26.9.2022

Arvaamaton tulevaisuus.

 

Tositarina.

Aikoinaan Tekusta valmistuttuani hain töitä eri puolilta Suomea ja päädyinkin sitten 70-luvulla kuvaputkitehtaalle Imatralle (Valco). Sehän oli äkkisyvä työpaikka ja päättyi yhtiön talousvaikeuksiin alle vuoden sisällä. Imatralla oli paikallislehti nimeltään Uutis-Vuoksi ja siinä oli samoihin aikoihin uutinen onnettomuuteen joutuneesta lehdenjakajasta:

Asuin Jutinkadulla ja samalla kadulla oli aamuyöstä iso vesilaitoksen vesiputki rinteen läheisyydessä katkennut. Uutisessa kerrottiin että polkupyörällä hämärässä liikkunut lehdenjakaja oli nähnyt tiellä vain ison vesilammikon jo kaukaa. Näytti matalta sadevesilätäköltä. Lehdenjakaja otti kunnnon vauhdin ja oletetun lätäkön kohdalla nosti jalat ylös sivulle.

Lätäkkö olikin syvä, koska voimakas vesivirta oli vienyt hiekan rinteeseen ja jakaja upposikin pyörineen tosi syvälle.  

https://susupetalsanat.files.wordpress.com/2022/09/vko39.jpg
Viikolla 39 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.

Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.


Niin, tuota SusuPetalin haastekuvaa katsoessa mieleeni tulee sanapari ”arvaamaton tulevaisuus”.

Voisi olettaa että rantakallio jatkuu loivana pitkällekin järvelle ja sinne olisi uimataidottomankin turvallista hitaasti kahlata. Kuva ei kuitenkaan kerro kaikkea mitä ihmisilmä lähempää tarkastellen todennäköisesti huomaisi. Vain kuvaa katsoen voisi myös olla niin että kyseessä onkin syöpynyt kallionkieleke ja vesi onkin todella äkkisyvää ihan veden ja kallion yhtymäkohdassa.




18.9.2022

Aku Ankka




Eka Aku Ankka

Niin, lapsena me kaikki perheen lapset aloitimme koulutiemme Latovainion Terävän kansakoulussa. Meitä oli seitsemän jotta yhtäaikaa emme koulusta kotiutuneet ja osa minusta vanhemmatkin olivat jo koulunsa lopettaneetkin. Muistikuvieni mukaan Aku Ankka kannettiin meille keskiviikkoisin ja niinä päivinä koetettiin tulla ensimmäisenä kotiin. ”eka-akuankka” -sanalla ilmoitimme toisillemme mikäli samoihin aikoihin kotitiellä olimme tulossa.


Aku Ankassa oli puhekuplia ja ajatuskuplia. Myös kuplia joissa oli mustia pilviä pään päällä sekä salamankuvia. Kuplassa saattoi lukea ”ärinää, murinaa, jupinaa”. Siisti tapa ilmoittaa lukijoille ankkojen tunnetiloja ilman pitkiä sepustuksia


Sohvaa meillä ei ollut vaan lehti luettiin hetekalla. Hetekalla istuttiin ja törtevänä luettiin, -ekana, vaihtoihin ei suostuttu.


Viikon 38 krapusanat ovat ärinä, sohva. vaihtaa.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini. https://susupetalsanat.wordpress.com/2022/09/18/kennelimist-tunnelmaa/
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.




12.9.2022

Tyytynoja Krapu

 


Juuret Tyytynojan törmällä.


Lapsuuteni Latovainiossa ei ollut jokea eikä järveä, -merestä puhumattakaan. Sen sijaan kotipaikkani ohi virtasi lähisuolta tuleva Tyytynoja. Siellä saattoi kevättulvien jälkeen peseytyä humus-, ja lannoitepitoisessa vedessä. Tyytynoja laskee tuosta kilometrin virtaaman jälkeen Jänhijokeen, joka taas laski kymmenen kilometrin jälkeen Loimijokeen ja Loimijoki johti Huittisten tienoilla Kokemäenjokeen. Näin on vieläkin.

Paikka jossa saatoimme uida paremmin oli puolentoista kilometrin päässä kotoamme ja nimitimme sitä Kuohuksi. Siinä kohdassa meni kävelysilta Jänhijoen ylitse ja suurehkon navetan lantala oli aivan joen rannalla, sitä emme ajatelleet. Keväällähän siinä oli koski mutta perin pienet olivat koskensa kuohut, kuivaan aikaan maanviljelijät ajoivat hevosilla rattaineen siitä yli.


Viikolla 37 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Jätä krapusi linkki SusuPetalin blogiin https://susupetalsanat.wordpress.com
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

21.8.2022

Vihdin Kurjoo, Kurjolampi

 Niin, suomessa on paljon Latovainiontyyppisiä kyläalueita. 21.08.2022 lähdin pyöräilemään Kurjolammen reunalta kohti Kurjoota.





Hevosaluetta tämä vanha myllytie



Niitunmäki. Kuumassa oli talo Vinola ja siinä asuivat Niittymäet.


Voisin veikata että seuraavaksi kaatuu tielle tämä harmaa kuusi juuret ovat jo tyhjän päällä.


Moni on jo kaatunut toiseltakin puolelta sekä ensin tielle.


Kyseessähän on harjulla kulkeva tie


Jotenkin tyylinä on entisaikoina ollut reunustaa tiet kuusiaidoilla. Uhka vai mahdollisuus, -kas siinäpä kysymys.



Tämän mökin kuusiaita on venähtänyt ylipitkäksi ja talokin on lahonnut, terassi hapantunut.


