Hua Hin keskusta

Niin,

Vaasasta kotoisin oleva suomalaiinen Mr. Dan pitää Thaivaimonsa kanssa ruokapaikkaa kaupungin keskustassa. On Hua-hinin suomalaisten vakiopaikka. Ruokalistalla on perinteistä suomalaista ja ruotsalaista ruokaa. Myös nuuskaa on saatavilla tottakai, onhan mies Vaasan suomenruotsalaisia.

Tuolla yläpuolella Mr. Danin valkoisessa talossa on myös edullista majoitusta saatavilla, muutamia huoneita. Löytyy varaustilannetta ja mahdollisuutta kuulemma myös  netistä. Agoda sekä Hotels.com.

Facebook

Alla muuta katunäkymää.

Kaksi-kolme kaistaa kumpaankin suuntaan ja kadun ylittäminen on melko hankalaa. Kaikki parit jalankulkijaliikennevalot näyttivät punaista koko ajan. Kun punainen syttyi toiselle autokaistalle pääsi kävelemään puoliväliin ellei skootteri tullut ja pökännyt. Kun sitten siinä keskellä odotteli tovin syttyi punainen toisen suunnan kaistalle saattoi koikkelehtia yli.

Räätäliliikkeitä oli pääkadulla muutamia ja hinnat myös suomen kielellä ja sisäänheittäjät osasivat ne tyypilliset muutamat lauseet. Yksi Euro oli 37,8 Bahtia marraskuussa 2015.

Suomalainen Hua Hinissä

Niin,

Kari Suomalainen on jo kuollut ja hän olikin enemmän Akaa-Toijala-Valkeakoski-Helsinkimiehiä.

Uusi tuttavuus tämä Kuninkaan asuinkaupunki minullekin.

Hua Hinin suomalaiset

Niin,

Thai katuruokaa eurolla

Niin,

Makujen sinfoniaa eikä maksa paljon. Vähemmän kuin tölkki olutta. Jättikatkaravutkin ovat tuoretta tavaraa.


40 bahtia on nykyään runsas Euro.

Kirkkonummen Pasi Kuikka

Niin,

.

Aikoinaan tehtiin sananmuunnoksia. Ja Pasi Kuikka bajamajoineen hyötyy tästä harrastuksesta.

Voisi sanoa että Koska paikalla ei ollut Pasi Kuikkaa niin Kuukerin Nelli teki lasikukon.

Nuuksio -Järviylänkö

Niin,

Kadonnut tsekkitär nähtiin viimeksi täällä, Nuuksiossa.

Ei näkynyt kuitenkaan tänään ja missä lie?

Kansalliskirjailijoidemme arvostus?

Niin,

Tv-ohjelmassa Krisse Salminen ihmetteli Runeberginpäivän liputusta. Miksi jonkun tortun vuoksi liputetaan?

Kirjastossa on pöytä johon voi tuoda tarpeettomia kirjoja ja niitä voi ottaa siitä ilmaiseksi ja pysyvästi mukaan. Joku oli eilen tuonut siihen 24-osaisen liki koskemattoman kirjasarjan. Kansalliskirjailijoidemme suurlukemisto.

Siinäpä se oli varmaan useita tuhansia markkoja maksanut kirjasarja ja lienee nyt arvoton ja omistajalleen ongelmajätettä. Selasin mutta en ottanut kun ei ollut kuviakaan.

Tuollaisen kun veisi kirjahyllyynsä niin tuskinpa naapureilta ja tuttavilta löytyy, kylläpä olisivat kateellisa :). Tosin onhan näemmä noita alkuosia saatavana toriltakin.

Olisi oivallinen kirjasarja vastaanottokeskukseen jotta tulkin avulla voisivat tutustua vaikkapa Vänrikki Stoolin tarinoihin ja Runebergiin.

Tulipasilli iski

Niin,

Kosta Pylkkänen tiesi tarkkaan tulen syntymekanismin. Ehkä ei kuitenkaan ihan kaikkia tuosta tärkeästä voimasta koska tuli voi myös syttyä puristuksiin jätetystä pellavaoljytrasselista.

Konstan teoria oli että kun tulitikkua raapaistaan, sen pinta naarmuuntuu ja tulipasilli iskee, niin se tuli syttyy. Mutta sitten hän pohti minne se tuli menee kun tikku puhaltamalla sammutetaan? Missä se oikein lymyää väliajat, mahtaa olla kuuma paikka.

Rikas viulunsoittaja katolla.

Niin,

Laulussa lauletaan että jos rikas mies oisin, rakentaisin yhdet portaat ylöspäin ja toiset jotka veisi alaspäin. Ja varmuuden vuoksi yhdet portaat jotka eivät veisi mihinkään.

Jos ei ole rikas, voisi portaiden sijaan rakentaa pelkän kaiteen, joka veisi hyiseen veteen.

