1.1.2014

Lintusaari joka ei olekaan saari

Niin,



Dekkareissa seikkailee Vares. Tämän metsäsaarekkeen nimenä esiintyy Vares ja Varis. Lienee vanhan kansan kielenkäytöstä tullutta muuntumaa. Sikäli harvinaisempi torppapaikka että ei ole ihan tien vieressä, vaan tehty suojaisempaan paikkaan. Aikoinaan töllejä oli vain kaksi ja mm. Jokisen Eetu ajeli moottoripyörällään askareihinsa. Leo tuli perheineen myöhemmin seudulle terveystalolta. -Ensirivin sähkömies. Samoin Rauha ja Tyyne, -vakiovieraita kyläläisten juhlissa kun kaikki ovat melkein kaikille sukuakin. -Muuttivat sittemmin pankille jossa on nytkin rivitaloasunto myynnissä.

Olisikohan tuo metsikkö Tuomolan kantatilan takametsiä kun uusin sukupolvi on sinne rakentanut nyt pytinkinsä?

Tuomola nykyisen 2-tien varressa oli 1800 -luvulla talo jossa oli useampiakin piikoja ja renkejä. Oma mammanikin oli siellä piikomassa. Muistan kun Tuomolan Aukustin äidin hautajaiset oli. Olin silloin kait alle kouluikäinen. Joku sukulaisista tallensi tunnelmia haastattelemalla omaisia senaikaisella ihmeellä eli kelanauhurilla. Missähän lienee sekin tallenne nykyään? Akusti taisi olla lapsista nuorimpia, tosin ikää oli silloin jo liki viisikymmentä. Mikrofoni kun tuli hänen eteensä ja häneltä kysyttiin mitä hänellä olisi muisteltavaa äidistään?

"En mää oikein ossaa mittään täsä ny sannoo" -sanoi August surun murtamalla äänellään ja haastattelija siirtyikin seuraavaan kohteeseen. Tuo siis tapahtui kantatilan päärakennuksessa Osuuskaupan vieressä, mutta nyt ollaan vielä Kuuman kulmilla.

Augustia puhuteltiin useimmin Akuksi tai Akustiksi. Myös Aukustiksi saatettiin sanoa. Jotakin Latovainion väkimääristä kertoo seikka jos katsotaan koulunsa aloittaneita. Kun August aloitti Terävän koulussa vuonna 1924 niin kolmekymmentä muuta mukulaa aloitti samaan aikaan. Kuuman koulussa aloittaneita oli silloin kaksitoista mutta vuotta aiemmin sielläkin aloitti yli kaksikymmentä.

Kuumassa aloitti kolme Simolaa, kaksi Tienhaaraa, kaksi Aaltoa, kaksi Aaltosta ja tuosta Intalankulmalta ikuinen poikamies ja tervaskanto -Viljo.



31.12.2013

Yhteislaitumia ja perämettiä

Niin,

Aikoinaan Jokioisissa on ollut sama meininki kuin Venäjällä oli Neuvostoliiton hajottua. Jo ruotsinvallan aikana alueita sai sotasaavutuksista ja myöhemmin isojaon yhteydessä niitä tilkkutäkkejä sitten siirreltiin eri paikkoihin. Maita ja metsiä myytiin ja jaettiin valtion omistuksesta tavallisille ihmisille.            ( Jokioisissa, Ypäjällä ja Forssassa oli kartano siirtynyt valtion haltuun kun Kordelinin kohtasi kiväärinkuula tai kaksi.)  Nykyaikana siis myös Venäjälle syntyi Oligarkkeja ja superrikkaita kun teollisuuslaitoksiakin sai suhteilla. Deripaska ei Venäjällä ole nimensä mukainen.

Latovainiossa Äijälän, Markkulan, Intalan, Tuomolan ja Jaakkolan tiloilla ei oikein ollut metsää siinä peltojen liki. Heille läänitettiin perämetsiä Intalankulman alueelta. Viivottimella vaan vedettiin alue ja se oli siellä kaukana kotoa.

