Kyse ei ole tuliperhosesta.
En tiedä onko Wikipediassa otsikon sanalle selitystä, helposti se selviäisi jos kurkistaisi. Jos minulta kysyttäisiin sen selitystä niin hieman skeptisesti ja vähätellen selostaisin aikuisille tuotavia matkatuliaisia. Lapsille ja kotolaisille ne usein ovat tärkeitäkin.
Tuliainen on jokin arvoltaan vähäinen muistoesine tai ruokatarvike kohdemaasta, jota ei kotimaassa yleisesti ole kaupan. Tuliainen voi ilmentää eksoottisella olemuksellaan matkustusmaan kulttuuria, elinoloja tai eläimistöä.
Äitivainaani naapurin yksi lapsi asui lapissa. Naapuri kävi siellä vuosittain ja toi äidilleni tuliaisena erilaisia poronkarvatötteröitä tai seinäkoristeita. Äidin oli laitettava ne aina esille naapurin vierailuja silmälläpitäen ja loppujen lopuksi niitä oli seinillä ja kirjahyllyssä melkomoinen repertuaari.
Itse näin Ao Nangin rannalla useampanakin aamuna tämän miehen joka kaupusteli kohtuuhinnalla pizzalaatikon oloisia paketteja. Tuliaisia. Olihan sellaiset siis ostettava.
Tuon etu on että se menee pieneen tilaan matkalaukussa ja onhan se innovaationa ovela. Tasainen puulevy on sahattu spiraalinoloisesti ja vinolla terällä jolloin siitä syntyy kiilautuva kartio. Tuliaisen saajat pitävät sitä ehkä tovin esillä ja sen jälkeen se on helppo viedä varastoon ja sieltä kirpparille.
26.2.2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa
Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...
-
Niin, Nyt vuonna 2019 Laukku Leena on Jämsässä. Alla myös muita julkaisuja. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/75db588e-0711-40c6-bb09-b...
-
Niin, Uskoisin että joka toisessa yli parikymmentä vuotta vanhassa kotitaloudessa on tihkuttava keittiöhana. Vuoto ei ole vaaralli...
-
Niin, Järsön luontopolulla en ollut ennen käynytkään. Parempi mennä polkupyörällä koska Järsöntiellä on ajokielto. Ensin yli moottoritien...
2 kommenttia:
Kätevähän tuo on, miten lie kestävä?
Siinä niitä tosiaan rannalla pyöriskelee, kauppiaita. Joillakin oli litka semmoisia linnun näköisiä, joilla oli pyrstöön liimattu oikeista höyhenistä potkurit, jotka sitten tuulessa pyörivät.
Sellainen on kahdessa talvessa mennyt meillä entiseksi. Täytyy varmaan lähteä hakemaan uudet.
Niin.
Eiköhän tuo kestä kun ei kasaa ja pura alinomaa.
Nyt aloin miettimään miten se on pystytty sahamaan niin ettei hajoa tekovaiheessa.
Noin ohut soiro alkaa helposti värähdellä joten varmaan on joku terässabluuna joka kummaltakin puolelta tukee sahattua osuutta.
Sabluunassa on sitten ura joka toimii ohjurina. Kävisi nuo kaupaksi varmaan kympillä vaikka lähetysseuran myyjäisissäkin jos lehtisahalla tehdä osaisin.
Kuulemma ei ole käsityötä vaan Bangkokista tulee. Se hieman haalentaa tuliaisen arvoa kun ei ole paikallisen kotonansa nyhräämää.
Lähetä kommentti