Jos taas olisi kekseliäs voisi keräillä romutettujen päältätäytettävien pesukoneiden pesurumpuja. Niistä saa mainioita kalasumppuja. Mutta onko se eläinrääkkäystä jos niissä kaloja pitää päivätolkulla? Ei ole virikesumppu ei.

Murphy's Calzone Special

Niin,

Calzone on suosikkipizzani. Sehän ei ole oikeastaan pizza vaan kuoreen leivottu Kebab. Jalopeno pitää olla myös yhtenä täytteenä.

Kokki Kolmonen ja Veijo Vanamo ei ehkä kuitenkaan ottaisi mukaan perinneruokalistoilleen.
Ruiskuoreen kehottaisivat he tekemään ja sianlihatäytteellä. -uuniin muhimaan

Tänään söin kuitenkin yhden, -jälleen kerran.



Tirrilihaa ei taida saada paikkakunnalta lautaselleen saada.

Kebabpizza

Syöty

Keihäänkantaman lähimatkailua

Niin,

Aina ei tarvitse matkata toiseen maanosaan, joskus se mansikka löytyy nurkan takaakin.

Pieni polku metsän halki vie.

Rannalla erämaajärven harmaja mökki on.

Ei lahonnut, ei surullinen.

Seppäkin on tehnyt tehtävänsä.

Ja se perinteinen juurenvänkyrä on löytänyt myös paikkansa.

Mutta kuitenkin jossain kaukana vastarannan horisontin takana siintää se onnenmaa.

Ne suuret suomalaiset Keihäsmatkat.

Niin,

Oli aika ottaa kapsäkki esille homeisesta kellarista.

Onhan sen kanssa reissattu ja käyty oikein ulkomaillakin.

Ei muuta kuin mökin avain piiloon kivijalan juureen ja ei kuin matkaan.

Suomen Sevastopol

Niin,

Jos Neuvostoliitto ei olisi palauttanut Porkkalaa vuonna 1956, olisi eteläsuomalaisilla lyhyt matka naapurivaltioon. Tänään tein polkupyöräretken joka oli täsmälleen sama kuin kuin monivuotinen työmatkani. Huhtikuusta lokakuulle silloinkin taitoin sen polkupyörällä. Paljon on matka muuttunut kun silloin ei vielä ollut moottoritietä.

Google maps elää vielä sillanrakennusaikaa jota minäkin päivittäin seurasin. Aikoinaan tuossa oli rajapuomi.
Kiertämällä näkymää 180 astetta näkyy maisema tähän suuntaan.

Jo silloin minulle kävi sääliksi eräs omakotitalo ja sen supistuva tontti. Talo oli rakennettu 50-luvulla niemen nokkaan entisen Neuvostoliiton vuokra-alueelta vapautuneelle tontille. Kaunis tontti ja kantatie 51 ei pyyhkinyt ihan nurkalta. Toisin on nyt. Aikoinaan katsoin kun tuota autotallia nostettiin liinojen kanssa lähemmäksi taloa. Eniten muuttui pohjoispuolen maisema kun ennen moottoritietä sielläkin siinteli meri.
Mikähähän lieni maiseman korvaushinta pakkolunastuksen yhteydessä?

Tuo on paikallistie ja muurin takana menee moottoritie.

Nyt se näyttää tältä:

Tuon talon alla on jykevä kallio jota räjäyteltiin ja louhittiin alle kymmenen metrin läheisyydestä talon seinästä. Mahtoi siinä kristallit helistä ja omistaja tarkkaili hermostuneena  korsteenin seinärappausten säröilyä.

Jos Putin tulee vaatimaan vuoden 1945 vuokra-alueita takaisin itselleen niin Hanko ei kuulu siihen mutta tuohon kohtaan tulisi taas puomi ja vartioasema.

Matkahaukkana Portugaliin

Niin,

 Verojen maksaminen ärsyttää monia mutta toisten maksamattomuus vielä useimpia. Paikallinen matkatoimisto järjestää hinnakkaita tutustumismatkoja jonne menemällä ja naapureillesi siitä kertomalla saatat saada heidätkin epäystäväksisi. Eläkepäiviksi Portugalin veroparatiisin.

Intalankulmaa

Niin,

Kun ollaan tultu noin kilometri kuuman koululta , -tai vähän alle ollaan jo koulupiirin rajalla. Nikander kävi Terävän koulua mutta Koskenojan lapset kävi Kuuman koulua (silloista Latovainion koulua). Ollaan tultu siis Kuuman koulun suunnasta ja nyt pasteerataan Kolkantien risteyksen kohdalla mutta Humppilan ilmansuunnassa olevalla puolella tietä.

Siihen on pystytetty Koskenojan torppa joka itsenäistyi vuonna 1921. Kallen eli toisen isännän muistan hyvin. Oli uskovaisen oloinen ja keräsi moponsa kanssa aina yhteisvastuukeräyksiä talosta taloon. Laittoi itsensä aina ensimmäiseksi listaan isolla summalla ja ilman provisioita jaksoi kerätä uuraasti. Kuuleman mukaan oli kunnan parhaita kerääjiä. Muistan kun hän kertoi miten joissakin taloissa ei mielellään anneta ulkomaankohteisiin. "ensin soditaan ja sitten kerjätään rahaa" -sanoi jonkun sanoneen.

