27.7.2016

Mustikkakukko

Niin,

Äijä aikoinaan mainosti mustikkakukkoa kun minä kehuin pullapohjaan tehtyä mustikkapiirakkaa. No täytyihän tuota kukkoakin kokeilla. Helppo resepti mutta taikinan laittaminen kanneksi oli vaikeinta. Ruistaikina ei oikein pysy levynä.

Maistettukin on, mutta ennaltakin sen arvasi miltä mustikka maistuu ruiskuoressa. Hyväähän se on mutta täyttävää. Lisäksi varmaan terveellisempää kun on kuituja sun muita. Tosin margariinin sijasta laitoin jauhojen joukkoon rutosti voita.


26.7.2016

Cheri Honkala ja Latovainio

Niin,



Uskoisin että Cheri Honkalan esivanhemmat ovat lähtöisin Latovainiosta tarkemmin Kuuman kulmilta.  Siellähän asuu Honkoloita, Kivistöjä ja Saviniemiä.

Siis Jenkeissä on kohta vaalit ja kaikki kaksi puoluetta ovat kahtiajakautuneita. Clinton voitti demokraattien esivaalit mutta joukko esivaalit hävinneen Bernie Sandersin kannattajia aikoo järjestää Philadelphiassa erikoisen mielenilmauksen demokraattien puoluekokouksen aikana. Protestoijat aikovat syödä runsaasti papuja ja esittää sitten haisevan vastalauseensa, kertoo NBC-uutiset .

Mielenilmauksen on kutsunut koolle köyhyyden vastainen kansalaisaktivisti, isänsä puolelta suomalaiset sukujuuret omaava Cheri Honkala. Hän oli myös vihreiden varapresidenttiehdokas edellisissä vaaleissa.
Tälläinen mielenilmaus tuo mieleeni eittämättä Jaakko Tepon laulun Hilma ja Onni. Rannalle jäänyt kosija aikoi töräyttää haisevan vastalauseen keinosiementäjän ja Hilman häissä. Tekikö vai ei,- sitä laulu ei kerro mutta surullinen rakkaustarina tottavie. Ja lypsykoneen kytkinkin vielä rikk


20.7.2016

Latovainiolaisuus käsitteenä

Niin, josko Latovainiota ei maailmalla oikein tiedetä niin sitä vastoin latovainiolaisuus käsitteenä on perin tuttu. Samoin kuin savolaisuus on käsite niin latovainiolaisuus menee vielä pidemmälle.


Jos ja kun ihmisellä jossain vaiheessa menee huonosti, sairastuu esimerkiksi  humeeti alkaa sassaroimaan tai päinvastoin jos ihminen menestyy ja saa vaikkapa palkintoja ja kunnianosoituksia, syytä etsitään usein lapsuudesta. Useissa tapauksissa myös latovainiolaisuuden esiintymistä epäillään ja sitä saatetaan asiantuntijoiden toimesta asianomaiselta kysellä.


Otetaan vaikkapa esimerkki että joku kovin fiksu ja elämässään menestynyt mies vaikkapa Timo sai soveltuvuustestissä parhaimmat pisteet ja laitoksen professori ihmetteli asiaa: "tämäpäs merkillistä, parhaimmat pisteet kautta aikain, oletteko ehkä latovainiolaisia?" Timon kerrotaan tokaisseen: "olen lähtenyt Latovainiosta mutta latovainiolaisuus ei koskaan lähde minusta""



Latovainiolaisuus käsitetään myös toisiapäin. Esimerkiksi minulle joka olen elämässäni saamapuolelle jäänyt, ja olen vähän tälläinen hesseli. Josko ajan yksisuuntaista katua väärään suuntaan tai koetan mennä virastoon oven saranapuolen kautta, minulle virkavalta tokaisee: " Mitäs te toheloitte Latovainiostako sitä ollaan?


Latovainiolainen on siis joko erittäin fiksu tai todellinen tohelo, mutta useimmiten kuitenkin jotain siltä väliltä. Ihan niin kuin kaikki muutkin ihmiset.



