuin pumpun puhallus ei yläkerrassa vielä tarvita.

Tässä kuva miten etelässä asennetaan jäähdytyslaitteita:

Kesäkuun alku 2008:

No niin nyt se sisäyksikkö alkoi jo puskemaan viileää kun asetusarvoksi oli asetettu 21 astetta. Sammutin toistaiseksi, ei vielä tarvita jäähdytystä eikä enää lämmitystäkään.
Kun jäähdytyskausi alkaa niin johtoon laittamani energiamittari tallentaa jäähdytyskauden hinnan. Takaovea ja tuuletusikkunoita ei tule aina suljettua, joten uloshan se jäähdytysenergia aika nopsaan siirtyy.

Niin ja muistin juuri ettei tainnut laite talvella sammua lainkaan eli pakkasasteita ei ollut kertaakaan alle -15.

Helmikuun alku 2008:

Lämpöpumppu on nyt puhissut muutaman kuukauden. Vaikutuksesta sähkölaskuun ei ole tietoa vielä pitkään aikaan mutta muutamia kokemuksia.

Vettä kertyy tälläisilla ilmoilla ulkoyksikön alapuolelle tosi paljon, varmaan ämpärillinen vuorokaudessa. Jokin putki sadevesiviemäriin on tarpeen rakentaa ensi kesänä.
Jos ulkolämpötila on alle +5 kosteus tiivistyy huurteeksi ulkoyksikön kennostoon jonka automatiikka sulattaa mutta lämmitystoiminto keskeytyy siksi aikaa. Jossakin viidessä pakkasasteessa ulkoilma on riittävän kuivaa jotta huurtuminen vähenee ja yli +viidessä kosteus tippuu suoraan vetenä keräysastiaan.

Olohuoneen ja toisen makuuhuoneen patterit ovat olleet kylminä koko talven, alakerrassa on lattialämmitys ja seinäpatteritkin kylmimpään aikaan olleet päällä tasaamassa lämpötilaeroja.

Sisäilma on olevinaan raikkaampaa kun se pyörii enemmän ja sähkövastukset ei hehku seinillä ja pölyäkin tuntuu olevan nykyisin vähemmän. (tai sitä ei saa kiinni kun ilma liikkuu koko ajan)

Oudointa on kun joskus yöaikaan kennoston sulatustoiminto menee päälle ja nesteen kiertosuunnan vaihtuessa tämä putkiston lämpölaajentuminen matkansaattaa ääntä, alkaa jos jonkinmoinen kurlutus.

Vielä siis toimii ja lämmintä hönkää, no problems. Sähköyhtiökin taisi lukea tätä kun lähetti kymmenen euroa kuukaudessa pienemmän arviolaskun :).

Niin 15.10.2007.

Kasvihuoneilmiö uhkaa. Hehkulamput on paras vasaroida heti sirpaleiksi. Kaikissa kodeissa olevat jalka-lukulamput kärrättävä kaatopaikalle, kylpyhuoneen spotit ja halogeenit murskattava, hehkulamppuja varten asennetut valohimmentimet muuttuvat tarpeettomiksi ja tilan tulevat täyttämään kalvakat kalliit loistelamput ja LED-valaisimet.

Muutama päivä sitten aloin kovinkin säästeliääksi ja ympäristöystävälliseksi ja aion tiputtaa sähkönkulutustani radikaalisti asennuttamalla kiinteistöön ilmalämpöpumpun.

Ulkoyksikkö:

Jaa että mikä ihmeen ilmalämpöpumppu? Ilmalämpöpumppu on lämmityslaite talvella: se “imee” lämpöä ulkoilmasta ja työntää sen sisätiloihin. Laite toimii samalla periaatteella kuin pakastin tai jääkaappi. Ulkoseinään asennettavan kompressorin ja sisätiloihin laitettavan puhaltimen välillä kulkee kylmäainetta, joka tuo ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa taloon sisälle. Käytännössä laite siis yrittää kovasti pakastaa ulkoilmaa ja siinä sivussa tuottaa sisälle lämpöä. Eihän se ilman pakastus onnistu, ulkoyksikkö huurtuu vain hieman.

Normaaleihin sähköpattereihin verrattuna tässä lämmitysmuodossa on omat etunsa: lämpö jakautuu tasaiseen ja jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli viiden watin edestä. Suoraa säästöä siis. No, hyötysuhde riippuu ulkolämpötilasta: mitä lämpimämpää ulkona on, sitä helpommin sieltä voi tuoda energiaa. 20 asteen pakkasessa ja sitä kylmemmässä etua ei enää saavuteta ja silloin laite sammuu. Silloin apua tarvitaan perinteisiltä sähköpattereilta. Onneksi tällaisia säitä on kuitenkin suhteellisen harvoin, tammi-helmikuussa ehkä muutamia päiviä.