Kallella oli melko voimakas puheääni ja sen kyllä kuuli sisällekkin kun hän jutteli talonväen kanssa pihalla. Kalle oli taitava maamies. Osti Silvolalta lisämaata, -Uijamon  ja lannoitti sitä hyvin. Vilja kasvoi ja kukoisti, paremmin kuin naapureilla. Valtavan ahkera mies.

Uijamoon tekivät poikansa kanssa latoon joskus 60-luvulla varmaankin Latovainion viimeisen olkikaton. Olisi se siinä vieläkin ellei koko olisi jostain syystä palanut. Ladossa ei ollut sähköjohtoja.

Kalle muutti eläkkeellä Forssaan jonne ikämiehenä myös kuoli. Löytyi kerrostalon varastotiloista kohtauksen saaneena. Erkki jatkaa talonpitoa, vuodesta 1968 alkaen. Koskenojalla kävin muutamia kertoja. Hain talkkunajauhoja. Kalle teki niitä riihessään ja niistä riitti kyläläisillekkin. Taitaa olla jo useampi vuosi siitä kun olen käynyt edes Latovainiossa, Koskenojalla en edes 70-luvulla.


Koskenojan tämä viimeinen sukupolvi onkin opiskellut ihan tappiin asti. On tohtoreita, -ainakin toinen kaksospojista.

Kyykky, katoavaa kansanperinnettä

Niin,

Harvemmin enää näkee ihmisiä perstupakalla kyykkyasennossa. Lapsuuteni Latovainiossa kaksi isäntämiestä jos tapasi ja lähellä ei ollut ojanpiennarta tai kannonnokkaa, pantiin jalat kyykkyasentoon ja keskusteltiin.

Toinen kaivoi klubiaskin esille ja tarjosi toisellekin. Pillilupia napautettiin kovaan kanteen ja pilli sovitettiin suuhun. Pöllitupakkia varten kaivettiin holkki esille ja tupakki ruuvattiin siihen sorvattuun puuholkkiin.
Mentiin kyykkyyn.

Tänään näin nuoremman sukupolven edustajan kyykyllä. Poltteli autonsa vieressä ja kyykytti. On niinkuin parempi asento ja olemisen meininki. Pystyssä on oudompi olla, ollaan siis kyykyssä.

Suihkuhana vuotaa

Niin,

Perin usein ihmiset vaihtavat koko hanan jos tiputtelua alkaa ilmenemään. Kuitenkin jos kyseessä on Oras, niihin saa varsin kattavasti varaosia. Hanaakaan ei tarvitse irroittaa  ja vedentuloa katkaista jollei hanan kulmakappaleissa olevat kuulasulut ole vuosikymmenien kuluessa jumiutuneet auki-asentoon.

Termostaattisuihkuhanahan on tyyris kapine. Mallista riippuen 250-450 Euroa. Ilman termostaattia olevan hanan saa edullisemmin ja jos kuuman veden paine ja lämpötila on kiinteistössä liki vakio, silläkin pärjää.

Jos kuitenkin tiputtava termostaattihana on irroitettu, se on tämän näköinen. Tosin useimmiten tuo suihkuputki on symmetrisesti keskellä eikä tällä tavoin vasemmassa sivussa. Sulkuventtiili on kuitenkin samanlainen.

Tuolla toisessa päässä on sulkuventtiili joka kalkkijäämien vuoksi alkaa tiputtelemaan. Päässä on nuppi. Nupissa on harmaa peitelätkä ja sen alla ristiuraruuvi. Molemmat irti ja nuppi lähtee vetämällä pois.
Senjälkeen käsillä on tämännäköinen allaoleva esine. Ja ei muuta kuin 17 mm kiintoavaimella tuo venttiili irti.

Sitten tuo vanha venttiili mukaan ja varaosakauppaan, osia on Prismoissakin ja K-Raudassa. Venttiileissä on hieman eroja joten pitää verrata. Olennaista on kierteen paksuus ja mitta joka jää kokonaisuudessaan hanarakenteen sisälle. 20 Euroa on kuitenkin vähemmän kuin 300 Euroa.

Varastettu lasta

Niin,

Työttömien terapiatöinä maalaama asematunneli alkaa olla jo töhritty. Seinälle on muunmuassa purettu sydäntä varkaustapauksen tiimoilta.

Tulee mieleen että minkälainen ihminen varastaa lastan potilaan jalasta tai kädestä? Tai  sitten jotain muuta.
Onko tuokaan järkevä platformi ilmoitusasialle?

Pakuriko vaikoko pahkako?

