27.2.2011

Puolilämmin asuintila

Maalla ja etenkin Latovainiossa oli muutamia hirsitaloja joissa osa huoneista pidettiin talviaikana kylmillään. Oli myös aittoja joissa asuttiin vain kesäisin. Kyse on energiansäästöstä ja lämmitysjärjestelmän puutteistakin. Ei aittoja olekaan tarkoitettu asuinkäyttöön. Aitassa ei meillä asuttu mutta kesällä kuivurissa kylläkin. Yksi puolilämmin tila oli lapsuuskodissani myös lasiveranta.

Nyt ollaan ottamassa tätä samaa, ei puolivillaista vaan puolilämminkonseptia uudelleen käyttöön uudisrakentamisessakin. Ja valtio yrittää näyttää tässä itse mallia. Suomen ympäristökeskuksen toimitalo Helsingin Viikkiin rakennetaan puusta.

Ympäristökeskuksen uuden talon erikoisuuksia ovat juuri tälläiset puolilämpimät tilat, joilla tavoitellaan energiankäytön alentamista. Kyse on vain sisäpihoista, joilla vähennetään rakennuksen ulkovaipan pinta-alaa.

Meillä oli kotona veranta ja senjälkeen tampuuri joissa ei ollut minkäänlaista lämmönlähdettä. Sisälle tullessa tapasi siis kolme lämpövyöhykettä. Verannalla kasvoi kesäaikaan hyvin pelakuut ja siellä säilyi ruoka viileämmässä kuin ihan sisätiloissa. Onhan se tuhlailevaa tilankäyttöä taajamarakentamisessa jossa rakennusneliöt ovat kortilla ja hinnan kiroissakin.

23.2.2011

Kreikan lainat

Kreikan pääministeri on nyt suomessa ja lupaa että Kreikka maksaa takaisin ottamansa lainat.

Moni on kuullut puhuttavan 30-luvun lamasta ja pakkohuutokaupoista suomessa. Tilanne oli silloin toisiappäin. Suomen maanviljelijät ja kunnat ottivat lainaa Ranskasta.

Puhutaan ns frangilainoista ja frangilaina oli suomalaisten osuuskassojen Ranskasta syksyllä 1930 ottama 300 miljoonan kultafrangin (noin 467 miljoonan markkaa) laina. Osuuskassat (nyk. Osuuspankki) välittivät lainan suomalaisille maanviljelijöille ja kunnille jotka saattoivat pitkäaikaisen 30 vuoden lainan avulla muuttaa lyhytaikaiset ja kalliskorkoiset vekselilainansa edullisemmiksi kuoletuslainoiksi.

Maanviljelijäthän tarvitsevat lainaa säännöllisin väliajoin kun sukupolvenvaihdoksia tulee. Nuorella isännällä ei millään ole sellaisia rahoja ja valtio verottaa jos lahjaksi maatilan saa.

Mutta tuo frangilaina muuttui pahaksi ranskalaiseksi giljotiiniksi kun Suomi luopui kultakannasta syksyllä 1931 ja markka samalla devalvoitui. Nuo hyväuskoiset lainan ottajat joutuvat pahoihin vaikeuksiin sillä laina oli maksettava takaisin kultafrangeina ja Ranska luopui kultakannasta vasta 1937. Wikipedian tietojen mukaan lainasta koitui lopulta noin 250 miljoonan markan kurssitappiot jotka Suomen valtio joutui valtaosin korvaamaan eduskunnan 1934 säätämällä lailla.

Eli tässä tultiin valtion taholta vastaan mutta en tiedä miten tuo laki saatiin eduskunnassa läpi. Taisi olla Kosolan porukka ja muu pohjanmaan väki vahvoilla siihen aikaan. Tavallisella työläisellä ei lainoja juuri siihen aikaan ollut. Ei ollut kun ei heillä ollut antaa vakuuksiakaan.