Samoin siellä Kuuman tienoilla oli mäkitupalaisille yhteislaidun. Perheet jotka olivat vain saaneet aikoinaan kartanolta torpan, muttei juuri maata eikä metsää, saivat pitää karjaansa kesäisin yhteislaitumella. Intalankulmalla oli tuollainen yhteislaidun. Alue on toisella puolen tietä kuin Varessaari.

Naapurini Rautelinin Emilia kuljetti tuonne rinteenkalliontien varrelle jonnekin myös lehmäänsä. Itse en ole koskaan kulkenut tuota tietä. Emilia kertoessaan juttuja viljeli taukopaikkoihin aina täytesanaa "totanoinasniin". Hän kyseli meiltä lapsilta mikähän se sellainen eläin mahtoi olla joka oli totanoinasniin kuin karvainen pikkupossu, tuli totanoinasniin minua yhteislaidunreissun polulla vastaan ja sanoi puh? Koulukirjan ja tarkemman selostuksensa perusteella arvelimme sen mäyräksi. -totanoinasniin




Emilian mies oli Urho ja kurkkusyövän vuoksi hänelle oli leikattu avanne kurkkutorveen. Ikävä asia puhekyvyn kannalta, mutta kyllä hän asiansa sai toimitettua ja eli pitkään. Urho oli kirvesmies ja oli monessa mukana. Tekemässä myös Filppulan Oskarin kanssa kylän koulurakennusten pystytystä Raitasen porukoissa.



Mikähän ja kenenköhän asumus on tuon rinteenkallion tien päässä ja lammen rannalla, olisikohan Rehtijärven Laakson suvulla? Metsäpalstan sieltä osti Suomen Luonnonsäätiö Pentti Linkolan junailemana.

27.12.2013

Sähkölaitteiden kuormitus

Niin,

Jossakin paloi jouluna (ainakin osittain) rintamamiestalo. Uutisessa oli syyksi laitettu että yhteen pistorasiaan oli kytketty jatkojohdoilla paljon jouluvaloja ja muita elektroniikkavempeleitä.

Varmaankaan kyseessä ei ollut sähkönkulutuksen suuruus vaan jokin huono kontakti jossakin haaroituksessa. Elektroniikka ja valot eivät niin paljoa sähköä kuluta jotteiko yksi pistorasia jaksaisi sitä tarjoilla.

Tässä naapurustossa on kahdessa talossa alkanut sähköpääkeskus kärytä. Selvityksessäni syyksi on paljastunut löystyneet liitokset. Kuparihan menettää kimmoisuuttaan kun se vuosikymmeniä on ruuviliitoksen alla. Avasinpa siis sitten oman sähköpääkeskukseni ja kiristin kyseiset ruuvit. Tätä ei saa tehdä kuin erikoisammmattimies ja minähän olen sellainen oikein mestareiden mestari ja aina mestaroimassa joka paikassa besserwisserinä.

Tästä lähdettiin:




Yhdellä naapurilla alkoi tuo pääkytkin kärytä. Siksi tuo suojakehys irti ja eristetyllä meisselillä kuuden ruuvin kiristys. Ruuvit ovat tuon pyöreän suojamuovin takana. Tiukassa ne kyllä olivat ennestäänkin. Tulipahan tarkistettua.



Toisella naapurilla kärysi kytkimeltä jakokiskoille menevä liitos. Suojapelti pois. Sulakepesän alaholkkia kierretään ylemmäksi jotta meisseli mahtuu väliin. Kolmen vaiheen pääliitos kiristettiin. Lattaruuvi ja ikävän kapea väli. (Esim. johto jossa on L3 tarra.)



Jäähän tuossa vielä kymmenittäin tarkistamattomia ruuveja, mutta ainakin ne on tarkistettu joissa naapureilla häikkää oli.

26.12.2013

Tapaninkävely kyläkeskuksessa.

Niin,

Lunta ei tulvillaan, vaan viheriöivät niityt. Pohjanmaalla on kuulemma Joulutulvat. Enää ei kevät- ja syystulvat riitä.