Niin,

Kivenheiton päässä alkaa kevyen liikenteen väylän rakennusprojekti. Seuraa maansiirto ja puiden kaato. Lunastetulla alueella on tämä koivu jossa on tämä patti.

Olisiko tuo himoittua pakuria ja saisikohan sen patin siitä ottaa itselleen teeaineeksi jokamiehen oikeudella?
Miehet tulevat ja pätkivät puut epämääräisiin kasoihin ja pääosin hakettavat. Huomaisikohaan kukaan jos yhden puupätkän kylkeä olisikin veistelty?

Aikaa suunnitella ja toteuttaa tämä talteenotto on muutama viikko.

Sinivuokkojen aikaan

Niin,

Jälleen on se aika vuodesta jolloin sinivuokot ilmestyvät. Mahtaa olla melkoisen vaikeasti leviävä kasvi kun vuosittain ovat aina samoilla paikoilla ja mitään lisääntymistä en  ole havainnut.

Turhakkeitako vai tarvekaluja?

Niin,

Aikoinaan ostin seinäkiinnitteisen rikkaimurin. Sillä sai muruset pois pöydältä ja lattialtakin. Seinäteline oli kytketty latauslaitteeseen ja akku menettikin varauskykynsä vuoden-parin jälkeen -meni romuksi.

Leipäkonetta en koskaan ostanut vaikka se on kokenut kotitalouksissa jo kaksikin tulemista. Reissumiehen veroista leipää sillä ei kuitenkaan voi tehdä ja leikkaaminenkin on vaikeaa. Pitäisi ostaa myös sähköveitsi -turhake.

Sähköhammasharjaa suositteli jopa hammaslääkäri ja laite onkin oiva peli. Akku vaan hiipuu vanhemmiten nopeasti ja koko laite menee romuksi ihan kuin tabletti ikään.

Leivänpaahdin on oiva ja pitkäikäinen, voileipägrillejä tuli jostain kylkiäisenä ja tarpeeton peli. Vohvelirauta on ollut käytössä ja onhan se ihan ok, joskin muurinpohjalettuja tulee tehtyä enemmän.

Monitoimikone vaivaa taikinat, raastaa raasteet ja jauhaa maksan sekä lihat. Hankala vaan pestä ja säilyttää.

Riisinkeitin sisältää mikroprosessorin ja kuusi erilaista keitto-ohjelmaa. Etuna on että se ei varasta yhtä hellalevyä ja keittotoimintoa ei tarvitse valvoa. Huuhdellut riisit ja vesi sisään ja riisi valmistuu ja pysyy valmistumisen jälkeen lämpimänä. Kone vie taas yhden hyllypaikan.

Googlettamalla selviää että useimmat oudoksuvat keittimen tarpeellisuutta mutta hankkimisen jälkeen eivät suostuisi luopumaan, vähän kuin leivänpaahdin.

Kivirakenteisessa leivinuunissa saanee parhaat haudutetut padat ja kinkut mutta riisiä on vaikea siinä valmistaa. Japanissa on sushikokkkikouluja. Ensimmäiset kaksi vuotta opiskellaan pääosin riisin oikeaoppista keittämistä. Jotain sellaista se mikroprosessoriin ohjelmoitu ohjelmakin koettaa jäljitellä.

Puukaasuautoaika palaa

Niin,

Jotain maailmanpoliittisesta tilanteesta kertoo se että näin tänään puukaasutinauton.

Latovainion rähinäviina

Niin,

Itse asiassa minun aikanani en muista tai en tiedä että rähinäviinaihmisiä olisi ollut kovinkaan paljon. Tiedättehän ihmistyypin joka Pihtiputaan poliisiampujan tapaan heittää lapset ja vaimon pakkaseen, tappelee ja uhoaa kännissä säännönmukaisesti. Turun yliopiston tutkijat väittää että syy on geenin, ihmisessä itsessään ei niinkään ole vikaa, -paitsi vanhemmissa.

Kun tarkkaan mietin niin olihan poliisihälytyksiä ja köysiin sitomisia Latovainiossakin ja joitakin jo ennen minun syntymääni. Ihmisiä vain oli vähemmän joten jo se kaunisti tilastoja. Asioista ei myöskään haluttu lapsille kertoa ettei juorut lähtisi turhaan liikkeelle.

Toisaalla ja ensimmäisissä työpaikoissani oli vähintään yksi kaveri joka pillastui aina saunailloissa. Ilman syytä muuttui agressiiviseksi ihan järkijään. Ei ollut päätään alkoholilla vielä täysin tuhonnut mutta humalan tultua hilpeyden sijaan rupesi muita mätkimään. Se tiedettiin jo saunailtaa varattaessa mutta silti eräänkin kerran verta oli pyyhkeissä enemmän kuin hikeä.