Jos lukee öljyalan julkaisuja, niin koko ostos on heidän mielestään turha. Tiedä sitä mitä uskoa, parempi kokeilla itse. Jos talossa on toimiva öljylämmitys, näin asia varmaan onkin.

Yltiöpäiset mainokset lupailevat ilmalämpöpumpulla saavutettavaksi jopa 50% tiputuksen sähkölaskussa - onnistunee vain optimiolosuhteissa. Minulla lämpiää vesi ja sauna sekä kylpyhuoneen lattialämmitys edelleen normaalisti sähkövastuksilla ja onhan nykykodissa jos jonkinmoista sähkövehjettä.

Ilmalämpöpumpussa on kaukosäädin jolla huonelämpötilan säätö on helppoa: - valitsee vain astemäärän ja puhallin pitää talon sen lämpöisenä. Kesällä laitteen voi säätää toimimaan päinvastoin: se ottaakin lämpöä sisäilmasta ja työntää sen ulos. Eli toimii siis ilmastointilaitteena. Jäähdytettäessä ei säästöä tietenkään synny, mutta onhan monella autossaankin jäähdytys.

Laitteen puhallus pitää huolen siitä, että lämpö jakautuu tasaisesti niin katon rajaan kuin lattiaankin. Laitteessa olevat suodattimet keräävät pölyn itseensä. No kohta nähdään kerääntyykö kuinka paljon pölyä suodattimiin. Onneksi ne ovat imuroitavia ja pestäviä.

Olen nyt säätänyt kaikki lämpöpatterit talosta alle kahdeksaantoista ja eteisen portaikossa sijaitseva pumppu on saanut huolehtia kämpän lämmityksestä. Lämpö on ollut miellyttävän tasaista ja sitä on riittänyt - no eihän vielä ole kovin kalseita ilmojakaan. Alakerran huoneet ovat monen mutkan takana, joten jos ovet ovat kiinni kyllä siellä lisälämpöä tarvitaan.

Ennen kotiin tullessa oli vastassa Amos hännän heilumisineen, nyt ylös kiivetessä vastaan tulee lämmin ilmavirta, kuin leppeä lehmän henkäys. Yöllä laite sammuu itsekseen ja alkaa poistaa huurretta. Kuuluu porina ja surina, ihan kuin kahvinkeitin yskisi viimeisiä vesipisaroitaan kuumalle lämpölevylle, niin kuin joskus tippalukottomaan aikaan tapahtui. Laite käynnistyy taas uudelleen automaattisesti hetken perästä.

Ihan positivisia ensikokemuksia siis, aika näyttää tuleeko huoltoja tai alkaako sisäyksikkö äännellä, siinä on kylläkin uudenlainen keraaminen laakerointi. Luulenpa että jos ensi kesänä saadaan nauttia pitkistä kuumista kausista, ei sitä varmaan voi vastustaa kiusausta, tuhlata sähköä ja lepuutella itseään hieman viileässä ilmavirrassa.

Laitteen merkki on siis Panasonic NE9GKE 9 ja asennuksen hoiti hienosti Taloussähkö. Ensin ajattelin ottaa tarjouksia usealta toimittajalta ja pyöräilin Mitsubishin pumppuja maahantuovan yrityksen omistajan pakeille. Lupauksistaan huolimatta hän ei koskaan ehtinyt katsastamaan asennuspaikkaa ja se tarjous jäi siis saamatta. Sellaista sattuu, asiakas ei ole kuningas.

Siellä Latovainion tähtien alla.

noreply@blogger.com (Murphy) — Sat, 12 Dec 2009 10:58:00 +0000

Pitkästä aikaa elokuvissa. Uusi versio vanhasta aiheesta.
Uskoisin että kun 100 vuotta tulee näistä tapahtumista eli vuonna 2017, asioita vatvotaan enemmänkin ja elokuva tulee TV:stäkin.

Uusi elokuvaversio oli uskollinen edelliselle, ainoastaan muutama selkeästi erilainen kohtaus jäi mieleeni. Kun torpparia häädettiin asunnostaan niin ikkunoiden lisäksi myös uuni särjettiin. Uuniin oli sidottu talon vajaamielinen poika joka myöhemmin kekkaloitsi hangessa. Myös kohtaus jossa ihmisiä tuomittiin kuolemaan ja sahanomistaja pyysi säästämään työntekijänsä, oli näytetty sisätiloissa eikä vedenheitossa nurkan takana.

Jokioisten Minkiönkylässä asui siskoni ex-miehen isoisä, joka oli kokenut täysin identtisen kohtalon. Hänet oli tuomittu kuolemaan mutta sitä ei pantu täytäntöön koska sahan omistaja sanoi tarvitsevansa hyvää sahuria.

