Levotonta aikaa Latovainiossakin

Niin,

Koko suomen alueella esiintyi liikehdintää ja torpparit menivät lakkoon. Jokioisten torpparit haastettiin oikeuteen kesällä 1916.

Humppilan torille kerääntyi väkeä lähikunnista noin 3000 henkeä seuraamaan tilannetta. Väki marssi Humppilan Huhtaan kautta kantaen kolmeatoista punalippua ja kokoontuivat Humppilan torille pitämään puheita koko päiväksi.

Käräjäistunto päättyi iltapäivällä kello 3 ja julisti viisi henkilöä lakon lietsonnasta kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen. Torpparit päättivät valittaa tuomioista hovioikeuteen.

59 torpparia tuomittiin häädettäväksi heti torpistaan ja suorittamaan kartanolle korvaukset tekemättömistä torpparipäivistään.

Hämeenlinnasta oli tullut paikalle kahdeksan poliisia paikkakunnan poliisin avuksi, mutta mitään rettelöintiä ei esiintynyt. Kun kartanon isännöitsijä asianajajineen ajoi käräjäpaikan ohitse, hänelle huudettiin "ALAS". Torpparit päättivät jatkaa lakkoa tuomioista huolimatta. 

Uusmaalainen nro 71. kesäkuun 22 vuonna 1916

Torpparielämää Jokioisissa

Niin,

Ei se ollut helppoa vuonna 1903. Josko vaikka isäntä kuoli ja ei päässyt enää suorittamaan taksvärkkipäiviä kartanoon, raukesi asumisoikeus torpassaan. Sitä saattoi olla paljonkin kunnostanut ja perheelleen asuttavaksi kohennellut. Vuokraoikeushan se vaan oli ilman sukutilan lapsilleen perimisoikeutta.

Kordelinin kartano Valtiolle Jokioisissa

Niin,

Koska edesmenneen Kordelinin omistama kartano päätyi suomen valtiolle itsenäisyytemme alussa, on tarpeen mainita miten isosta kokonaisuudesta siinä oli kysymys.

Lisäksi on huomattava että tuon lisäksi tuli myös mainttava määrä alustalaisten hallinoimaa metsä- ja viljelysmaata joihin Kordelinilla oli ollut verotusoikeus.

Ihmisnäyttelyitä

Niin,

Kovasti nykyään surraan esim. delfiinien elinoloista ensin Tampereella ja sittemmin Kreikassa.

Mahtoiko kukaan surra näiden ison ja pienen tytön olemisia aikoinaan?

Aamukymmenestä iltakymmeneen piti olla ihmisten töllisteltävänä.

Niin,
Mites se Latovainio syntyi ja kukas sen ensimmäisen ladon rakensi. Se oli Perttu.

Selviää täältä:

Latovainiolaisia veronmaksajia 20-luvulla.

Niin, ainahan on maksettava mitää ruunu vaatii, eikös juu.

Tällä sivulla

Forssan Lehti 1920

Niin,

Nyt on skannattu vanhoja sanomalehtiä. Ajalta jolloin itsenäinen suomi vasta aloitteli.

Täällä Forssan Lehti

Latovainio ja latovainiosta

Niin,

Päiväni kuluvat hunteeratessani missäs ne Latovainion rajat tarkalleen kulkevat? Jos tullaan kakkostietä Forssasta päin niin on Latovainion varalaskupaikka. Mutta eikös se sijaitse Rehtijärvellä?

No ei kai silläväliä ole, oli miten oli mutta kumminkin. No sitten tulee se Jänhijoki siltoineen. Siitä varmaan alkaa Latovainio, iso aukea ja siinä oli ennen niitä heinälatojakin.

Lyyli kävi piikomassa usein Jaakonkalliossa ja Yönistäkin puhui. Ne jäi varmaan sinne Rehtijärven puolelle, -kait. Siinä Savikon, Jakkolan kohdalla oli kävelysilta yli, kuulin puhuttavan portaista vaikkei siinä mitään rappusia ollut, -holjaa.

Äijälä ja Tuomola ovat selkeitä vaikkei välttämättä ihan aina selviä latovainiolaisia. Ovat olleet jo satoja vuosia ja hyvä kun sukunimi on sama kuin talon nimikin, helppo muistaa toisin kuin joku edesmennyt Klemelä tai Mikkola (Intala, Lehtinen).

Ajettaessa eteenpäin niin loppuuko se Latovainio siihen Viljamaan mäkeen? Tullaan sitten taas Jänhijoelle vai onkos se Minkiötä, niinkuin postiosoite taisi olla ja onkos se vieläkin?

Sovitaan niin että Viljamaa on se raja siinä mutta missäs se Latovainio loppuu Terävään päin mennessä? Sanoisin että Kuuselaan, vai onkos Vilo ja Aronpuro sekä Vehmaa vielä Latovainiota vaiko taasen Jänhijokea? Voi , voi on tää vaikeata.

Eilen Veikolta kysyin ja ainakin hän on paljasjalkainen Jänhijokilainen, mutta siinähän se jokikin virtaa ihan liki. En siis siihen ota kantaa.

Toisaalta selvyyden vuoksi voisin nimetä uuden kylän: Terävän kylä. Se kylä alkaisi sieltä Syrjäsen, Palomäen, Terävän ja Lehtosen kulmilta rajoittuen Jänhijokeen ja päättyen Terävän kouluun.

Sitten alkaisi Latovainio johon kuuluisi Korko, Savikko ja olihan Vahteran Anselmikin peruslatovainiolainen.

Voisin kuvitella jonkun kesselin joskus seisoneen satoja vuosia sitten, Latovainion korkealla kalliolla ja sanoneen: Jänhijokilaisia emme ole,  kuumalaisiksi emme halua tulla, olkoomme siis latovainiolaisia. -vai olikos se ollut se vanha nimi ladenvainiolaisia?