Humalassa mätkiminen ja huumeissa törppöily oli tutkimusaiheena kun kuusi Turun yliopiston tutkijaa on yhdisti voimansa ja kokosi lastenpsykiatriaa ja oikeustiedettä yhdistävän tutkimuksen, jota kuvataan uraauurtavaksi. Laajassa tutkimushankkeessa seurattiin vuonna 1981 syntyneitä lapsia aina syntymästä lähtien 30-vuotiaiksi. Rikostiedot ovat mukana ikävuosilta 15–30.

- Oli hämmästyttävää, kuinka yleisiä rikosmerkinnät olivat. Miehistä 60 prosentilla on rikosmerkintä, naisista 25 prosentilla, kertoo kriminologi Henrik Elonheimo. Yksi rikollisuutta selittävä tekijä on viime syksynä löytynyt geeni. Lisäksi on todettu, että elimistön sokerinsääntelykyvyn poikkeama voi lisätä väkivaltariskiä alkoholinkäytön yhteydessä.

Hypoteesi kuitenkin on, että rikosten uusijoilla on keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmia sekä puutteita lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskutaidoissa. Nämä tekijät eivät tutkijoiden mukaan kuitenkaan suoraan selitä rikollisuutta. Tutkijat uskovatkin, että lapsuuden kokemuksilla on oma roolinsa. Lapsuuden ajan laiminlyönnit tai väkivalta näyttäisivät lisäävän riskiä tulla rikoksentekijäksi.

Rukousajat Latovainiossa

Niin,

Latovainioon tehtiin talkoilla rukoushuone jo 60-luvulla. Moskeijaa siellä ei kuitenkaan vielä ole.
Islaminuskoisille on kuitenkin olemassa kansainväliset sivustot joissa tekijät ottavat kantaa myös Latovainion aikavyöhykkeen rukousaikoihin. Myös paastonajat on selvitetty toisaalla.

Täällä.

Mänty kolaroi.

Niin,

Puu on melko kestävä kolhuja vastaan.Alla olevassa kuvassa näkyy männyn vaurio kun nosturiauto kolhaisi.
Lava-auton Hiab-tukijalat olivat jääneet sivuasentoon kun kuski päätti siirtää autoa. Mäntyyn sattui ja tukijalkakin vääntyi.

Alapuolella näkyy entisaikaiset vauriot. Jos kyseessä olisi lehtipuu, saattaisi tuollaiset olla puun kuolemaksi.

Poliitikko kansakunnan kusitolppana

Niin,

Sipilä vertasi tulevaa hommaansa otsikon mukaisesti.  Miksi sitten siihen änkeää? Kakkua ei voi syödä ellei sitä tarjolle pane, on vanha Murphyn viisaus.

Koirien kusitolpat ovat yleisesti valaisinpylväitä. Alumiiniseosta ja ne syöpyvät. Jossain on kaatunutkin kun ei ole seurattu hapertumisen tilaa. Alaosaan pitäisi ehdottomasti laittaa jokin rosteriholkki suojaksi.

Täälläpäin juuri nyt keväällä tolppien alareuna näyttää tältä.

Maleksinta tai maleksiminen

Niin,

Se taitaisi olla korvaava nimitys klenuamiselle ja huinuilulle. Maleksintaan liittyy minullakin negatiivinen tunnelataus mutta se voi olla ihan hyväksyttävääkin ja oikeaoppista.

Esimerkiksi ex-työkaverini kuljetti autollaan alle kymmenvuotiasta tytärtään satubalettiin kerran viikossa. Tilaisuus oli kahdeksan kilometrin päässä ja kesti tunnin.Työkaveri ei viitsinyt ajaa edestakaisin kahta kertaa sinne ja takaisin vaan odotti siellä paikan päällä. Autossa talvella ei ole kiva istua ja tyhjäkäynnillä bensaa polttaa, sisällekkään koulun liikuntatilaan ei ylimääräiset saaneet mennä. Piti odottaa.

Hän kertoi miten hän aina käveli siinä omakoti- ja rivitaloalueella aikansa kuluksi. Ajatteli että mitä mahtoivat vakiasukkaat tuumia kun tuntematon heppu toistuvasti kiireettä kävelee ja tarkkailee. Mikä lie murtomiesten tiedustelija?

Klenuamista ja huinuilua

Niin,

Entinen ja kait jo nyt edesmennyt työtoverini oli Sotkamosta kotoisin. Hän puhui klenuamisesta. Tarkoitti sillä joutoajalla ajan kuluttamista, joskus jopa sivustakatsojan mielestä paheksuttavalla tavalla.

En ollut koskaan tuollaista sanaa kuullut, Latovainiossa puhuttiin huinuilusta.

Jos esimerkiksi piti mennä kaupunkiin asioille ja jäi takaisin palatessa paljon luppoaikaa ennen linja-auton lähtöä, huinuiltiin kaupoilla. Ei aiottukaan ostaa mitään vaan vain kulutettiin aikaa kun linja-autoasemalla odottaessa mustalaiset kävivät aina kimppuun, piti siis olla toisaalla.

