Linnunpesäkään ei ole enää mikään lintukoto

Niin,

Usein kotien turvallisuudesta puhuttaessa ja arvotavaroiden suojaamisen tärkeydestä muistutettaessa kerrotaan miten suomikaan ei ole enää mikään lintukoto. Mistä tuollainen vertaus?

Minulle tulee mieleen miten lintujen koti (koto) se on varsin turvaton ja vieläpä yleisen rosvouksen kohde. Varis ja harakka tulee ja vie munat pesistä. Sade piiskaa ja oravakin rosvoaa. Puu voi kaatua ja kun poikaset kasvaa eri aikaan isommat tyrkkii pienemmät yli laidan.

Tuohan se vasta on brutaalia ja epäreilua pienempiä kohtaan. Ja entäs se käki sitten: Tulee ja munii, leppälinnun pesään. Poikanen tyrkkii muut poikaset pois ja itse on aina suu tötteröllään syömässä. Onkos se sitten lintukotomeininkiä? Häh!

No joo, käkiyhdistyksen pääkäki tietysti muistuttaa käkienkin oikeuksista, ja tähdentää eri lajien oikeutuksesta elää tällä pallolla. -No kyllä käki voisi itse opetella rakentamaan pesänsä ja ruokkimaan jälkikasvunsa eikä tuolla tavoin ulkoistaa vanhempien vastuutoimintoja.

Ja kun aina sanotaan ettei enään mikään lintukoto! Milloin suomi sitten on ollut lintukoto? Tällöin.

Vertaus lintukotoon.

Peurat

Niin,

Peuratiheys on suuri näillä tienoin että liikkuvat ihan puutarhoissa. Nämä olivat tuossa 500 m päässä.

Hedelmä-/vihannespussi main kampf

Niin,

Kaupassa satuttiin jonkun toisen asiakkaan kanssa nyhräämään vihannespussia hedelmävaa'an vieressä. -Tiedättehän tekin miten vaikeaa joskus on saada pussia avautumaan sen jälkeen kun se katkaistu rullasta. Toinen naurahti että onpas tämä nyt vaikeaa ja nykersi ja nykersi. Itse samoin.

Tapani mukaan aloin sitten ääneen ideoimaan miten hedelmätiskin vieressä voisi olla samoja pusseja mutta valmiiksi avattuna. Lisähinta 10 senttiä. Tai sitten koululaisia palkattaisiin avustajaksi niinkuin kassojen jälkeen joskus jouluisin on kassiin panijoita.

Nainen naurahti melkein selkäkeikkanauruun kun imitoin miten siinä olisi seisomassa törtevänä avustava pussin avaaja.

Hyvä rouva saanko antaa teille apua pussin avauksessa?

-voi kiitos miten ystävällistä, kyllä toki vaan, nämä pussit ovatkin niin vaikeita.

Tämän jälkeen poika sylkee sormiinsa ja näprää pussin auki ja ojentaa rouvalle.

Päätalon innoittaja

Niin,

Päätalo kertoo kirjoissaan miten hän vasta lukemaan oppineena innostui Jack Londonin kirjasta Martin Eden.
Kalle samaistui köyhään kaveriin joka seikkaili maailmalla. Kaksiosaisessa kirjassa Jack kirjoittaa itseasissa itsestään.

Aiemmin luin Londonin kirjan Merisusi ja Kallen kirjoitustyyli ei kyllä muistuta paljoakaan Jackia. Jos lukee Kallen kirjan Koillismaa niin eittämättä mieleen tulee Haanpää. Kallen oli helpompi oppia kotimaan kirjailijan esillepano kuin ulkomaan elävän tarinankerronta.

Kalle luki Riitullekin Martin Edeniä ja Riitu ei kyllä oikein innostunut. Oli ulkomaisia nimiäkin ja kaikkea eksoottista.

Etana söi rantakasvin, Murphy söi etanan, madot syönevät Murphyn.

