Ei ainakaan Rokka

Niin, siis suostunut polkujen reunoille kiviä asettelemaan.  Lobos saaren kävelyreitit on merkitty molemminpuoleisella kivirivistöillä.
Kivikujaa seuraten ei voi eksyä laavaerämaahan. 

Polku johtaa myös majakalle, mutta koska väylät eivät ole ajoteitä, ei google maps juurikaan neuvo oman tiensä kulkijoita.

Myös Corralejon kaupungin viheralueet on usein täytetty mustalla laavakivellä. Näkyi myös ajokaistojen väliin aseteltuja muovisia keinonurmikaistaleita.

Lobos rantautuminen

Niin,

Lobos saarelle meno oli yhtä karua kuin sen kasvillisuuskin. Veneestä rantautuminen oli vaikeaa kun aallot löivät rantaan ja sieltä takaisin. Taksivene ajoi betonisen laiturin viereen niin että kippari moottorilla koettti pitää sen laiturin kyljessä. Kapteeni huusi aina milloin tuli otollinen hetki hypätä kaiteettomalle portaille. Yksi otti laiturilla vastaan ja kaksi auttoi veneessä kummallakin puolella.

Rantautuminen onnistui joka kolmannella hetkellä kun vene nousi ja laski kaiken aikaa. Liikuntarajoitteisilta se ei olisi onnistunut. Loboksella oli sitten se tulivuori ja hienot dyynirannat jossa olisi voinut snorklata tai lautailla. Itse tyydyin vuorireissun jälkeen syömään paelaa. Siinä olikin monta katkarapua sahramiriisillä. Ei ollut liiemmälti hinnakiroissa kun noin 9 Euroa juomien kera.

Fuerteventuran tulivuorella

Niin,

Huipulle oli valettu pieni betonipaalu. Sen päälle jos olisi hypännyt olisi ollut huipulla. Mahtaneekohan Fuerteventura saada maataloustukea? Aika paljon pitäsi näitä rinteitä kastella ja maata jostain rahdata jotta tällä saarella kasvaisi muutakin kuin jäkälää ja matalaa kasvillisuutta. Ehdottaisin tuettua riisinviljelystä.

Fuerteventura, Lobos

Niin, Tulivuorisaari Lobos on kuin suurennos kiviröykkiöstä joka on kerätty ympäri maailman entisistä nuotionpohjista.

Pitihän sinnekin kiivetä vaikka turvaköyttä ei ollutkaan ja vain yksi vesipullo oli matkassa.