Kreikan lainat

Kreikan pääministeri on nyt suomessa ja lupaa että Kreikka maksaa takaisin ottamansa lainat.

Moni on kuullut puhuttavan 30-luvun lamasta ja pakkohuutokaupoista suomessa. Tilanne oli silloin toisiappäin. Suomen maanviljelijät ja kunnat ottivat lainaa Ranskasta.

Puhutaan ns frangilainoista ja frangilaina oli suomalaisten osuuskassojen Ranskasta syksyllä 1930 ottama 300 miljoonan kultafrangin (noin 467 miljoonan markkaa) laina. Osuuskassat (nyk. Osuuspankki) välittivät lainan suomalaisille maanviljelijöille ja kunnille jotka saattoivat pitkäaikaisen 30 vuoden lainan avulla muuttaa lyhytaikaiset ja kalliskorkoiset vekselilainansa edullisemmiksi kuoletuslainoiksi.

Maanviljelijäthän tarvitsevat lainaa säännöllisin väliajoin kun sukupolvenvaihdoksia tulee. Nuorella isännällä ei millään ole sellaisia rahoja ja valtio verottaa jos lahjaksi maatilan saa.

Mutta tuo frangilaina muuttui pahaksi ranskalaiseksi giljotiiniksi kun Suomi luopui kultakannasta syksyllä 1931 ja markka samalla devalvoitui. Nuo hyväuskoiset lainan ottajat joutuvat pahoihin vaikeuksiin sillä laina oli maksettava takaisin kultafrangeina ja Ranska luopui kultakannasta vasta 1937. Wikipedian tietojen mukaan lainasta koitui lopulta noin 250 miljoonan markan kurssitappiot jotka Suomen valtio joutui valtaosin korvaamaan eduskunnan 1934 säätämällä lailla.

Eli tässä tultiin valtion taholta vastaan mutta en tiedä miten tuo laki saatiin eduskunnassa läpi. Taisi olla Kosolan porukka ja muu pohjanmaan väki vahvoilla siihen aikaan. Tavallisella työläisellä ei lainoja juuri siihen aikaan ollut. Ei ollut kun ei heillä ollut antaa vakuuksiakaan.

Tuon frangilainan korko kuluineen oli noin 6 prosenttia ja se oli selvästi edullisempi kuin kotimaiset lainat. Siihen aikaan myös inflaatio oli kovempaa joten tuo 6 prossaa kuullostaa siksi kovalta nykyaikaan sekin. Osuuskassat välittivät lainaa yli 7 000 maanviljelijälle ja 165 kunnalle. Markan devalvoitumisen vuoksi laina kasvoi lopulta markkamääräisenä 70 prosenttia suuremmaksi kuin se oli ollut nostettaessa. Kuullostaa aika hurjalta, ei ne 90-luvun valuuttalainat kait näin paljoa sentään nousseet?

Vain noin 20% lainan ottajista pystyi jollain tavoin selviämään korotetuista takaisinmaksuista. Kurssitappio nousi noin 250 miljoonaan markkaan ja tämä ylitti sekä Osuuspankkien Keskuslainarahaston 100 miljoonan markan pääoman että myös osuuskassojen yhteenlasketut noin 200 miljoonan varat.

Valtio maksoi kurssitappiosta yli 200 miljoonaa markkaa, Osuuspankkien Keskuslainarahasto 26 miljoonaa ja lainanottajat 5 miljoonaa markkaa. Itsekin olen syntynyt talossa joka myös meni vasaran alle tuolloin 30 -luvulla samoin kuin meni muutama muukin latovainiolainen tila.