Niin,

Elämän kiertokulku lyhykäisyydessään. Rantakasvi eli miltei jäte on toisen ruoka, kaikessa raadollisuudessaan tai runollisuudessaan.

Tänään iltaruokana oli myös lämpimiä tattileipiä.

Siinä niitä on kaksi herkkua leivosvuoassaan. Yrttivoilla kuorrutettuna.

Siinä on yksi kaivettuna esiin kotelostaan, haarukanpiikissä esillä ja varsin framilla. Vihreys ei ole hometta vaan yrttivoita.

Kaikki meni. Hyvää ja riittävästi kirjoitti PU joka päivä armeijan päiväkirjaan.

Sukeltajat noutivat ruumiit luolasta, katso kuvat

Niin,

Mitään kuvia he ei tietenkään  ottaneet vaikka ilman lupaa kielletyssä luolassa sukeltivatkin. Outo tapahtumaketju, taisi olla kuitenkin omaisten suostumus että hautarauhaa saa häiritä. Ei tuohon ihan joka sukeltaja pystyisikään vaikka sukelluspuku kuolleilla onkin päällään.

Maailma olisi mennyt ihan kauheaksi jos Seiskan Paparazzit olisivat olleet asialla. Italiassa uponnut Costa Concordia oli tiukassa vartioinnissa ennen kuin se saatiin kammettua pystyyn, toista vuotta uppoamisensa jälkeen. Yksi vainaja oli sielläkin niin pitkän ajan.

Vielä ei tämäkään luolajuttu ole päätöksessään. Ruumiit ovat nyt luolaston sokkeloissa mutta ryömimällä haettavissa ja vielä tarvitaan luolamiehiä loppumatkan toteuttamiseen. Reitti on kuitenkin helpompi. Voi vaan kuvitella miltä omaisista tuntuu vaikka kukaan ei olekaan kadoksissa. Sota-aikaan rintamalle jäi useita vastaavia,epätietoisuus ja  tuska lieni ihan yhtä suuri.

Kahdeksankymmenvuotisjuhlat

Niin,

Lapsuuteni Latovainion tuttu esine on tullut vanhaksi, siis Airamin termospullo.

Termospullo korvasi viinapullon, sanomalehden, villasukan ja foliokahvipaketin kahvin kuljetuksessa.
(nuo eristeet käärittiin kerroksittain pullon pintaan) Heinäpelto oli useamman kilometrin päässä ja iltapäiväkahvit hörpittiin heinäkasan päällä istuksellen.

Tuo kuvan termospullo oli siihen aikaan vähän eri näköinen. Pohjan muovihuullosta ei ollut vaan pohja oli prässätty samasta pellistä kuin koko tötterökin. Vesihän pääsi sinne väliin pestessä ja lopulta se yleensä ruostuikin tärviölle.

Tuo päällä oleva muki oli ihan samanmuotoinen mutta kellertävämpää ja kovempaa muovia. Usein se halkesi jossain vaiheessa. Jos sitä käytettiin juomamukina niin kahvinjämät valuivat suljettaessa pitkin reunoja. Tuon ylössuin olevan mukin alla oli  toinen pienempi muki ilman kierrettä ja sen alla varsinainen korkki. Alkuperäisenä se oli korkkiaineksesta tehty, ikäänkuin iso viinipullon korkki. Varaosia korkeista erikseen en nähnyt myytävän, sisuspatruunasta varaosana on hämärä muistikuva. Siihen sisältyi se korkki myös.

Se korkki-korkki sitten olikin se heikoin lenkki. Vanhemmiten se menetti kimmoisuutensa ja kuuman juoman paine saattoi ponnauttaa sen kuljetuksessa pois paikoiltaan.  Ikävin tilanne tuli kuitenkin liki jokaiselle käyttäjälle jossakin vaiheessa. Tyhjölasi oli jostakin syystä heikentynyt ja särkyi pamahtaen kun kuumaa kahvia sinne pannusta kaadettiin, kahvikin meni hukkaan ja harmitus oli melkoinen.