Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietyö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietyö. Näytä kaikki tekstit

5.8.2015

Suomen Sevastopol

Niin,

Jos Neuvostoliitto ei olisi palauttanut Porkkalaa vuonna 1956, olisi eteläsuomalaisilla lyhyt matka naapurivaltioon. Tänään tein polkupyöräretken joka oli täsmälleen sama kuin kuin monivuotinen työmatkani. Huhtikuusta lokakuulle silloinkin taitoin sen polkupyörällä. Paljon on matka muuttunut kun silloin ei vielä ollut moottoritietä.

Google maps elää vielä sillanrakennusaikaa jota minäkin päivittäin seurasin. Aikoinaan tuossa oli rajapuomi.
Kiertämällä näkymää 180 astetta näkyy maisema tähän suuntaan.

Jo silloin minulle kävi sääliksi eräs omakotitalo ja sen supistuva tontti. Talo oli rakennettu 50-luvulla niemen nokkaan entisen Neuvostoliiton vuokra-alueelta vapautuneelle tontille. Kaunis tontti ja kantatie 51 ei pyyhkinyt ihan nurkalta. Toisin on nyt. Aikoinaan katsoin kun tuota autotallia nostettiin liinojen kanssa lähemmäksi taloa. Eniten muuttui pohjoispuolen maisema kun ennen moottoritietä sielläkin siinteli meri.
Mikähähän lieni maiseman korvaushinta pakkolunastuksen yhteydessä?

Tuo on paikallistie ja muurin takana menee moottoritie.

Nyt se näyttää tältä:


Tuon talon alla on jykevä kallio jota räjäyteltiin ja louhittiin alle kymmenen metrin läheisyydestä talon seinästä. Mahtoi siinä kristallit helistä ja omistaja tarkkaili hermostuneena  korsteenin seinärappausten säröilyä.

Jos Putin tulee vaatimaan vuoden 1945 vuokra-alueita takaisin itselleen niin Hanko ei kuulu siihen mutta tuohon kohtaan tulisi taas puomi ja vartioasema.

6.10.2010

Seisoo savipatjalla

Savipatjan päälle tehty betonikansi on jo täytetty lisämurskeella ja tulevan asfaltin alta ei enää näe mitä siellä alla on.



Tässä kohtaa työmaata on miltei järvi. Kuitenkin pohja on hiekkainen joten pelkkä kalkkistabilointi riittää, ei tarvitse valaa betonikantta.

15.9.2010

Sillan siirto

Museoviraston suojelupäätös vanhan sillan osalta aiheutti sen että nykyistä uudempaa siltaa joudutaan liu'uttamaan puolitoista metriä pohjoiseen.

Liu'utuksen jälkeen kummallekin puolelle rakennetaan uusi silta. Juuri toissavuonna kaukolämpöyhtiö sai vedettyä sillan kylkeä pitkin uudet kaukolämpöputket ja nekin on jouduttu nyt irroittamaan ja uudet liitynnät tapahtuvat alempaa.





Seurataanpas tätä kohtaa. Tästä sen pitäisi liikkua ja liikennettäkään ei katkaista tulevan siirron aikana


10.9.2010

Stabilointia

Aiemmin kuvissa oli miten savisuopohjalle tietä tehtäessä pitää valaa perustuslaatta betonista, Jos pohja ei ole aivan niin hyllyvää, voidaan porata syviä reikiä vieri viereen ja täyttää reiät seoksella joka veden kanssa reagoidessaan muuttuu kivikovaksi.

Tälläisella kalulla kairataan



Ja säiliöistä paineella kalkkia perään.



Merkkitikut valmiina ja joka tikun kohtaan struutataan.



Toinen kone toisaalla.

13.6.2010

Birgit & Henrik

Aikoinaan he saivat Thorsbyn kartanolta työvuokraa vastaan pienen torpan johon Henrik rakensi töllin ja jossa he sitten asuivat ja elelivät. Vanhenivatkin ja sitten tuli torpparilaki joka antoi torpan heille ihan ikiomaksi. Oli siitä itse rakennetusta töllistä senjälkeen muutaman vuoden päästä molempien soma kuolla pois ja antaa se jälkisäädöksellä esikoiselleen perinnöksi.

Esikoispoikansa Mats ei käynyt kartanossa vaan tiiliruukissa töissä. Löysi sieltä keittolasta vaimonkin itselleen ja he yhdessä jatkoivat ryytimaan hoitoa ja tölliäkin kunnostivat. Uusivat katonkin ja rossipohjan kutteripurutkin vaihdettiin samalla myös kuluneet lattialankut käännettiin ja höylättiin, näin tassantui kulumat ja loppui holotna veto permannon alta. Vuonna -48 tulivat kuitenkin neuvostoliittolaiset ja Mats joutui perheineen muuttamaan muualle.

Voi sitä onnen päivää kun Kekkonen järjesti kuitenkin töllin takaisin vuonna 1956 ja Matskin pääsi korjaamaan naapurin sotkuja. Torppa oli asumiskelvollinen kunhan vain sen hajun ja töryn sai pihalle.

Lopulta Matskin pääsi eläkkeelle ja hän vaimonsa kanssa puheli että tässä perintötorpassa mekin sitten asutaan niin kauan kun jaksetaan, mihinkään maalikyliin tai kerrostaloon ei me muuteta.

Yhtenä iltapäivänä ulkohuussiin mennessään hän kuitenkin näki outoja keltaliivisiä miehiä talonsa nurkalla. -Mitäs porukkaa te olette, mitä keppejä teillä on? Kysyi Mats.

Me linjaamme sitä uutta moottoritietä, se menee tästä ihan huussin takaa, tulee teillekin seurattavaa ettei tarvitse ihan metsikössä asua, sanoi toinen miehistä.

Toinen mies kuitenkin tiesi kertoa että oli nähnyt jonkun paperin jossa koko torppa oli merkitty purettavaksi kun sivutien ramppi tulisi juuri siihen kohtaan.

Mats tunsi polviensa pettävän ja outo kuristava olo painoi sydänalaa. Miten tämän kertoisi vaimolleen jolla oli se paha sydänvikakin?

Nyt tie on jo näin pitkällä ja hyllyvän pohjan paalutuksien yläpäät ovat valmiina tassujen valantaan.



8.6.2010

Aina roiskuu kun räjäytellään

Edellisessä kuvassani oli kallio joka hupenee silmissä. Se murskataan vähitellen ja pikkuhiljaa kuin hellävarainen koiranhännän typistystapahtuma. Ja onhan tässä sitä kallion häntää vielä näkyvissä. Taitaa olla sama kivikolmiokin kuvassa.

Räjäytyksien voimasta kivenpalaset ovat lentäneet jopa yli tien.



Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...