Ongelma näissä asioissa on että tapahtumista on aikaa ja jutut kulkevat huhupuheina. Myös isäni ottoveljestä olen kuullut kerrotun jutun että hänkin olisi tuomittu kuolemaan, jalassaan olleiden suojeluskuntaan kuuluvalle olevien saappaiden vuoksi.
Pappani olisi kuitenkin todistanut että hän olisi saappaat pojalle antanut, tiedä häntä.

Myöhemmin poika meni Ameriikkaan ja sieltä agiteerattiin muuttamaan Neuvostoliittoon. Sieltä hänet karkoitettiin Sahalinin saarelle, silloin Stalinin vainojen aikaan. Hän pääsi kuitenkin käymään suomessakin ja Latovainiossakin 60-luvun puolivälissä. Tyttärensä muutti vast'ikään takaisin suomeen, joten häneltä voisi tietysti osan huhuista todeksi tai vääräksi vahvistaa.

Kuuleman mukaan samanlainen saapaslegenda elää useammassakin suvussa perimätietona.

Oiva Lohtander oli näyttelijänä tässä uudessa elokuvassa ja osanaan olla pahana porvarina niinkuin taannoin SAK.n vaalimainoksessakin.

Nämä kansalaissodan tapahtumat on sijoitettu Pentinkulmalle joka on yhdistetty Väinö Linnan syntymäkylään Urjalan Honkolaan. Siitä on vain muutamia kymmeniä kilometrejä Latovainioon tai Jokioisten kartanoon jossa on tapahtunut aivan identtiset tapahtumat.

Samanlaisia tapahtumia on tapahtunut ympäri Suomen, vähemmän vaan on enää aikalaisia asioita muistelemassa. Joka tapauksessa Jokioisiin on pystytetty patsas torppareiden vapauttamisen muistoksi.

Jokioisissa punaisten teloituksia oli laitettu johtamaan suojeluskunnan luottomies, hän oli pitäjän poliisi ja asui tehtailija Karl Fazerin omistamassa huvilassa ja tehtävänään oli myös kymmenisen riistanvartijan kanssa valvoa Fazerin metsästysmaita, jotka käsittivät kolme pitäjää. Fazerin huvilalta Jokioisten ensimmäiselle teloituspaikalle on vain muutama kivenheitto.

Paikka oli kuitenkin liian keskeinen ja kylän keskustasta teloitukset siirrettiin aluksi aivan liki kirkon kupeeseen. Siinä oli harju jossa olleeseen soramontun rinteeseen tuomittavat kävelytettiin. Siihen soraharjuun kaivetussa joukkohaudassa on ainakin 200 ammuttua. Tämä paikka taas oli liian liki kirkkoa, joten siirryttiin kauemmaksi. Kolmas teloituspaikka oli noin seitsemän kilometrin päässä Jokioisten keskustasta sijaitsevalla Lamminkylällä. Myös siellä on soranottopaikka, ja tällä nykyisin muistomerkillä merkityllä alueella arvioidaan olevan ainakin 30 ruumista. Tämä paikka sijaitsee kauniilla harjulla jossa myöhemmin oli kunnan kaatopaikka ja sittemmin kunnan vedenottamo. Tauno Tukkinen on kirjoittanut näitä paikkakunnan asioita kirjassaan Mäkeen, mäkeen vaan!

Toinen mies, Unto Kiiskinen on kiertänyt evankelistana pitäjässä ja myös hän on julkaissut omakustannekirjan Jokioisten tapahtumista. Siinä kerrotaan mm. kuinka 29. huhtikuuta valkoiset teloittajat ampuivat ensimmäiset kuusi miestä. Yksi ensimmäisistä teloitetuista oli samana päivänä jäähyväiskirjeen perheelleen kirjoittanut torppari Oskar Selkälä, kuntakokouksen ja elintarvikelautakunnan puheenjohtaja. Näitä tuomioita pantiin toimeen suuressa tunnekuohussa ja jälkikäteen ajatellen liian nopeasti.

Tuo ensimmäisenä teloitettu Oskar Selkälä oli kuin Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian räätäli Halme. Han oli kova agitaattori, tunnettu puhuja työväenkokouksissa, mutta punakaartiin hänkään ei osallistunut. Räätäli Halme teloitettiin Linnan kirjassakin ensimmäisenä vaikka hän oli pasifisti ja ei ikinä itse olisi aseisiin tarttunut.

