Kirkkonummen hautausmaa, kaatuneiden muistopäivä 2021

Puerto de la Cruz

Niin, Teneriffa on saari josta löytyy myös paikallista alkuperäistä asutusta ja rakennuskantaa. Puerto de la Cruzin Sol-hotellin vieressä on iso muurein aidattu hautausmaa. Löytyy myös suomalaisten hautoja joskin kaikkien muuriin tuhkattujen nimiä en ehtinyt lukea. Kukkia alkoivat omaiset tuoda haudoille jo lokakuun loppupäivinä ja hotellin alakerroksessa oleva kukkakauppa teki tiliä.

Eino Alvarin hauta.

Hautausmaa on yhtä keskeisellä paikalla kuin Helsingin hietaniemen hautausmaa.

Haudat eivät ole kovin säännöllisissä riveissä ja metallisten ristien nimetkin on aika tummuttanut. Taustalla hotelli Sol Puerto de la Cruz.

Kolme ihmistä yhdellä kertaa

Niin,

Kauniina päivänä jos haluaa rauhaa ja linnunlaulua pitää mennä hautausmaalle. Jo aiemmin kirjoitin kolmoissurmasta joka on selvittämättä jo 24 vuotta.

Ja nyt havaitsin tämän, jonka taustoja en tiedä. Olisiko tulipalo tai paha kolari? Tuon niminen rakennuttaja oli paikkakunnalla ja en tiedä onko mitään yhteyttä?

Hautakiven kertomaa

Niin,

Aivan kirkon oven pielessä on ikiaikainen hauta. Jos tuota tulkitsisi tietämättä totuutta voisi ajatella:

Malmströmeillä oli surua lastensa kanssa. Ensin syntyi poika Eino ja kun hän oli vain kaksivuotias tuli kuolema. Ja mikä ikävintä siitä kymmenen päivää syntyi toinen poika joka eli vain kaksi kuukautta.

Latovainiolaisisännän keskoskaappi

Niin,

Kotisynnytysten riesa on myös keskoskappien viheliäinen nuusa. Äitini sattui pyöräyttämään toisena synnytysrupeamanaan kaksosten rääpäleet. Poikia molemmat, mutta pieniä siis -perin pieniä. Alle kaksikiloisia molemmat ja heikonoloisia. Oli sota-aika ja isäni oli rintamalla. Ja kun äitini synnytyksen aika oli tuloillaan, hänen äidiltään tuli käsky jotta tekoselkosissa synnyttäminen olisi turvallisempaa. Äidinäidin nimi oli Maria ja lähtihän se  neitsyt Mariakin Beetlehemiin vaikka oli lapsi juuri tuloillaan.

Kun toinen kaksosista kuitenkin kuoli liki heti synnytyksen jälkeen, kätilö oli sanonut: " sinnehän tuo men, -toisen eellä".
Molempia oli pidetty lämpimänä kuumavesipulloilla ja veljeni olivat hetken aikaa jopa jälkikämpöisessä leivinuunissa. Hitaasti kaksospojista toinen sitten elpyi ja isäni sotalomalle päästyään pääsi näkemään tuloksen. Ja ei muuta kuin lisää väsäämään kiireen kaupalla, vaikka olisi se vähempikin riittänyt.

Ennen kaksoisveljen menehtymistä, hänet oli hätäkastettu nimelle Kalevi. Ei häntä ole sen enemmälti merkkipäivinä muisteltu, sota-ajan kiireissä laskettiin siunattuun maahan, mutta ilman paatta on tuo leposija en edes tiedä missä.

Kaksosista toinen elää ja puksuttaa paksusti vieläkin. Siis veljeni ja paljasjalkainen latovainiolainen, vaikka muualla syntymässä kävikin. -Voihan sitä silti ihminen olla ilman kenkiä. rassukka. Joskus leikilläni olen ajatellut jotta olisipa jo silloin ollut mikroaaltouuneja, niin ei olisi tarvinnut leivinuunissa elämäänsä aloittaa kuin jokin nisupulla, -no mutta ei ihan oikeasti sentään.

Terapiaa syysmasennukseen

Niin,

Kauniita ruskakuvia. Mutta kuvitelkaa musiikkia taustamusiikiksi jollekulle läheisensä syksyllä menettäneelle. Tulee itku jo ajattelustakin. Tango



Edit. Lisätty kommentin perusteella sieluni soitto. Voit nähdä sielusi silmin kauniisti ylös alas liikkuvat tanssijat. Hidas valssi, -yksi kauneimmista.

Sadekeli ja uusi asfaltti

Siuntio-Lohja alueella tapahtui viikonvaihteessa kaksi surullista kevariturmaa. Siuntiossa nuori kaveri luisti mutkassa täysperävaunurekan alle. Nyt ikätoverit ovat tehneet paikasta pyhiinvaelluskohteen.

Muistokirjoituskin on tuotu.

Mikä ikävintä myös Lohjalla nuori ajoi mutkassa henkilöauton perävaunun alle.

Mutka ei ole paha mutta tie oli sateen liukastama. Metsolan hautausmaa on tien toisella puolella.

Metsolan hautausmaalla on myös ortodoksinen osuus ja parinkymmenen vainajan kalmisto. Useimmat lepäävät puuristien alla.