18.7.2016

Jänhijoen koulu

Niin,

Siis kansakoulun rakentamisesta Jänhijoelle:

Muutamaa vuotta ennen kuin uusi satavuotisluku 1900 alkoi, oli Jokioisissa kunnanisien toimesta päätetty perustaa ja rakentaa uusi kansakoulu Kiipulle. Kuntakokouksessa oli tätä puoltavia Kiipun miehiä kyllä paikalla mutta Latovainion, Rehtijärven ja Jänhijoen miehet olivat tulleet perin runsaslukuisena paikalle ja heidän ansiostaan  kansakoulu päätettiinkin alkuperäisestä poiketen  perustaa Jänhijoelle.


Lupasivatpa nuo Jänhijoen miehet huomattavan osan rakennuskustannuksista suorittaa luonnossa yli sen, mihin kunnan jäsenyys heitä velvoitti. Tälläistä ei siis olisi tapahtunut ellei kylissä olisi koululle ja koulutukselle annettu arvoa. Ja heti 1900 luvun alettua myös kiipulaiset että vaulammilaiset vaativat myös koulua ja he sellaisen saivatkin. Isänikin aloitti Jänhijoen kansakoulussa, koska asuikin siinä liki. Myöhemmin myös Latovainioon Heikkilän lahjoittamalle tontille valmistui myös Terävän kansakoulu. Terävä on vielä pystyssä mutta Jänhijoki on purettu. Vanha valokuva oppilaista ja katossa olevine öljylamppuineen oli meidän valokuva-albumissa.


 Siis ennen tuota kansakoulua oli vain kiertokoulu ja Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä muistamme että lukutaitoa opetettiin silloin kirkon toimesta ja etenkin katekismus oli tärkeä osata. Ennen kansakouluaikaa Jokoisissa vuonna 1776 pitäjäkokouksessa tehtiinkin päätös että kaikki 13....25 ikäiset henkilöt, jotka eivät seuraavan vuoden lukukinkereillä osaisi ainakin kolmea katekismuksen lehteä saavat sakkoa 3 äyriä.


Jos sitten ei myöhemminkään osannut niin joutui jalkapuuhun. Niinpä esim. vuonna 1777 Vaulammin Konkön renki Matti Juhonpoika istui jalkapuussa 8 kesäkuuta vuonna 1777. Mitenköhän minulle nykyään kävisi kun en katekismusta ulkoa osaa mutta ehkä tuon oppisi jo työkseen alkaisi harjoittelemaan, vai istuisiko ihan kurillani?


13.3.2016

Kiipun kylässä tapahtui

Jokioisten Kiipun kylästä löytyy kirjoitettua tietoa jo 1600 -luvulta.

Perintörälssi-, sukuoikeus- ja lampuotitalot
Osa Jokioisten kartanon alaisista tiloista (kuten Kiipun Klemelä ja Jaakkola) oli perintörälssitiloja, joiden haltijoilla katsottiin olevan tilaansa omistusoikeus ja vain verosuhde kartanoon.
Osa (kuten Kiipun Kara, Kutila ja Valtti sekä Saarten Timari ja Eskola) oli sukuoikeustiloja, joiden omistajaksi katsotttiin kartano, mutta joiden haltijoilla oli tiloihinsa perinnöllinen hallintaoikeus.
Ja viimeinen osa tiloista oli lampuotitiloja eli ns. puhtaita rälssejä, joiden omistajana oli kartano ja tilojen viljelijät olivat vuokraajan asemassa (vuonna 1910 tällaisia olivat esim. Kiipun Mattila, Paara, Heikkilä, Jussila, Lassila ja Kurkku). 

Eri aikoina nämä omistussuhteet saattoivat myös muuttua, kun esim. sukuoikeuksia myytiin kartanolle ja aiempi sukuoikeustila (kuten esim. v. 1872 Kiipulla Paara ja Jussila) muuttuivat lampuotitilaksi.
Jos puhutaan tuon Kutilan ainoasta lapsesta Martti Tuomaanpojasta ja vuodesta 1744 jolloin hän oli 16-vuotias niin voitaisiinko sanoa että hän oli uppiniskainen vaiko vaan kiireinen kotitöissään? Nimittäin vaikka hänen molemmat vanhemmat olivatkin luku- sekä kirjoitustaitoisia oli tuo Martti peijooni vielä täysin oppimaton.
Jokoisten kappalainen Cadenius jonka vastuulla kyläisten opetus oli lähettikin rovasti Amnelille kirjelmän marraskuun 17. 1744. Sen mukaan poika osasi vain huonosti lukea muutamia kirjaimia ja ulkoa tuskin herran rukousta. Cadenius oli omien sanojensa mukaan tutkinut häntä vähintäin 19-20-kertaa ja aina yhtä huonoin tuloksin. Joka katekismuskuulustelun jälkeen oli tämä huolehtiva paimen huokauksin sekä kyynelin, vieläpä jalkapuurangaistuksen peloituksin varoittanut sekä poikaa itseään että vanhempiaan, erityisesti äitiään.