Tässä ote kirjassa olevasta Selkälän jäähyväiskirjeestä:

Jokioinen 29/4 1918
Viimeinen tervehdys Iidalle ja lapsille ja isälle ja kaikille omaisille koska minä olen nyt tuomittu kuolemaan niin pyydän että omaiset ei sure minua sillä minä menen mestauslavalle rohkein mielin ja pyytäisin että isä ukko ja omaiset pitäis huolta teistä ja myös Klemelän Jussille pyytäisin lausua että hän myös koittais teitä auttaa siinä torpassa sanokaa kaikille viimeinen tervehdys minulta - jääkää hyvästi viimeisen kerran. Joudun kuolemaan marttyyri kuoleman aatteeni tähden.

Hyvästi Rakkaani Iita ja lapset.

OJ Selkälä

Linnan kirjassa ja eilen nähdyssä elokuvassa oleva kohtaus jossa vanha paroni ammutaan sillalla punaisten toimesta ja työnnetään ojaan sopii yhteen sen aikaisen Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin kohtaloon.

Tästä Jokioisten Kartanotkin omistaneesta miehestä on kirjoittanut kirjan Paavo Haavikko yhdessä Jukka Kemppisen kanssa.

Latovainiossa asuessani en havainnut jälkeäkään mistään vanhoista kaunoista tai luokkajaosta. Pahimmat asiat olivat tapahtuneet kauempana keskustaajamassa ja Neuvostoliiton kanssa käyty sota yhdisti kansan taas yhdeksi. Nuo asiat olivat ja ovat historiaa.

Nykyisin niin keskustalainen ja oikeistolainen Jokioinen oli aikoinaan hyvinkin punainen pitäjä. Nykyaikana tuntuu oudolta että vasemmisto sai 79 prosenttia kunnallisvaalien äänistä jo vuonna 1920.

Näitä Väinö Linnan kuvaamia tapahtumia on mahdoton hahmottaa mihinkään nykyajan viitekehykseen. Vaikkapa vertailu Helsinki-Vantaan matkatavarankäsittelijöiden lakkoon tai kidnappausuhkaan joka kohdistuu suomen rikkaiden sukulaisiin on täysin mahdoton. Ajat ovat pysyvästi toiset ja paremmat.

Meemeilyä

noreply@blogger.com (Murphy) — Tue, 08 Dec 2009 13:53:00 +0000

Marja-Leena laittoi minulle pienen enkelin linkitettäväksi.
On hienoa olla samassa seurassa kuin sellaiset sanavirtuoosit kuin esim. Anita Konkka ja Äijä. Täytyy miettiä kenelle tätä jatkan.

Säännöt:

Anna tämä tunnustus kaikille blogeille,
joille haluat toivottaa joulumieltä sekä hyvää joulua!

1. Tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa.
2. Linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen.
3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa) joille haluat tunnustuksen antaa ja linkitä heidän bloginsa.
4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä

Kööpenhaminan kokous

noreply@blogger.com (Murphy) — Mon, 07 Dec 2009 18:36:00 +0000

Metsänielu ja hiilijalanjälki on palaverin aiheena tanskanmaalla. Mikäli johonkin sopimuksiin päästään niin lentoliikenne on yksi johon tullaan puuttumaan, -joskus tulevaisuudessa.

Haittaverolle ja vankalle, turhaa pröystäilyä. No se vero tulee toivottavasti vasta helmikuussa ja pääsen kuin koira veräjästä.

Tässä linkki kuin matkailumainos.

Talvisodan tuulahduksia

noreply@blogger.com (Murphy) — Sun, 06 Dec 2009 16:31:00 +0000

On näemmä tullut tavaksi muistella sotaa kun tulee itsenäisyysjuhlinnan aika. Kemppinen laittoi sivuilleen mahtavan kokoelman isänsä prenikoita, joten tarvitsi sitten minunkin ottaa kuva mitä piirongista löytyi.

Siinä on pinssi Äänisjärveltä ja tuo toinen pinssi on talvisodan rintamerkki.
Sitten on risti joka on jatkosodasta ja tuo mitali on talvisodasta. Isäni jäämistöä kaikki. Oli niitä kait muitakin mutta, ei niille arvoa annettu. Karhunhammaskin ja kiväärin pistin sekä kaasunaamari, muistona rintamavuosista.

Siskoni sai isältään sodasta tuliaisena messinkisen kranaatinhylsyn. Siihen oli puukolla kaiverrettu Mannerheimin miekantuppijulistus. Se oli aikaa jolloin suur-suomesta haaveiltiin ja jo yli vanhan rajan oli edetty.

Isäni (joka jos eläisi olisi täyttänyt tänä vuonna sata vuotta), sai kutsun ylimääräisiin harjoituksiin 9.10.1939. Ei niistä asioista paljoa puhuttu aikoinaan, eikä minua olisi ehkä kiinnostanutkaan.

Setäni jäämistöstä löytyi isäni hänelle (nuoremmalle veljelleen) lähettämä postikortti vuodelta 1942:

___________________________________________________________________________

KENTTÄPOSTIA Jostakin 28-3-42

Kotiväelle:

Olen nyt matkalla yhä edemmäksi kohti itää. Parhain pääsiäistervehdykseni kotiväelle ja siskoni perheelle.

