Patsas

Niin, Euroopassa moni matkailija kuvaa paljoltikin patsaita. Lokit kakkivat, häiritsevät ja ihmiset puhelimineen ottavat kuvia. Parhaat kuvat saisi ostamalla postikortin, mutta se ei se olekaan se juttu.

Bangkokin keskuspuistossa on tämä patsas ja ei mitään hajua ketä se esittää.

Tämä taas on erään kävelykujan sokkelossa Ao Nangissa. Se lienee tehty turistien valokuvien ottamista varten mutta eniten niitä kuvia otetaan sen teräksisisen miekkavalaan äärellä.

Thairuoka

Niin, tällä reissulla tuli oltua kahden eri ruokakulttuurin alueella. Miedoimman kiinalaisen jossa ankka ja erilaiset nyytit kuuluvat asiaan. Thaimaalaisen jossa chilimaustetut curryt ja katkaravut ovat erityisesti mieleeni.

Green Curry

Intialaisessa lammascurry

Kotitekoisia lihatikkuja

Pad Thai paistettu nuudeli

Italialainen Calzone

Curry katkaravuilla

Chinatown toriruoka kanaa

Mikähän tämä oli?

Curry jälleen

 Heinäsirkkoja en syönyt

Pääskysenpesiä olisi ollut kaupassa.

Chinatown temppeli

Niin, tällä reissulla aiemmista poiketen ei tullut käytyä temppeleissä ollenkaan. Kävelyreitin varrella oli yksi hieno ja kultaisen Buddan omaava ihan katukorttelissa. Sen sijaan hotellin terassilta oli vaikuttava näky pääkadulle ilta-aikaan.

Chinatown Hotellit

Niin, ahtaassa kaupungissa tila otetaan ylöspäin.  Hotel Royal Bangkok Chinatown hotellin kämppämme oli 11. kerroksessa. Pari kerrosta ylempänä oli kattobaari ja uima-allas. Aivan melkein vieressä oli viime vuoden hotellimme Old China.

Olennaista kummallekin on että kun taksilla tulee ja lähtee, on taksi pysäytettävä ajoradalle ja liikenne takana ruuhkautuu lastauksen ajaksi.

 Viime vuoden hotelli oli risteyksessä

 Näkymä katolta oli huikea

Kattouima-allas

Sisääntulo

Hotel Royal katunäkymä heti ovesta tultua.

Hotel Royalin aulassa oli joulutunnelma

Lepohetki

Niin, tauko on otettava silloin kun siihen mahdollisuus on. Toisaalta suurkaupungissa on paljon ihmisiä joille ei ole sijaa majatalossa. Majapaikkamme vieressä päivysti joka päivä arpojenmyyjä.

Mies jolla ei ollut jalkoja ollenkaan, lantion alapuolelta katkaistu ja jos omaan tilanteeseeni vertaa, osattomuus oli osansa. 

Päärautatieaseman vieressä kulkevaa kanavaa koristivat kauniit jalakulkusillat. Mies nukkui kiilattuna siinä. Paljon useampi ihminen oli tehnyt filteistä ja pahveista asuinsijoja korkeuksissa kulkevan Skyrailin alle.  Ilmasto taivasalla asumiseen on parempi kuin Suomessa. 

Chinatownista Victory monumentille

Niin, Bangkokin keskusrautatieasema on melkomoinen kaarihalli. Alakerrasta lähtee metro. Skyrailillä kävin myös Victory monumentilla ja siinä liki on jännä risteys kun vanha rautatie risteää ajorataa. Pysäkki on vain pusikossa.

Bangkok ja Krabi 2018

Niin,

Chinatown on melkomoisen tiheään rakennettu kaupunginosa ja kadutkin sokkeloiset.

Kuitenkin siellä saa havainnoillisen käsityksen mitä tarkoittaa korjausvelka.

Vähän kuin katekismusta koulussa tankatessa piti lukea selkeä asia ja sitten tuli monimutkainen selitys heti perään.

Kiinteistöjen korjausvelasta puhutaan Suomessakin paljon ja yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa että taloyhtiö ei ole tehnyt vuosi- eikä peruskorjauksia vaan asukkaat ovat eläneet ehkä kuin joku köyhä vanha veteraanileski rintamiestaloaan.