Koetin googlettaa kumpaakin termiä ja tuli 0-tulosta. Mitähän tuollainen laillinen mutta
 joutilas maleksiminen oikeoppisesti on nimeltään? Shoppailussa ollaan oikeasti osin ostoaikeissa ja näyteikkunaostoksilla ollaan ulkotiloissa. -ei siis se ole kumpaakaan

Huinuilija saattaa tulla seuraamaan työssä olevien työntekoa sivusta.Katselee ja ei häiritse muuta kuin ehkä olemassaolollaan. Klenuaa ja ärsyttää ruumillista työtä tekevää vain omalla tekemättömyydellään. On liikkeellä ja valppaana mutta ei jalosta eikä paranna suomen tuottavuusvajetta.

Velttoilu sopii  termiksi jossain määrin mutta siihen velttoiluun liittyy huono ryhti, syljeskely ja työstä laistaminen. Klenuta  ja huinuta voi esim. koulun hyppytunneilla kun opettaja on sairastunut, se ei ole velttoilua vaan pakon sanelemaa kävelyä jos korvaavaa  lukutilaa ei ole osoitettu. Reippailua se ei kuitenkaan ole, ei ole oikeita varusteita eikä ympäristökään ole reippailuun tarkoitettu. Huinuilija liikkuu useimmiten hitaasti ja taukoja pidetään, tutkitaan ympäristöä ja koetetaan olla niin ettei aiheuteta väärinkäsityksiä rikollisuusaikeista.

Nuoriso saattaa kokoontua iltaisin mutta jos kyseessä ja mukana on autoja se onkin kruisailua tai pillurallia. Mopoilla se on mopoilua vaikka oltaisiinkin urheilukentän kulmilla tai sitten se on ilkivaltaa sekä pahantekoa.

Huinuilu ei ole mitään niistä. Siihen ei liity harrastus eikä urheilu ei myöskään makoilu.

Mikä olisi oikea nykyaikainen termi klenuamiselle tai huinuilulle.

Murphyn evoluutioteoria.

Niin,

Luulenpa että ihmiset ovat aikojen alussa olleet kaikki yksisilmäisiä. Sen todistaa jo se että silmälasit olivat kaikki yksilinssisiä. Silmälasia eli monokkelia puristettiin kasvolihasten avulla ja silmää ei voinut iskeä, -sitä ainoaa.

Sittemmin ihmiset evoluution seurauksena saivat toisen silmän ja käyttöön voitiin ottaa lornjetti. Kädettömille sekin oli vaikea kapine mutta kädet oli ihminen saanut jo aikojen alussa.

 Sittemmin ihminen sai myös nenän ja lornjetistä otettiin pois varsi ja tilalle laitettiin nenännipistin.
Roope Ankka käytti sellaisia ja nehän tippui jos rahakasoissa hyppeli.


 Loppujen lopuksi ihmisille kehittyi korvalehdet ja kädetkin saatiin vapautettua tabletin ja kännykän näpelöintiin. Nenät oli nipistetty rakoille ja sangat vietiin korvien taakse.

Kremlin salainen suunnitelma

Niin,

Olen saanut vihiä siitä mitä syksyllä Kremlissä on päätetty. Nimittäin että opetetaan kaikki suomalaiset riippuvaisiksi muustakin kuin viinasta ja tupakasta. Ja se uusi riippuvaisuuden aiheuttava tuote on Oltermannijuusto.

Hyvin näyttävät siinä touhussa onnistuneetkin. Liki jokaisessa suomalaisessa kotitaloudessa on Oltermannia jääkaapissa. Ja kun se loppuu mennään ja ostetaan sitä lisää. Eihän se mitään outoa ole että jotain tiettyä tuotetta niinkuin maitoa on aina jääkaapissa mutta se on outoa että suomalaiset saatiin Oltermannikoukkuun.

Vielä viime vuoden lopulla Oltermanni oli marginaalinen tuote ja nyt se on must. Valio myy sitä jopa tappiolla.
Kun kaikki on saatu koukkuun tulee vuoron suunnitelman jatko-osa, siitä myöhemmin.

Vanhuuden merkki

Niin,

Jossain sanottiin että silloin tietää tulleensa vanhaksi kun entiset tyttöystävät alkavat tulla rollaattorin kanssa vastaan. On muitakin merkkejä.

Kesällä kun oli kansakoulutapaaminen niin jo syksyllä kuoli porukasta Heikki. Eli näin hänet vain kerran armeijan jälkeen. Ilmeisesti aivoinfarkti ja mies löytyi seuraavana päivänä kuolleena pihaltaan. Minua vuoden vanhempi urakoitsija ja perheetön. Sitten siitä kuukauden päästä kuoli äkillisesti pihalleen myös Pirkko. Kuulemma aortta repesi siihen asti terveeksi todetulta, MTT kirjoitti asiasta muistokirjoituksessa. Hän oli minua kaksi vuotta vanhempi mutta oli estynyt saapumasta koulutapaamiseen.