-poikanne J....
______________________________________________________________________________

No ne sodat loppuivat sitten joskus. Talvisota kesti 105 päivää. Talvi oli ennätyskylmä ja olosuhteet rintamalla sen mukaiset.

Isäni ja siis minunkin syntymäkuntani miehistä kaatui talvisodassa 89 soturia. Heistä jai tantereelle 23, muut on haudattu kotipitäjän multiin. Jatkosota verotti vielä 123 miestä, eli aikasmoinen lovi pienen pitäjän väestöön.

Astianpesukone

noreply@blogger.com (Murphy) — Thu, 03 Dec 2009 16:54:00 +0000

Tunnen monta jolla ei sellaista ole eikä tarvitsekaan, hyvä niin. Eivät likaiset astiat ole ongelma jos ne hoitaa samantien pois, eikä jätä päiviksi lavuaariin kuivumaan. Toisaalta astioiden käsinpesu ja huuhtelu juoksevan veden alla kuluttaa enemmän vettä, kuin astioiden pesukonepesu täysinä koneellisina pestyinä.

No astianpesukone alkoi kuitenkin kurluttaa ja temppuilla. Koska on jotenkin outoa pitää rikkinäistä konetta kalusteissa ja tyhjää koloakaan ei ole kiva katsella, niin uusihan se piti hankkia.

Mielenkiintoista on ko-koneen hintakehitys. Jotenkin tuntuu että kaikki vempeleet ja härpäkkeet ovat vain kallistuneet vuosien saatossa, mutta näin ei ihan yksiselitteisesti kuitenkaan ole.

Minulla oli tallella tuon laitteen (edellisen asukkaan) ostokuitti Veikon koneesta 16-vuoden takaa -3400 mk. Malli oli Electrolux. Ihan saman näköinen ja sama merkki, mutta enegiatehokkaampi ja elektronisella ohjelmavalitsemalla varustettuna, maksoi nyt 360 Euroa + kotiinkuljetus. Mielestäni hinnat ovat laskeneet, sillä nykyindeksi huomioonottaen markat kait pitäisi jakaa 4.2:lla jotta päästään euroihin ja jonkimoiseen vertailukohtaan.

Tämä oli vain yksi vempele joten vertailu ei ole kattava ja kestoiästäkään en tiedä mitään. Litteistä telkkareista on sanottu että ne tulevat kestämään vain muutaman vuoden kunnes taustavalolamppu tai sen virtalähde palaa, ja se korjaus tuleekin sitten maksamaan liki saman kuin uuden ostaminen.

Semmosta.

Lampunrikkojatuholaiset.

noreply@blogger.com (Murphy) — Mon, 30 Nov 2009 18:30:00 +0000

H1N1 -virus on löydetty ja tarkkaan tutkittu. Sitä ei ole vaan millään saatu selville mikä rikkoo jouluvalosettien lamppuja kesän aikana?

Moni kaivaa sähköisiä adventtikynttilöitä juuri nyt varastostaan esille pantavaksi. Ja kas, yksi tai kaksi lamppua on mennyt rikki varastoinnin aikana. Mikä ihme mötiäinen ne on rikkonut?

Jouluaattona isä tuo kuusen sisälle ja lapset koristelevat kuusen. Ensiksi siihen pannaan sähkökynttilät. Mutta mikä ihme on särkenyt niistä pari pientä polttimoa? Ei se selviä ja ei sitä ehditä edes pohtiakaan, isän pitää lähteä huoltoasemalta etsimään uusia, jos on ajokunnossa.

Olennaista on että kaikki lamput ovat ehjiä kun laite varastoon laitetaan mutta jokin ihme rikkisärki iskee niihin kesän aikana. Se tulee kavalasti ja katkaisee tyhjiössä lepäävän volframilangan. Ihan selvää ei vielä ole pystyykö tämä rikkisärki uusiin led-lamppuihin mutta eiköhän se osaa muuntautua niidenkin tuhoojaksi.

Nostalgiaa

noreply@blogger.com (Murphy) — Wed, 25 Nov 2009 16:15:00 +0000

Vanha antiikkinen esine ei aina ole kaunis eikä sitä aina edes pidetä piirongin päällä. Minulla on vanha ruuvimeisseli jonka alkuperää en muista. Vanha se ainakin on ja varsi meltorautaa.

Puukahva ja niklattu messinkihela. Käytössä jo vääntynyt ja maaliin tahriintunut. Olen avannut sillä maalipurkkien kansia viimeisimmät vuodet.
Uskollinen palvelija joka on aina siinä liki missä maalipurkitkin.

