Murha Wienissä

Kuvat suurenevat klikkaamalla.

Raaka tapaus, älkää sotkeko jälkiä.



Tämän talon nurkalla, kuka se on ollut?



Tietäisikö Mozart syyllisen, jos eläisi? Pää katsoo kattoikkunasta kohti tekopaikkaa. Pitääköhän kylälukkari enemmän Bachista ja Vivaldista kuin Mozartin musiikista?




Olisiko paennut turvapaikkaansa?



Hakenut turvaa kirkosta?

Tonava kaunoinen

.


Kaasulaitos tonavan rannalla, tarpeeton nykyään.
Millainen oli tuo prosessi ja varastointi aikoinaan?

Ja toinen asia. Ollin oppivuodet.

Rättiväsynyt

Mistä tulee tuollainen sanonta, eihän rätti ole väsynyt? Se voi tulla rättimäisestä koirasta joka on väsynyt.

Risotto

Vuoden ruokaohjeenamme on tänä vuonna savukalkkunarisotto.

Sipulia
Valkosipulia
Riisiä
Savukalkkunaa
3 dl Vermuttia
Selleriä
Mustapippuria
Suolaa
Öljyä
Voita
Suolaa
200 gr Parmesan-juustoa
Kanalientä

Kuulloita silputtu sipuli ja selleri öljyssä muutaman minuutin ajan. Lisää lämpöä ja 3 dl risottoriisiä. Kun riisi on tullut läpinäkyväksi lisää kuivaa Vermuttia ja anna sen imeytyä riisiin.

Alkoholi haihtuu pois mutta maku jää riisiin. Tämän jälkeen lisäät pienissä erissä kanaliemen, seosta pienellä lämmöllä hauduttaen n. 15 min ajan, kunnes riisit eivät enää ime nestettä. Lisää joukkoon savukalkkuna sekoita ja lisää myös rouhittu mustapippuri, valkosipuli, suola ja raastettu parmesan juusto.

Ota kattila liedeltä sekoita ja laita kannen alle hautumaan minuutiksi.
Tarjoa ja syö, sano kiitos ja mene kävelylle.

Parempia ohjeita täältä.

Vanha juttu

Valentin

Mr. Valentin

Vastustamattomat luonnonvoimat

Kuka enää muistaa Prahan tulvat v.2002. Vltava joki tulvi ja pikkuisen tuli kellareissa siivottavaa. Kellariin viedään säilöön yleensä kaikki vanhat tavarat ja arkistot.

Valkoinen kulmakiinteistö kuvattu tulvan aikana ulkoa ja myöhemmin sisältä.

Kipupiste

Valokuvatorstain aiheena on kipupiste.

Päivänvalon kipupiste hiekkasärkillä.

Koiruus

Reporankana ihan kuin isoäidin minkkipuuhkavainaa.
Kurakeleillä kauhea mattojen tahrija.

Kauneimmat joululaulut.

Heinillä härkien kaukalon, sydämeeni Joulun teen. Niin kauniit ja varmaan kivat urkurin soittaakin. Löytyisiköhän mistään vapaaehtoisia järjestämään tammikuulle Encore tapahtumia tuon teeman tiimoilta?

Kylälukkari tulisi varmaan säestämään mielellään, vaikka kauempaakin.

Imitaatio

Niin.

Kahden kuukauden päästä on jouluaatto.

Toisilla on hauska taito josta kylläkin imitoitavat joskus loukkaantuvat. Jukka Puotila on yksi suosikeistani, Espoon monitoimimies. Hän hauskutti koulussa luokkatovereitaan, niinkuin useimmat tulevat imitaattorit tekevät. Opettajat eivät siitä pidä, mutta luokkakaverit nauravat, ikuinen ristiriita.

Jope on myös melkomoinen, karismansa kärsii vain ulkoisen habituksensa häiriöstä, mutta väliäkös siitä minulle, en voi heittää ensi kiveä.

Reijo Salminen oli ensimmäisiä ja onhan niitä ollut vaikka ketä. Klaus Thomanssonkin osaa jonkin verran. Aivan normaalilla puheäänellä varustettu, maneeriton ihminen voisi olla vaikea imitoitava, Esko Ahoa ei taida olla imitoitu?