Ihan järkevää joidenkin mielestä, jotta voi käyttää ne rahat vaikka ulkomaan matkoilla remuamiseen. Toisten mielestä korjausten tekemättä jättäminen kostautuu kallimpina remontteina myöhemmin, niinkuin auton huolloissakin asian laita lienee.

Jos väärin kärjistää, voisi sanoa että korjausvelka on tekemättömän remontin säästönä pankissa ja omistajalla ei ehkä ole pankkivelkaa laisinkaan.

Jos ei ole korjausvelkaa, niin taloyhtiöllä on useimmiten pankkilainaa jota osakkaat, omistaja, (vuokralaiset) maksavat vuosikymmeniä isompana lainavastikkeenaan. Julkisivu- ja putkiremonttilainat ovat useimmiten sellaisia.

Bangkokissa silmiini sattui konkreettinen ja visuaalinen esimerkki korjausvelasta. Kerrostalo jossa toisessa päässä oli korjausvelkaa ja toisessa pankkilainaa. -Luulisin vaan.

Tässä sama pytinki kuvattuna kadun alusta ja lopusta.

Kultainen turistirysä

Niin,

Matkallamme olimme melkein kultaisen temppelin Wat-Phra-Kaeo sisäpuolella mutta ryysis ja asusteiden täydennys sekä kuumuus sai tuon tutustumisen skippaamaan.

Netistä löytyy paljon kuvia jotta jos olisi outo niin kopoisi esim. täältä kuvia ja kirjoittaisi matkaraportin niinkuin olisi ollutkin ihan perillä asti. Alue on laaja ja Thaimaan ilmastossa tuonne tutustuminen käy työstä.

http://leppilampi.matkabloggaajat.fi/bangkok-suuri-palatsi-wat-phra-kaeo/

Jokilaiva

Niin,

Bangkokissa jos haluaa mennä nopeasti ja välttää ruuhkat kannattaa liikkua vesivehkeellä ja joen suuntaisesti. Pysäkkejä on paljon mutta jos saa huonon paikan ei maisemia paljoa näe.

Wat Po ja Wat Arun  temppeleille tuo kulkuväline on kuitenkin kaikkein järkevin.

Onhan se ikävä jos ihminen ei ennen kuolemaansa ole nähnyt suurBuddan varpaita.

Ei kokenut Wat Pon ryysistä ja massiivisia kiviholveja

Ei kokenut tuota kolikkokilinää. Kun kolikko kuppiin kilahtaa.....

Niin, 10 miljoonan ihmisen kaupunki

Niin,

Bangkok on jonkin verran suurempi kaupunki kuin esim. Forssa.
Ihmiset ovat koko ajan jonnekin menossa tai tulossa tai sitten syömässä nuudelikeittoaan.

Niin, Wat Po

Niin,

Josko suomessa olisi tuollainen temppeli niin aika paljon siellä kävisi turisteja. Pääsymaksu oli jotain 100 Bahtia ja lisäksi sai vesipullon.

Jatkuva turistien virta. Temppeliin menijöiden piti ottaa kengät pois ja niiden kantamista varten sai kangaskassin.

Wat Po

Niin,

Kun Wat Arun on nähty pitää mennä lautalla yli joen. Laiturilta
viiden minuutin kävelymatkan päässä sijaitsee Wat Po, eli lepäävän Buddha temppeli.  Paikka on siis kuuluisa valtavasta Buddhapatsaasta, joka vähän lepäilee. Thaimaan 30 000 temppeliä on jaettu eri kategorioihin: on kuninkaalliset temppelit ja tavalliset temppelit.  Kuninkaalliset temppelit jaetaan vielä kolmeen eri arvoasteikkoon, joista hienoimpaan, eli 1. luokkaan kuuluu 6 temppeliä.  Wat Po on yksi niistä, eli yksi Thaimaan hienoimpia.  Paikalla on yleensä ihan riittävästi porukkaa.  Pituutta Buddhalla 46m päästä varpaisiin.  Jalkopäähän kiertämällä saisi otettua kuvan koko patsaasta, en kuitenkaan onnistunut vaan otin eri pylväiden raosta kuvia.

Patsas on valtava, varmaan korkeuttakin viitisentoista metriä ja hienosti koristellut varpaat.

Toisella puolella sai ostaa kolikoita ison kipon joita ihmiset sitten yksitellen pudottivat kippoihin.

Jotkut laittoivat avustusrahoja seteleinä uurnaan.