Tuolla nimenomaisella meisselillä korjasin siskoni telkkaria vuonna 1975. Muistan sen siitä että se silloin unohtui siskon huusholliin. Siellä se jökötti pitkään eteisen pöydällä ja sisko kertomansa mukaan pyysi mieheltään useaan otteeseen että sitä pitäisi varta vasten lähteä minulle viemään. No ehtihän sen.

Ei ollut siskoni miehen mielestä kovin ammattilaisen oloinen kalu. No eihän se ole, mutta käteenkäypä se on. Jotenkin muotovaliokin vääntyneine kurveineen. No kun ja jos joskus minusta ehkä aika jättää ja jos jotain irtaimistoa huutokaupalla myydään, niin toivottavasti väki ymmärtää tämän vehkeen arvon. Ei se käyttöarvo -vaan tunnearvo.

Voikohan ruuvimeisselilläkin olla sielu?

Murphyn laki

noreply@blogger.com (Murphy) — Tue, 24 Nov 2009 13:35:00 +0000

Jos kaikista maailman laivoista, kahdelle pitää tulla samanlainen vika perättäisinä päivinä, niin tulkoot ne itämerellä ja vieläpä suomalaismatkustajia täynnä oleville laivoille.

Murphyn laki.

Odööreitä pyöräreitilläni

noreply@blogger.com (Murphy) — Sun, 15 Nov 2009 13:03:00 +0000

Pyörämatkani varrella oli vuosikaudet eräs paikka jossa tuoksahti viemäri. Se oli mysteeri minulle mutta nyt sen syy on selvinnyt ja hajujakaan ei enää ole.

Viemäriverkostossa on ylä- ja alamäkiä, joten tarvitaan viljalti pumppuja. Syntyy siis paine-eroja joita pitää tasoittaa laskemalla ilmaa pihalle. Se tehdään mahdollisimman harvaan asutulla alueella.

Ilmeisesti tuosta nöfiksestä tuli valituksia enemmänkin, joten paineenpurkausputkeen asennettiin suodatin.

Elämän ympyrä

noreply@blogger.com (Murphy) — Fri, 06 Nov 2009 20:08:00 +0000

Tämä olisi mahtava kappale kirkkouruilla säestettynä.

Raaseporin pihlaja

noreply@blogger.com (Murphy) — Sun, 25 Oct 2009 14:02:00 +0000

Syksyn tulon huomaa lehtien tippumisesta. Mitenköhän tulevaisuudessa kun sähköinen media korvaa perinteiset lehdet?

Aamun usvainen hetki

noreply@blogger.com (Murphy) — Tue, 06 Oct 2009 17:29:00 +0000

Meren ruskaa

Kastetta meren pinnalla. Pilvenlongalta katselee Unto Mononen maailman menoa nykyään. Säveltää meriaiheisia lauluja.

Rasvatyynihän se meri oli kesällä.

Syksyaamunakin kala syö ja usva kiirii veden pinnalle.

Ne vanhat talot verkkosukissaan

noreply@blogger.com (Murphy) — Fri, 02 Oct 2009 09:53:00 +0000

Alkuperäinen oviaukko odottaa vielä puhkaisemistaan ja porstuan teko vanhalle paikalleen.

Raplinkia on jo seinään laitettu. Kohta on ulkoseinä saman näköinen kuin ennen remonttia.

Kylälukkarin toccata

noreply@blogger.com (Murphy) — Wed, 30 Sep 2009 05:46:00 +0000

Musiikki polveilee ja sävelet pirskahtelevat iloissaan keskilaivan kattoon, -sanoisi Yleisradion eläkkeellä oleva kultturitoimittaja Eila-Maija Mirolybow, selostaessaan keskisyksyn kansallista kulttuuritapahtumaamme, eli kylälukkarin toccataa.

Thaimaa

noreply@blogger.com (Murphy) — Sat, 26 Sep 2009 18:49:00 +0000

.

Video

Elonkierto kuin Latovainiossa ikään.

noreply@blogger.com (Murphy) — Sat, 19 Sep 2009 08:45:00 +0000

Lokakuun kahdeskymmenes. Pelto kynnetty ja talven pakkaset murentavat vielä nuo loputkin kokkareet.

Syyskuun toinen viikko ja puinti on suoritettu. Naakat ja kyyhkyset suorittavat jälkipuhdistuksen.

Syyskuun alku 2009. Puintia odotellaan jo.

Elokuun puoliväli 2009

Heinäkuun loppu 2009

Heinäkuun kuudes 2009

Kesäkuun loppu 2009. Rypsiä tai rapsia tuosta taitaa kuitenkin puskea. Tulee kaunis keltainen pelto, tai halme -kuten itäsuomessa sanotaan.