Kuumailmapallo Latovainiossa

Viikon suuri uutinen oli kuumailmapallon laskeutuminen Latovainioon.

Kansainväliset uutistoimistot välittivät paikalta suoraa satelliittikuvaa ja nyt kyseinen maamerkki on kiinteä osa turistikartoissakin.

Valtaisa vihreä pallo näkyy jopa satelliittikuvissa. Tiettävästi on myös ainoa ihmisen rakentama pallo joka näkyy kuuhun asti.

Amosvainaa

.
Valokuvatorstai.



Saaste on aihe. Tässä sitä syntyi, mutta muovipussiin keräsin ja pois vihaisten ihmisten silmien alta vein. Toki.

Esko Rahkosen autoharrastus

Rauni Mollberg in Memoriam

Niin.

Yksi kulttuuripersoona on poistunut keskuudestamme.

"Molle" Rauni Antero Mollberg syntyi huhtikuuta 1929 Hämeenlinnassa ja kuoli eilen – 11. lokakuuta 2007 Loimaalla. Hän oli tunnettu suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja sekä akateemikko.

Mollberg tuli aluksi tunnetuksi Yleisradion TV2:n teatteriosaston ohjaajana, mikä oli hänen pitkäaikaisin työtehtävänsä (1968–1986). Mollberg toimi myös taiteilijaprofessorina vuosina 1978–1988 ja sai myös taiteen akateemikon arvon vuonna 1989.

Ei sovi unohtaa hänen saamiaan tunnustuksia, eli myös Pro Finlandia -mitalia vuodelta 1980 sekä viittä Jussi-palkintoa.

Mollberg kuoli Loimaalla keuhkokuumeeseen, sairastettuaan sitä ennen neljä vuotta verisyöpää. Loimaa tunnetaan myös patsaidentekijä Alpo Jaakolasta ja nyt myös Rauni Mollbergin kuolinpitäjänä.

Rauni nimenä voisi olla miehen tai naisen, ehkä siksi se on miehillä harvinainen. Rauni ohjasi mm. Timo K. Mukan kirjan pohjalta tehdyn elokuvan "Maa on syntinen laulu". Ikimuistettavia kohtauksia. "Tuliko sinun hiki?"

Arki

.

(klikkaamalla suurenee)

Valokuvatorstai.

Arki ja arkinen esine mielletään usein harmaaksi ja monenlaista käyttöä kestäväksi.

Arkipenkki on arkisen karu. Kaikki se kestää ja kaiken se kärsii. Ei se kutsu, ei pyydä ahteria pinnalleen, ei havittele suotta toisen valkeita housuja. Penkki on pitkäikäinen ja leppoisen lempeä. Käytössä koeteltu ja tuiskussa tuiverrettu. Tälläinen arkipenkki pinnaltaan on ajan patinoima ja monta vuodenaikaa nähnyt. Penkki on oiva kaveri kulmastaan lohjenneelle pöydälle.

Suhteellisuusteoriaa

Niin.

Kaikki laatua ja suureita koskevat lauseet voidaan mitätöidä vastalauseella "kaikki on suhteellista".

Joku kehuu autoaan tai moittii elinolosuhteitaan, se on suhteellista perin suhteellista. Einstein tuli kuuluisaksi teoriastaan jossa aikakin todettiin suhteelliseksi ja muuttuvaiseksi nopeuden suhteen.

Eli, josko sitä liikkuisi liki valon nopeudella niin vanhenisi verkkaammin kuin paikallaan jököttävät.
Helppo ymmärtää kun ajattelee istuvansa tylsässä kokouksessa. Juuri kun palaverinpitäjä aloittaa puheensa ja nostaa sormensa, tämä poika lähtisikin melkein valon nopeudella avaruuteen.

Siinä jäisi heppu silmissäni sormi pystyssä seisomaan, koska hänestä lähtevät uudet valonsädeheijastukset eivät enää tavoittaisi minua kuin pitkällä piiiitkällä viiveellä. Jätkä olisi kuin pysäytetty videokuva minusta katsoen.