Ja nyt ensi perjantaina haudataan Torsti. Minua kolme vuotta vanhempi mutta kaverini parillakin tapaa. Kuljimme yhdessä riennoissa kun hänellä oli auto. Myöhemmin avioiduttuaan vierailin kodissaan säännöllisesti joka perjantai-ilta.

Nyt minun matkakohteena sama kirkkomaa jossa sisko, isä ja äiti lepäävät, joten mahdollisuus on minulla pyyhkiä lumet paaden päältä. Muistotilaisuus oudoksuttaa sikäli että saattaa olla paljon nuoruusaikaisia tuttuja jotka ovat vanhentuneet ja muuttuneet, itse vaan on pysynyt muuttumattomana kuin Lenin mausoleumissaan.

Rospuuttokelit tuloillaan

Itä-Ukrainasta tuli kuvia missä perheet lähtivät evakkoon kodeistaan. Savivellissä kahlailivat, pieni pakkanen olisi tuollaisessa tilanteessa jopa parempi. Sekä kunnon kengät. Jossain oli kuva tälläisista talvikengistä.

Huonothan ne ovat ja käyttökelvottomat kun kihnaavat sukat rikki. Jos noista piikkikorot ja vetoketjut repisi pois olisiko niistä sittenkään mihinkään?

Autojen päivähoitokoti

Niin,

Tämä matkakeskuksen vieressä oleva parkkitalo on toistaiseksi ilmainen käyttää. Yöksi ei kait saa jättää jottei sinne kery romuautoja. Seinät eivät ole verkkoa vaan pyöreillä aukoilla varustettua rosterilevyä. Aukkoihin on jätetty umpinaisia osuuksia joista sitten kaukaa katsoen voi nähdä pilvenhattaroita ja Porkkalan majakan.   Onhan tuo.

Virheellinen rakenne

Niin,

Kirkon vieressä oleva uusi parkkitalo on sekä ruma että rakennevammainen. Kai siinä on arkkitehti ajatellut Porvoon jokivarsiaittoja, mutta outohan siitä tuli. Lisäksi kun huomioi että se on tarkoitettu vain autojen asunnoiksi niin onpas perin outo.

Silmiini sairastaa siinä kaksi yksityiskohtaa. Lumikuorman ja rankkasateiden kannalta tuollaiset vastakkaiset harjakaton lappeet ovat riskaabelit. Lisäksi seinän tilimuurauksissa on nähtävissä sateen jälkeen aina tuo virhe.

Tuuli ja vesisade puhaltaa kosteuden muurauksen päälle johon se imeytyy.( Nuo yläkerroksien aukkojen alla olevat tummat lämpäreet)  Pakkanen tulee ja se jäätyy. Rapautuu tärviölle kahdessakymmenessä vuodessa. Asiaa voisi hidastaa pellityksellä niin kuin ikkunan alareunoissa kotioloissakin tehdään.

Lumiset autot tuovat vielä kosteutta sisätasanteille ja tuuli puhaltaa senkin suolaveden pitkin seiniä, susi mikä susi.

(

Maidon tuottajahinta on 35 senttiä/litra

Niin,

Maito maksaa runsaan euron kaupassa, hinnan erotus jää välikäsiin. Meijereihin, kuljetuksiin, pakkauksiin, veroihin ja kaupalle. Ruotsissa tuottajahinta on 28 senttiä, en tiedä mitä se kaupassa siellä maksaa.

Aiemmin kun kuljetus oli vaikeampaa niin meijereitä oli joka toisessa kylässä. Kotoanikin ennen minun syntymää maito vietiin Minkiön meijeriin. Ihan siihen viereen missä nyt on museorautatieasema. Kotonani oli purueristeinen maitohuone jossa lypsetty maito säilyi vesijäähdytettynä vuorokauden. Tonkilla niitä kuljetettiin. Sittemmin tuli tankkikeräys ja tankkiautot. Maito vietiin myöhemmin Herajoen meijeriin.

Äitini lypsi lehmiä varmaan nelisenkymmentä vuotta. Tässä hän lypsää suomenkarjaa joka ei ollut mikään hyvä maidontuottajarotu. Näkeehän sen noista utareistakin jotka ovat minimaaliset. Naru lehmän ymprärillä oli kuulemma potkunestäjä. Lehmä oli potkuri joka rauhoittui kun luuli olevansa estetty. Tosin lehmän jalan anatomia on sellainen että tukeva kiriste tuossa kohtaa estää myös liikettä. Myöhemmin kotonani oli vastaava potkurauta joka laitettiin tuohon samaan kohtaan. Ikää tuossa äidilläni on selkeästi alle kaksikymmentä.

Piikkilangathan on nykyisin EU:ssa kielletty ja hyvä onkin. Lehmät repivät niissä itsensä melko pahasti. Menivät yli aitojen luvatta vehreämmille laitumille. Tissithän siinä alimmaisena oli roikkumassa mahan alla ja piikkeihin tarttumassa. Veri ja arpi keräsi sitten kärpäsiä ja haavat ei tahtoneet parantua. Salvaa kun laittoi niin lehmä pitkällä kielellään nuoli voiteet parempiin suihin, mitään suojaliivejä ei meillä ollut toisin kuin nykyisin käytetään. Nehän on nykyisin jalostettu niin että astuvat jopa itse omille utareilleen.