Juhannus kesäkuu 2009

Kymmenes kesäkuuta 2009

Viidestoista toukokuuta 2009

Vappu 2009, kylvötyöt tehty.

Pääsisäisenä 2009 tuli vielä lumi takaisin.

Huhtikuun alku 2009

Maaliskuun kymmenes 2009

Helmikuun loppupuoli 2009

Syyskuun puoliväli 2008, elonkorjuu tehty

Syyskuun eka 2008. Puintia vaille valmis vehnäpelto.

Elokuun kymmenes 2008

Elokuun alku vuosi 2008. Vehnää pukkaa

Heinäkuun alku 2008

Kahdeskymmenesneljäs kesäkuuta 2008

Kesäkuun kymmenes 2008

Kesäkuun alussa 2008. Miltei jo kuivuus vaivaa.

Äitienpäivänä 2008 oras on jo noussut.

Työn päivänäkin työtä tehdään.1.5.2008
Viimeinen silaus ennen pensasperunan kylvöä.

Huhtikuun loppu 2008

Huhtikuun 26. Esikäsittely.

Huhtikuun viidestoista 2008. Valmiina muokkaukseen.

Maaliskuun kahdeksas 2008. Lunta, mutta sen jälkeen kaikki suli pois.

Kahdeskymmenesviides helmikuuta 2008.

Kahdeskymmenes helmikuuta 2008.

Viidestoista helmikuuta 2008, keskitalvi.

Viidestoista tammikuuta 2008

Lumeton Joulu on koettu pari kertaa mutta lumetonta tammikuuta ei vielä koskaan.

Tuonneko ne kevätpensasperunataimet heti helmikuussa, nyt on loppiainen?

2007

Vuosi 2007

Kahdeksastoista elokuuta vuonna 2009

noreply@blogger.com (Murphy) — Thu, 17 Sep 2009 17:27:00 +0000

Kuoli Kim Dae-jung. Hän oli kuollessaan 84 -vuotias ja vielä vuoteen 2003 Korean tasavallan presidentti. Hän sai aikoinaan (vuonna 2000) Nobelin rauhanpalkinnon lähestymisestään Pohjois-Korean kanssa.

Unohdin kokonaan tämän merkittävän päivämäärän vaikka juuri samana päivänä tuli tasan sata vuotta oman isäni syntymästä.

Sata vuotta, onhan se tasaluku totta tosiaan, kymmenen potenssiin kaksi. Kaksisataavuotispäivää en ole itse enää näkemässä.

Ehtoopohrintaa

noreply@blogger.com (Murphy) — Fri, 11 Sep 2009 19:14:00 +0000

Äijä kirjoittaa akuuteista ja ajankohtaisista aiheista ja sai minutkin pohtimaan kun luin selvitystä joka on todella totta joka työpaikalla..

Vanhempia ihmisiä siirretään eläkeputkeen tasaista vauhtia mutta sairaseläkkeelle heitä siirtyy vielä paljon enemmän ja lisäksi kaiken aikaa kiihtyvää vauhtia. Mikä nykyajan työelämässä oikein mättää?

Nimittäin masennuksen takia työttömyyseläkkeelle siirrettyjen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja nyt puhutaan jo kansansairaudesta. (Näitä lukuja tarjoili 4.9.2009 Aamulehti.)Masennuksen takia eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 49 -vuotta. Hälyttävän alahainen luku.

Ei Latovainiossa aikoinaan tuon ikäiset ihmiset olleet masentuneita vaikka oli köyhiä kirvesmiehiä ja siivoojia, he olivat ainakin ulospäin ihan leppoisia. Mikä nyt on työelämään tullut?

Ihan virallisen tutkimuksen mukaan kuulemma nyt suurimmassa vaaravyöhykkeessä ovat nimenomaan alle 50-vuotiaat koulutetut naiset, jotka työskentelevät ihmissuhde- ja asiantuntija-ammateissa. Miesten tilanne on aikalailla samanlainen. Eli toisten murheet ja empatia heitä kohtaan masentaa auttajansakin?

On myös kolikon kääntöpuoli tai toinen totuus: Jotkut asiantuntijat ovat vahvasti sitä mieltä että joissakin instansseissa on sovittu ja järjestetty sellainen juttu että työttömyysputken rinnalle on ujutettu vähin äänin "masennusputki", jonka kautta vähän jo väsähtäneitä työntekijöitä tuupataan eläkkeelle?

Isoimmissa työpaikoissa on tätä asiaa tukeva ilmiö havaittavissa siitä että samaa työtä tekevistä toinen masentuu ja toinen saattaa porskuttaa eteenpäin tasaisen varmaa tahtia.