Tuon frangilainan korko kuluineen oli noin 6 prosenttia ja se oli selvästi edullisempi kuin kotimaiset lainat. Siihen aikaan myös inflaatio oli kovempaa joten tuo 6 prossaa kuullostaa siksi kovalta nykyaikaan sekin. Osuuskassat välittivät lainaa yli 7 000 maanviljelijälle ja 165 kunnalle. Markan devalvoitumisen vuoksi laina kasvoi lopulta markkamääräisenä 70 prosenttia suuremmaksi kuin se oli ollut nostettaessa. Kuullostaa aika hurjalta, ei ne 90-luvun valuuttalainat kait näin paljoa sentään nousseet?

Vain noin 20% lainan ottajista pystyi jollain tavoin selviämään korotetuista takaisinmaksuista. Kurssitappio nousi noin 250 miljoonaan markkaan ja tämä ylitti sekä Osuuspankkien Keskuslainarahaston 100 miljoonan markan pääoman että myös osuuskassojen yhteenlasketut noin 200 miljoonan varat.

Valtio maksoi kurssitappiosta yli 200 miljoonaa markkaa, Osuuspankkien Keskuslainarahasto 26 miljoonaa ja lainanottajat 5 miljoonaa markkaa. Itsekin olen syntynyt talossa joka myös meni vasaran alle tuolloin 30 -luvulla samoin kuin meni muutama muukin latovainiolainen tila.

20.2.2011

Kylttejä

Jos haluaisi majoittua salaa Thaimaassa, vaikkapa siten kuin WinCapita jermut tekivät, voisi olla epäviisasta mennä suurimpiin hotelleihin. Laittavat sen päivän uusien majoittautujien nimet esille sisäänkäynnin viereen.



Ja tässä vielä paikallisbussien aikataulut.

17.2.2011

Pääkatu

Katan pääkatu ei ole rantakatu vaan välissä on kilometrien pituinen pitkulainen golfkenttä ja -hotelli.



Toisella puolella on liikkeet ja kaupustelijoitakin. Toisella puolella pitkä aita joka rajoittaa näkyväisyyden rantaan. Sillä puolella kun käveli niin lomaosakkeiden myyjät alkoivat ahdistelemaan. Kuvio on aina sama: Pariskunta kun kävelee niin kummallekin tarjotaan raaputusarpaa joissa on mahtavia palkintoja. Ensin annetaan arpa toiselle joka raaputtaa "ei voittoja" ja sitten toiselle joka raaputtaa voiton. Voiton suuruus jää vielä arvoitukseksi ja pitäisi mennä se tarkistamaan johonkin hotelliin iltaisella. Siellä sitten alkanee se lomaosakkeen kaupittelu.

Tässä uhrit.



Ja kamera kiertää Katan pääkadulla Tropical Resortin edustalla.

16.2.2011

Nokian kurssi

Missä lienee optiomiljonäärit nykyisin, varmaan jo eläkkeellä ja tyytyväisinä katselevat etteivät ole enää töissä. On se kurssikehitys ollut huonoa muillakin kännykkäfirmoilla.

Jos joku olisi kolme vuotta sitten ostanut Ericssonin osakkeita 20 000 eurolla olisi niiden arvo nyt 920 euroa. Jos taas hän olisi sijoittanut saman summan Sony Networksiin olisi hänellä nyt koossa 158 euroa.

Mutta jos tuo humanteri olisikin päättänyt laittaa elämän risaiseksi ja ostanut koko rahalla kaljaa, lonkkua ja sidukkaa niin olisi ollut ainakin hauskaa jonkin aikaa.
Kun hynä olis loppunut niin eikun kauppaan palautuspullojen kanssa ja hän olisi tyhjistä pulloista saanut noin 1540 euroa

15.2.2011

Pitkäntävene

Mikähän evoluutioteoria on matkaansaattanut Thaimaan pitkähäntäveneet? Esim. Vietnamissa ei niitä ole vaan pääosin melottavia pyöreitä paatteja.

Pitkähäntävene pysyy pystyssä vaikka laskuvesi vie veden mennessään ja vene jää kuiville, pohja on tasainen. Vanha kuorma-auton moottori toimii voimanlähteenä ja pakkia ei tarvita kun akseli käätyy liki 340 astetta.

Tässä turisteja viedään sukeltamaan ja snorklaamaan korallisaarille. Hinta vajaa 100E/perhe/päivä.

9.2.2011

Liitovarjoilua Phuketissa

Rannalla saattoi hinauttaa itsensä taivaalle moottoriveneen ja liitovarjon avulla.