Kyynelin oli Cadenius kerrankin yleisessä katekismuskuulustelussa Kiipun Kurkulla muistuttanut Martin äitiä pitämään huolta poikansa kristillisyyden taidosta, mutta tämäpä olikin huutanut täyttä kurkkua: ” Poikani joka on tehnyt kaikkensa, ei vaan opi lukemaan kirjaa!” Vieläpä oli rovastikin samassa tilaisuudessa kyynelsilmin puhunut tämän pojasta.

Kun hyvä puhe ei auttanut määrättiin Martti saapumaan huhtikuun 22 p:nä 1744 pidettävään pitäjänkokoukseen, jossa hänet kun hän ei ollut tätäkään määräystä noudattanut, tuomittiin vihdoin jalkapuuhun seuraavana sunnuntaina. Poika, joka sai ilmeisesti tukea vanhemmiltaan niskoittelulleen, ei saapunut häpeärangaistustaan kärsimään, vaikka kuudennusmies oli hänelle asiasta tiedoittanut ja siltavouti yhdessä lautamiehen kanssa oli lähetetty häntä tuomaan.

Vasta syyskuun 30 p:nä täytyi nimismies Orellin lähteä itse hakemaan ja tuomaan hänet jalkapuuhun. Vielä tämän jälkeenkin jatkoi poika niskoitteluaan. Sillä saman vuoden marraskuun 15 p:nä oli kappalainen kahdestikin pyytänyt häntä luokseen Kiipun Paaralle, mutta poika oli lähtenyt isänsä kanssa metsään. Myöskään isä ei tahtonut lähettää poikaansa rippikouluun, jota Cadenius oli näihin aikoihin alkanut seurakunnassa pitää.


Seuraavan vuoden heinäkuun 7 p:nä oli Kutilan isä poikineen saapunut pitäjäkokoukseen itsensä rovastin tutkittavaksi. Kysymykseen, miksi ei hän ollut antanut poikaansa, vaikka tämä oli jo seitsemännellätoista ikävuodella, tulla kuulusteluihin tai papin tutkittavaksi, sittenkuin hän laiminlyöntinsä vuoksi oli istunut jalkapuussa, vastasi isä, että hän kerran oli ollut pappilassa, mutta ei rovasti silloin ollut kotona. 

Kristillisen nuhtelun jälkeen lupasi isä nyt viipymättä panna poikansa nauttimaan opetusta, jotta tämä voisi päästä Herran ehtoolliselle. Lisäksi ilmoitettiin isälle, että jos hän vastoin niin monia kehoituksia joko häijyyttään tai työn tyrkytyksen vuoksi pidättää poikansa opetuksesta, täytyy hänen alistua sellaiseen rangaistukseen kuin asetukset säätävät. Myöhemmin asia ei aiheuttanutkaan toimenpiteittä.


Näin jälkikäteen arvioiden tuonajan opettamisessa ja ojentamisessa oli tiukkuutta ja suoraviivaisuutta. Aluksi kyyneleitä ja huokauksia, sitten uhkauksia ja varoituksia sekä jos tämäkään ei tehonnut, lopulta käsi- ja jalkapuu.
Jokioinen 1631-1931 Juhlakirja





27.1.2016

Hiiliteräspannu käytössä.

Niin,

Hiiliteräspannuni kaksivuotisjuhlat koittavat muutaman kuukauden kuluttua. Hyvin on tummunut ja käytetäänkin kovasti. Väri oli alkuaikoina ihan toista ja kirkas mutta pannu oli silloin vain raakile.

Kun klikkaat tämän sivun alareunan tunnistetta "hiiliteräspannu" linkkiä niin näet pannun koko kasvutarinan. Käänteisessä aikajärjestyksessä.


Aulangon Hugo Park

  Niin, Aulangon kauniissa puistossa voi kiipeillä puissa ja laskea vaijeriliukua. Aulangon Hugo Park  kolme helpointa rataa. Klikkaa mustan...