Mäntysuontie. Öhytalo 


Vanha hirsitalo, toisessa päässä ilmeisesti savussauna tai riihi


Pärehöylänpolulle poikkesin. Johti vain yksityismökeille.


Potkukelkka maamerkkinä ja koristeena.


Paikoin oli tien molemmin puolin kansallispuistoa




Pekkapellontie. Siellä viljellään pekkoja.




3.7.2022

Aulangon Hugo Park

 Niin, Aulangon kauniissa puistossa voi kiipeillä puissa ja laskea vaijeriliukua.





Aulangon Hugo Park  kolme helpointa rataa. Klikkaa mustan ikkunan vasemman alareunan pienempää kolmiota ellei isommasta käynnisty.



Kesäkuun viimeinen viikonloppu 2022.

30.6.2022

Merikarvian Muumaa

 Merikievarista Muumaaksi muuntautui Jokkeri Elevaaran aiemmin isännöimä tanssipaikka.  

https://www.is.fi/viihde/art-2000005080660.html



Eli kun mentiin Porista kohti Vaasaa sieltä löytyi nostalginen maaseutumiljöö, melkein kuin tekoselkosteni maatila.

Tästä sisään ja pienimmät sai näkkäriä jota sai antaa eläimille, paitsi hevosille ei.







Päivän ohjema oli selkeä, mutta sai myös mennä omaan tahtiin. Paljon oli vesipisteitä janon sammuttamiseen ja käsien pesuun. On myös ravintola.







Kaikista rakennuksista en tohtinut kuvata ja välttelin myös sivullisten esiintuloa. Oli yksi kesän kuumimmista päivistä, eli  viikko 26 vuonna 2022. Tuolla oli kangaspuut, käsikivet ja matonkudontaa ja eläinsuoja.





Entisaikaankin oli rakennukset kehässä ja saatiin suljettua sisäpiha.







Ravintola ja kahvio jossa voisi pitää vaikka häät.







Nämä hienosti auringonvalolta suojaa antavat puut taitavat olla salavia. Toisaalla oli myös Terijoen salavia, -kauniita puita.





Stella muuttui pupuksi








Kuumuudesta huolimatta lapset kirmasivat keskittymään piirtämään kania omaan paperiinsa. Kani tuossa maassa kuin Basset-koira ja alemmassa kuvassa tytön sylissä keskellä. Se pyrki myös karkuun.






Tätä muistan itsekin taannoin tehneeni kotona. Kauralaarissa kävelyä ja uintia.



Poniajelua ja lopuksi porkkananpalan syöttö kädestä.



Nukketeatteri perinneaitassa, kuumuuden vuoksi pikavisiitti.


Traktoriajelu turvallisesti tontin rajoja seuraillen.



Tulisiko tähän tuulimylly joskus?


Perinneaitan käsikivet. -kaurajauhoja syntyi


Kutunlypsyssä oli paljon seuraajia ja osallistujia.




Heinäladossa sai hyppiä ja kiipeillä köysissä.


Riistatutkijatkin tutkivat jätösten perusteella eläinten esiintyvyyttä.

Huhtikuussa syntyneitä kanoja



Lammasaitaukseen sai mennä ja lampaita ruokkia.











Myllynkierto


Paljon tarttui muitakin kuvia negatiiviin, mutta katsokaa paremmin täältä ja facebook sivuilta.

https://koivuniemenherra.fi/

31.5.2022

Kovelan Traktorimuseokäynti

 Niin, maaseudun raskaat ja hankalat työmenetelmät ovat nykyisin historiaa ja nostalgiaa. Käyntini Kovelassa 2021. Videossa tekemäni emämoka eli mainitsemani kuningasmetsuri on Jaakko Pessinen eikä Veijo Rönkkönen joka taas oli Parikkalan patsaspuiston luoja.



https://youtu.be/ky5Jlx1nu3M

23.5.2022

Kreetan Koronalama, oliko vai eikö ollutkaan, -kas siinäpä kysymys.

 Niin, Kreetan kuiva ilmasto ja kivirakenteet eivät ilmeiseti käyttötaukojenkaan aikana pahemmin happane ja homehdu. 

Kun katsoi Hotelli Theon ulkopintoja ja vain alhaalta kiinnitettyjä lasikaiteita, antoivat ne huolitellun yleisilmeen.



Lienee hieman työläitä tehdä myös jotkin seinärakenteet






Sitten ranta-alueella oli myös joitakin hylättyjä ja raivattujakin tonttialueita.








Tässä yksi esimerkki. Ylläolevat kuvat nykyisyydestä ja aidassa valokuvasarja muutaman vuoden takaisesta tilanteesta.

22.5.2022

Hotelli Theo

 Niin, Theo ei ole rantahotelli vaan rinnehotelli ja rinnevillakko. Paljon villoja vähän lasten hälinää. Puutarhurit työskentelivät päivittäin alueella ja hyvinpä niitä puita ja pensaita oli leikattu. Alla olevassa kuvassa näkymä huoneen ovelta alempaan kerrokseen.


Hotelliosan kakkoskerroksesta oli suora näköyhteys vastaanottoon ja portaita pitkin pääsi suoraan alakerroksen ovelle.







Kasvit olivat ripoteltu asuntojen ja villojen väliin melkoisella pieteetillä, -mitä se sitten tarkoittaneekin?



Naapurihotelli oli vielä ylempänä ja siellä olikin oma sähköinen maasturi joka kuljetti ihmisiä ylös ja alas. Adults only -luki plakaatissa ja väki olikin vanhempaa.

Arvaamaton tulevaisuus.

  Tositarina. Aikoinaan Tekusta valmistuttuani hain töitä eri puolilta Suomea ja päädyinkin sitten 70-luvulla kuvaputkitehtaalle Imatralle (...