Parikymmentä vuotta myöhemmin äitini lypsi pääasiassa ayrshirerotuisia lehmiä, yksi oli maatiasrotuakin, nimeltään lemmikki. Lauhkea ja leppoisa. Toista kuin tämä alakuvan kädennuolija joka oli joskus äkäinen mutta herutti hyvin. En enää muista tuon nimeä, kaikilla niillä nimi oli. Äitini oli syntynyt samana vuonna kuin tuo kuuluisa Mikkelin sotaveteraani Hannes Hynönen. Joten ei hän enää lypsä edes robottien avulla. Nykyisin keskimääräinen lehmäluku navetoissakin on 31 eli monikymmenkertainen entisaikoihin verraten. Rautelinin Emiliallakin siinä naapurissa oli vain yksi lehmä aikoinaan. -Vähemmän jos olisi niin voisiko sitä enää lehmätilaksi sanoakaan?

Jossain ihmeteltiin että miksi joku muu kuin loppuasiakas tai tuottaja määrää maidon litrahinnan? Lapsuuteni Latovainiosta muistan miten siihen aikaan oli myös suoramyyntiä ja verojakaan siitä ei maksettu. Tinkiläiset tulivat alumiinisine maitokannuineen kesäaikaan laitumelle ja odottamaan jotta äiti kaataisi osan maidosta heidän kannuunsa. Tuoretta, rasvaista ja pastoroimatonta ei laktoositonta ei iskukuumennettua. Odotuksen aikana oli tilaisuus kertoilla päivän kuulumiset. -Juoruta.


Käsinlypsyssä äiti lypsi ämpäriin ja kaatoi sen maidon siivilän läpi tonkkaan valuvaksi. Siivilään jäi lehmän hännästä irronneet kakkarat ja kärpäset. Kun viimeinen ämpärillinen oli kaadettu, äiti otti vanusuodattimen pois siivilästä ja puristi siihen imeytyneet maidot kissankuppiin. Kuivaksi puristetun suodattimen hän heitti pellolle. Useimmiten kissat senkin löysivät ja söivät sellaisenaan. Kissan maha ei kuitenkaan vanua sulattanut vaan se tuli sitten pitkulaiseksi muuttuneena myöhemmin ulos. Hiekkakasoista niitä vanupatruunoita sitten saattoi löytää vaikkei etsinytkään.

Tulihan sitten alipaineella toimiva sankolypsinkin kuvioihin mukaan. Laitumella ei ollut sähköä mutta traktorin ilmanotosta saattoi sopivalla adapterilla saada laitumellakin sankolypsimeen tarvittavan alipaineen. Vieläkin muistan sen tykyttimen säännöllisen tykytyksen.

Rikollisen huono

Niin,

Maailmaa on puhuttanut epäonnistuneen huono pienen mattopiiskan näköinen vispilä. Yleensä ei epäonnistuneen tuotteen suunnittelijaa eikä myyjää rangaista sakoilla tai vankilalla, raipaniskuista puhumattakaan.

Ehkä syytä olisi. Paljon pahaa mieltä ne aiheuttavat ja ostajalle silkkaa häpeääkin. Hävettää että tuli langettua ja pakko kärsiä epäkäytännöllisyydestä jonkin aikaa.

Itse olen tottunut käyttämään teen ja kahvin kanssa sokerin sijasta hunajaa. Olen kokeillut kiinteää ja juoksevaa. Juoksevassa ongelma on sen annostelu ellei ole hyvä kaatonokka. Lidlistäkö ostin vai mistä lie löysin kuvantunlaisen kahvalla ja sulkuläpällä varustetun hunajapurkin. Siitä se alkoi se usean viikon piina.

Periaatteessa hyvä idea mutta tuo rakenne tuhrii kaikki paikat. Kun tuota kallistaa ja painaa läpän auki kaikki tuntuu menevän ok. Nokkaan jääneen tipan voi pyyhkiä sormeen ja sormen nuolaista mutta ylös muovitötteröön jää aikapommi:

Nokkasysteemi on kiinnitetty tuohon lasipurkkiin niin että yläosan hunajahyytelöä valuu itsekseen sieltä purkin ulkokylkeä alas ihan järkijään. Jos siihen laittaa taltrikin alle niin purkki hitsautuu hunajan kanssa siihen. Laitoin aina taitellun talouspyyhkeen siihen alle mutta hunaja imeytyi siitäkin läpi ja hitsautui hyllyyn.

Huh huh, onneksi nyt tuo satsi on loppu. Taidan ostaa seuraavaksi kiinteää hunajaa ja siirryn lusikkalohkojaksi