Metsolan hautausmaa

Niin.

TV:stä tuli aikoinaan sarja Metsolat. Jos oikein muistan niin kyläyhteisöllistä kerrontaa, ikäänkuin Rintamäkeläiset.

Metsolat sarja on lopetettu, on vain Metsolan hautausmaa, josta kommentteja alla.

Käytössä oleva alue joissa useassa leposijassa on kivikin vielä veistämössä. Kuvan aiheena on tuo mänty joka lienee haudankaivajien murhe. Omien vanhempienkin haudan lähellä Jokioisissa on iso mänty, lienee vaikea paikka haudankaivajille kun juuristoakaan ei saa katkoa.

Tämä hautapaasi on eksoottisin mitä olen suomessa yksityisellä  nähnyt. Kokonaan terästä, liekö omatekemä?

Joskus sattuu että naapurilla on aivan samanlainen kivi kuin itsellä. Tässä tapauksessa kuolemantapausten väli noin kuukausi. Jos arvata saisi niin luulisin että jälkimmäisen omaiset ovat nähneet viimeistelyssä olevan kiven ja päätyneet samanlaiseen. Siuntiossa on kiviveistämö jota moni lohjalainen käyttää.

Tämän kiviveistämön malleista joissa poisnukkuneiden nimet laitetaan kuin kirjan lehdille, on kovin yleinen myös Metsolassa. Äärimmäinen alhaalla oikealla.

Lisää kivien kertomaa

Viikonloppuna oli sisartapaaminen. Meitä on vielä kuusi jäljellä. Puheeksi tuli taas että minne sitten kun aika jättää. Kaksi siskoistani esitti toiveensa että he haluaisivat sitten äidin, isän ja jo edesmenneen Marja-Liisan kanssa samaan hautapaikkaan kun siihen voi jo ajan puolesta uudelleenhaudata. Tuntuu oudolta puheelta, mutta ei kai mitenkään epäsopivaa, joskin ennenaikaista. Toisaalta jos asia ei ole ennenaikainen niin usein se on myöhäistä.

Lohjalla odotusaikana kuvasin taas eilen kivipaasia. Tässä harvinainen miltei omakuvareliefinomainen. Ulkomaillahan on paasien luona paljon valokuvia joita sitten omaiset uusii säiden turmellessa ne säännöllisesti.

Tässä  Matias Keskisen viimeinen leposija. Hattu on korostetun isossa roolissa.
Piti oikein tarkistaa Wikipediasta kuka Keskinen, mutta se Kekkosen pään tekijähän hän. On varmaankin tehnyt itse myös paatensa.

Löytyi myös tälläinen hieno emaloitu ruusu. Lienee herkkä vaurioille ajan kanssa haurastuttuaan. Omaisten harmitus lienee suuri jos joku ikävä ihminen pöllii.

Sitten oli yhdessä kivessä samanlainen lätkä kuin isänikin kivessä. Sotaveteraani. Äitini palveli myös Lottana Turun ilmatorjuntajoukoissa, mutta miten mahtaisi tuollaisen Lotta-Swärd lätkän saada? Rauhan jälkeen koko järjestö kiellettiin.

Ihmetytti mikä tämän sukuhaudan tarina lie. Tilaa on varattu kokonaiselle komppanialle mutta vain yksi nimi naputettu kiveen ja sekin 60-luvulla. Paljon yksinäisellä ihmisellä lapsia ?

Vanhemmalla osalla oli hoitamattomia hautoja. Yksi kaatunut kivi jossa vieressä ilmoitus että pitäisi uusia paikka tai muutoin kivi viedään varastoon ja hauta annetaan muiden käyttöön. Vieressä samanmoinen mutta kivi timmissä ja kukkiakin kummulla.

Tälläisia plakaateja.

Sitten oli ihan sammaloitunut paasi jota toivottiin oikaistavaksi mutta samaan hengenvetoon todetaan kahdella kielellä että maksaakin pitäisi.

Olihan siellä paikka minullekin. Tosin väärä seurakunta.

Hautakivien kertomaa

Kuolleiden muistoksi laitetut hautakivet sisältävät omaisille tunnepitoisia muistoja mutta tuntemattomillekin niissä on oma informaationsa. Taidan olla ainoa ihminen joka on kuvannut tuntemattomien hautakiviä.
Tässä Lohjan hautausmaalta.

Reino syntyi pari kuukkautta aikaisemmin kuin Kerttu. Reino kuoli 75-vuotiaana ja Kerttu eli vielä sen jälkeen viisi vuotta. Naispuoliset elävät kauemmin.

Väinö syntyi pari viikkoa aiemmin kuin vaimonsa Anna. Väinö kuoli 82-vuotiaana ja Anna 7-vuotta myöhemmin. Naiset elävät kauemmin.

Veikko syntyi pari kuukautta myöhemmin kuin vaimonsa Impi. Impi eli kaksi vuotta kauemmin kuin Veikko eli liki 80-vuotiaaksi. Naiset elävät kauemmin.

Arvo eli liki 85 -vuotiaaksi, mutta vaimonsa Anna eli yli 85 vuotta ja oli leskenä alle vuoden.

Koristeita

Linnut