Matkavakuutuksen kanssa voi tulla ongelmia jos tuolta korkealta itsensä tiputtaa. Noviisit saattoivat pyytää apulaisen mukaan roikkumaan naruihin. Mokoma pikkumies kampesi itsensä kyytiin ilman mitään turvavarusteita ja ohjaili sieltä ylhäältä varjon naruja repimällä.



Jos kaveri oli mukana lento päättyi rantahiekalle. Jos ei niin pulahdettiin varjoineen veteen ja moottorivene teki U-käännöksen poimiakseen asiakkaan merestä.

Tässä kohtaa rantaa oli jokin virtaamasuvanto. Korallit ja roskat keräytyivät tähän kohtaan.

7.2.2011

Munkit

Hotelli täytti kaksi vuotta. Sen vuoksi henkilökunnalle järjestettiin juhlatilaisuus jossa oli paikalla kymmenkunta munkkia. Aluksi he höpöttivät jotakin katkeamatonta loitsua ja samalla jokaisen sormien välistä kulki pitkä naru. Se alkoi kelalta toisesta päästä ja päätyi kelalle toiseen päähän. Jokainen munkki oli pujottanut sen sormiensa lomitse.

Sitten liki tunnin joikaamisen jälkeen henkilökunta jakoi munkeille ruokaa kippoihin. Munkkien lähdön jälkeen henkilökunta jatkoi omin nokkineen ruokailua ja kait koko kaksi vuotta palvelleet saivat jonkinmoisen plakaatin.

Melko hymyttömiä ovat kaikki munkit. Kun munkkiaika sitten joskus päättyy, heistä tulee monestakin ihan iloisia velikultia kuten aiempina vuosina kuvaamani tuk-tuk kuski Tommy.




6.2.2011

Karon-Kata-Kata-noi

Rannat pienenee tuossa järjestyksessä. Kata-noille menevän tien kulmauksessa on siisti hotelli jonka sisäänkäynnin edessä on Kuninkaan kuva.



Hotelli on Kata Beach Resort ja hienoja norsuja suihkulähteessä. Nuo kaapelit pilaa taas näkymät.



Kata noille menevä tie on kapea ja ilman suojateitä tai jalkakäytäviä. Hankala juttu lapsien kanssa kulkeville.

Thaimaan ravintolakulttuuria

Kuppiloiden pitäjät eivät pahalla katso vaikka asiakkaat tuovat joskus mukanaan omat juotavat. Tämä ladypariskunta istui pöydässä oman littanan thaiwhiskypullon kanssa. Tilasivat vain jäitä ja kokista. Tunti jos toinenkin siinä taisi vierähtää kännykkään tekstiviestejä naputellessa ja lähikadun ihmisvilinää katsoessa.



Viskilasi olikin outo epeli se ei pysynyt ryhdissään vaan kallistui alinomaa.



Syykin selvisi. Pohjassa oli nökö aivan kuin konjakkipullossa on kolo sisäänpäin.

5.2.2011

Tropical Resort Kata Beach

Hotelli on ahtaalla tontilla mutta kaikki tarvittava löytyy.
Allasbaari ja lounasbuffethenkilökunta pääosin päivystystehtävissä, asiakkaat syövät ja juovat mieluimmin pikkupaikoissa.

Aikaa jää keskustelulle kuten videon loppupuolesta näkyy.



Myös hieroja löytyy ja hinnat samat kuin rannallakin.

4.2.2011

Thaimaan linjapiilit

Linja-auto on tehty kuorma-autosta. 20 km matka maksaa kahdeksankymmentä senttiä.




Linja-autossa on tunnelmaa




On niitä hienojakin pitkän matkan busseja



Katan linja-autoasema

1.2.2011

Thainyrkkeilyä

Myös Katalla on areena jossa keskipäivän kuumuudessakin treenataan. Länsimaisesta tuntuu laji hieman epäreilulta kun potkia saa aivan surutta. Myös polvella voi muksauttaa munille. Tässä länsimainen nainen harrastaa kuntoilua, taitaa olla ruotsalainen. Kuvakulma hieman epäedullinen kun piti mennä autokatokseen kuvaamaan.

Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...