Paalutusta tehdään kahdelle uudelle pytingille.



Ensimmäinen valmistui ajallaan. Saapi nähdä käykö kaksi seuraavaa kauppansa?

Hinnat täällä.





Steriili ympäristö kun ei ole yhtään puuta. Seurakunnan omistama peltoaukea vuokrattu viideksikymmeneksi vuodeksi.

25.12.2013

Päätalon Joulu


Niin,



Mitättömän Minän kirjoitus ei iskenyt. Jos ensimmäiset sivut ei iske vaikea on jatkaa. Päätaloissa on se koukku että ne ovat kuin jatkokertomus, kirjoitettu Kalle -minämuodossa. Kuinka lienee totta? Kukaan ei tiedä.

Ukkosen Ääni, Liekkejä Laulumailla sekä Tuulessa ja Tuiskussa on  menossa ihan peräjälkeen.
Tuulessa ja Tuiskussa eletään myös Joulunaikaa. Kallen piti päästä kotiselkosiin toipumislomalle mutta tarkastuksessa löytyi haavoista kurkkumätäpasilli. Se lienee senaikuinen EHEC-sairaalabakteeri. Ja kolme viikkoa rätkähti karanteenia.

Näissä kirjoissa eletään asemasotaa ja jatkosotaa. Kalle haavoittuu, millistä kiinni ettei halvaannu. Sairaalassa useita viikkoja, mutta toipumislomilla jo vehtaa naisten kanssa. Sekä kotiselkosissa että Oulussa, -suorohommissa ensirivin työmies ja jopa rouvasihmisten kanssa. On jotenkin suoronsa vanki sen jälkeen kun Enni sellaiseen opetti ja sitten Kallelle pettymyksen tuotti.

Saa tämän ensimmäisen veneerisen taudin, ihan vain manttelin päällä lumihangessa törstinä työjellessään.
Sääliksi käy Kallea, on niin kenopää että törmää seinään ihan järkiään ja päntiönä. Helpommallakin pääsisi jos ei olisi niin ätö ja uhmakas. Aloittelee tupakinpolttoakin ja juo tikkuviinaa rähinäkänniin asti.




21.12.2013

Palonestoaineelle markkinoita.

Gävlen olkipukki on palanut poroksi jälleen. Ei mikään ihmeellinen metamorfoosi vaan jo liki ennustettava tapahtuma.

Gävlen keskustaan ensimmäisen kerran vuonna 1966 pystytetty pukki on perinne, eli tänä vuonna se pystytettiin jo 47. kertaa. 13-metrinen olkipukki paljastetaan aina ensimmäisenä adventtisunnuntaina.
Erilaisista suojausyrityksistä huolimatta pukki on poltettu tähän mennessä ainakin 24 kertaa. Pukilla oli jatkuva vartiointi ja lisäksi videovalvonta.

Eli useimmin se on palanut kuin säästynyt. Pitäisiköhän jo siirtyä paloturvallisimpiin materiaaleihin?













20.12.2013

Suhdannebarometri

Niin,

Muistan kuinka Hesarin sunnuntaipainos oli massiivisen paksu 80-luvulla. Syy oli avointen työpaikkojen ilmoitukset. Lehti oheni ja oheni 90-luvulle mentäessä ja nykyään ilmoitukset ovat pääosin verkossa.

On uutisoitu että nuoret perheet ovat Oulussa vaikeuksissa asuntojensa kanssa. Siitäkin saanee indeksin josko raportoin muutaman kuukauden välein Etuovi.com sivuilla olevien omakotitalojen myynti-ilmoituksia.

Tilanne                    2.9.2013                   7.9.2013                 8.10.2013

Oulu                        535 kpl                      539 kpl                  500 kpl
Salo                         185 kpl                      186 kpl                  171 kpl
Pori                         282 kpl                                                     300 kpl
Koko Suomi           14 137 kpl                  14231 kpl               13563 kpl

Pakkomyynneistä 17.01.2014

Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...