Kuitenkin monissa firmoissa on erilaisia työssäjaksamisprojekteja mutta kuitenkin ja siitäkin huolimatta toiset uupuvat toiset eivät ja kiihtyvä työvauhti sen vaan kuin jatkuu. Ei voi millään välttyä ajatukselta että tietty karsinta on myös hyväksi työelämän uudistumiselle ja se on otettu yhdeksi työkaluksi ja -välineeksi lomautusten ja irtisanomisten jatkoksi.

Työpaikkahan ei kuitenkaan ole tai ei ainakaan saisi olla ihmiselle ainoa elämänmuoto, niin turha toisaalta on koko kuormaa sysätä työnantajien harteille. Toiset ihmiset masentuvat enemmän kotona ja työttömänä ollessaan kuin kiivastahtisessa työssä konsanaan. Useimmiten kuitenkin masennukseen määrätään sairaslomaa ja joutilaisuutta.

Ja vaikkei mitään sairaslomaa määrättäisi tai diagnoosia tehtäisikään niin moni äkillinen irtisanoutuminen tai heittäytyminen vapaaherraksi voi olla osa ja ilmiö tätä samaa taudinkuvaa.

Lehmän astutus Latovainiossa.

noreply@blogger.com (Murphy) — Sun, 06 Sep 2009 17:57:00 +0000

Kun olin lapsi ei ollut vielä keinosiemennystä. Tilanne muuttui kun saatiin suomeen riittävästi kuplavolkkareita.

Meidän lehmät vietiin Äijälään astutettavaksi.

Siis Latovainioon.

Maksaa mansikoita

noreply@blogger.com (Murphy) — Sat, 15 Aug 2009 09:24:00 +0000

-Sanonta, kuitenkin tarkoittaa eri asiaa eri vuodenaikoina sanottuna. Maisema jokamiehenoikeudella katsottuna on kuitenkin aina saman hintainen, siis ilmainen.
Kalastusluvista joutuu maksamaan.

Narikkapihlaja

noreply@blogger.com (Murphy) — Fri, 14 Aug 2009 14:22:00 +0000

Töissä meillä on jääkaappi johon päivän eväät aamulla laitetaan. Ei sieltäkään kukaan varasta, mutta joskus joku unohtaa sinne ruokansa ja sitten se pilaantuu.

Tälläinen konttipihlaja oli kirkkokansalla muinoin.

Siis Rautalammilla.

Mökkeröinen

noreply@blogger.com (Murphy) — Thu, 13 Aug 2009 11:30:00 +0000

Oli vuokrasellainen minulle, hyyryläiselle. On Vaholan isännän oma.

Näemmä Suonenjoella on tälläinen kirkko.Oma kuvani ei ole sieltä, olisiko kuitenkin tehty samoilla piirustuksilla?

Vai onko kuvatekstissä virhe, kun tälläinenkin kuva löytyy?

Hiekkaa vain, pölyn valkoista hiekkaa vain. Kuinka sitä lie sinne kertynytkään niin paljon? Ja muurahaisia. Kiesimäjärvelle.

Tikka on varmaan ollut käpytikka joka on tehnyt ruustukin. Mikä on ruustukki? Siis kiinnitysjärjestelmä aihiota varten.

Hyvinpä kolo toimii joskin jätehuollossa on vielä puutteita. (Klikkaa kuvaa niin näet rakorakenteen)

Ontuvan Eriksonin sisko?

noreply@blogger.com (Murphy) — Wed, 12 Aug 2009 15:01:00 +0000

Ei sisälle aivan vaan eteiseen,....,lauloi Tapsa Rautavaara ontuvasta Eriksonista. Tämä vahvan sammaleen peitossa oleva risti on koruttoman kaunis. Ei unohdettu leposija männyn juurella koska kukat on kasteltu ja rikkaruohotkin kitketty. Voi olla seurakunnankin hoidossa.

Paikkakunnalla on tälläinen iso puukirkko, luulin että tälläisiä on vain Kerimäellä. Kerimäen puukirkon rakentamisvaiheista kiertää legenda että piirustuksien tuumat ja sentit olisi tulkittu virheellisesti ristiin. -Tarua.

Mustikkapiirakan ylistys

noreply@blogger.com (Murphy) — Sat, 25 Jul 2009 17:03:00 +0000

Niin. Äijä teki mustikkapiirakan joka täytti kaikki piirakan perusprinsiipit:

-itse kerätyistä tuoreista mustikoista
-pullapohjaan

Koetin itse samaa mutta muutama virhe jäi joten kuvaa en viitsi linkittää. Virheet olivat:

-5 min liian pitkä paistoaika -> pohja kuivui
-ei kanamunaa voiteluun eikä ristikkoja pinnalla -> ruma
-mustikoita liian vähän, lisukkeena vadelmaa -> kuningatarpiirakka

No, otettaneen uusiksi ensi viikolla, -ehkä