Siellä avaruusmatkallani muutaman minuutin oltuani ja takaisin tultuani samaan palaveriin, niin jopa olisi kaverit vanhentuneet useita vuosia, josko enää hengissäkään olisivat. Mitä lievät sillävälin touhunnevatkaan.

Serkku ja paljon oppinut ihminen, Tarja Kallio-Tamminen kertoilee ihmisen maailmankuvasta kvanttifysiikan termein.
Minä itse en ymmärrä tästä mitään.

Sataa

Lehtikelit ovat taas saapuneet ratikkakiskoille. Paksu tasainen kerros limaisia vaahteranlehtiä on hallaa ratikan jarrutusmatkalle. Polkupyörä ei tuosta vielä välitä. Pahinta on yöpakkasaika. Satulan pehmuste imee päiväsaikaan sateen ja kosteuden, joka taas yöllä jäätyy kivikovaksi. Tuollainen jääkimpale eturauhasen alla ei ole kiva kaveri ei.


Cherbourgin sateenvarjot on syksyinen ikivihreä ja kaunis, iättömän kaunis instrumentaalikappale.

Anja Toivasen muistolle

Onvestin hallituksen puheenjohtaja rouva Anja Toivanen menehtyi vakavaan sairauteen 15.8.2007 kesäasunnollaan Espoossa.

Alfred Onninen -isoisänsä perusti pienen putkiliikkeen aikoinaan. Anjan edesmennyt aviopuoliso vuorineuvos Erkki J. Toivanen oli Onvest Oy:n edellinen hallituksen puheenjohtaja.

Anja Toivasella oli elämänsä aikana useita vaikeita sairauksia ja osittain siitä syystä hän osallistui aktiivisesti allergia- ja syöpäyhdistysten toimintaan.

Aivan viime vuosina Anja Toivasen kiinanpalatsikoira Toby, voitti useita kansainvälisiä palkintoja emännälleen. Anja Toivasen ura ja julkiset esiintymiset tuovat mieleen jotkin englantilaiset Grand Old Ladyt autonkuljettajineen.

Miten käy Onnisen tulevaisuudessa? Kaikki on yhtä epävarmaa kuin se oli Erkki ja Anja Toivaselle 50-luvun puolivälissä. Suomen LVI-tukkuri kuitenkin kasvoi globaaliksi ja yhdeksi suurimmaksi alan yritykseksi Pohjois-Euroopassa.

Onninen toimii Espoossa lähellä kohta avattavaa Bauhaus-rautakauppaketjua. Kilpailu Onnisellakin kiristyy mutta Onninen tulee arvattavasti satsaamaan vielä enemmän urakoitsijoihin ja rakennusliikkeisiin, kuin pyrkimään suoraan kuluttajamyyntiin.

Jos itse saan veikata, -ja miksen saisi, veikkaan: Onninen ostaa SLO:n.

Tulevaisuus

Valokuvatorstai.

Ja tapahtui niinä päivinä että keisari Putinilta kävi käsky. Vaalimaan rekkaparkki on oltava valmis heti tai välittömästi.

Eihän se ollut. Koko alue Vaalimaalta aina Lappeenrantaan ja Imatralle asti vuokrattiin venäläisille viideksikymmeneksi vuodeksi. Alueesta tuli kukoistava elitistinen venäläisten uusrikkaiden kesäviettoalue. Uusia loistokkaita huviloita rakennettiin. Tuo elitismi aiheutti köyhissä suomalaisissa matkustavaisissa kateutta. Sen vuoksi Kouvolan asemalla piti peittää luukuilla kaikki Lappeenrannan-Imatran läpi Joensuuhun menevien junien ikkunat. Alueella vierailuun tarvittiin viisumi, jota piti anoa Pietarista kaavakkeella, parakraafissa piti olla ainakin viisi pyöreää leimaa.

Mikä parasta Suomen uusi presidentti sai neuvoteltua kymmenen vuoden vuokra-ajan jälkeen uuden sopimuksen, ja alue huviloineen luovutettiin takaisin suomalaisille.

Siitä muistona, vuonna 2070 pystytettiin kuutostielle Saimaan rannalle, riemukaari.


(kaksoisklikkaus suurentaa kuvan)