15.11.2022

Krapu

 Niin, lapsuusmuisto

60-luvulla Latovainion kyläpalveluissa oli aukko. Kylässä ei ollut lainkaan vähäväkisille yleistä pyykinpesupaikkaa. Moni pesi valkopyykkinsä saunassa ja talolliset ehkä karjakeittiössä. Tarvittiinhan pesuun lämmintä vettä ja kattilahommana se oli vaikeaa. 

Pikkupojan mieleen painui kun Lyyli halusi tulla pesemään pyykkiä Tyytynojan rantaan. Omaa pyykkipataakaan hänellä ei ollut vaan sovittiin että lainaa meidän. Rannassa ei ollut muurattua pesääkään vaan Lyyli teki sellaisen ensin irtokivistä. Seurasin silmä kovana ja nostin purosta hänelle kiviä. 

Muutama klapi pantiin palamaan pesään kun pata oli täytetty vedellä. Oli liian tiheästi puita aluksi ja puut vain savuttivat.      " Se lyö summauksiin " sanoi Lyyli kun happea ei tullut tulelle tarpeeksi.





Viikon 46 krapusanat ovat aukko, tiheä, pata.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.https://susupetalsanat.wordpress.com/
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

8 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Erilaista oli pyykinpesu todellakin aikanaan. Padassa pyykkien keittämistä en ole koskaan nähnyt, kaupungissa meillä oli pesutupa kellarikerroksessa. Siellä oli isot betonista valetut pesuammeet, joissa liotettiin lakanoita. Seisoin jakkaralla ja hämmensin lakanakasaa puisella kepillä.
Pesun jälkeen lakanat kuivuivat narulla, sen jälkeen oli vuorossa mankeli, joka oli todella suuri ja pelottava vehje.

Murphy kirjoitti...

Juu, hieman oudolta nykyaikana tuntuisi valkopyykin kiehuvan kuumaan veteen laittaminen. On niin monia keinokuitujakin ehkä joukossa. Pulsaattoripesukoneella meillä talvisaikaan pestiin. Kone oli karjakeittiössö jonka padasta sai kuumaa vettä sinne ämpärillä. Kovin sähköturvallista ei ollut senaikaset kostean tilan sähkökytkennät ja muistaakseni kone oli myös kylmässä porstuassa johonkin vuodenaikaan. Miehet ei pyykkeihin koskeneet ja itse olin lapsi. Lyylillä ei ollut suuria tiloja vain pieni kyökki ja kamari, pesi varmaan useimmiten saunapäivinä saunan tiloissa mutta lakanoiden kanssa oli vaikeampaa.

Cara kirjoitti...

Muistan lapsuudesta, että saunan padassa pestiin lakanoita. Saunomiseen sai padasta lämmintä vettä ja sama pata toimi sitten pyykin pesussa.
Myöhemmin oli sitten jo pulsaattoripesukone.

Matot pestiin Porvoonjoessa, ja ne oli minulle mieluisia reissuja, pääsin jokeen huuhtomaan mattoa, äiti oli laiturilla.

anli itse kirjoitti...

Saunan padassa meilläkin lakanat keiteltiin. Sauna oli sauna ja välillä pyykkitupa :)

Maarit kirjoitti...

Karjakeittiössä meilläkin oli vesipata moneen käyttöön. Myöhemmin pyykkikone, jota äiti ei paljonkaan käyttänyt, sisaret kylläkin.

pasanen kirjoitti...

Kova työ oli saada talvella pata kuumennettua pyykkäämistä varten ja sen jälkeen vielä avannossa piti huuhdella. Pakkasella jäätyivät ennnen narulle ripustamista mikä mihinkin muotoon. Huhhuh!

aimarii kirjoitti...

Hyvä kuvaus pyykinpesusta ennen kuin oli koneita ja pyykkitupia.
MUistan itsekin olleeni äidin apulaisena karjakeittiössä keittämässä valkopyykkiä ja karmeinta oli käydä kaivolla nostamassa sangolla vettä niiden huuhtomiseen.

Äijä kirjoitti...

Mummu taisi padassa liotella, kotona oli jo pulsaattoripesukone, ja se Susun mainitsema pyykkikeppikin löytyi. Muistan hyvin, kun paikallisen osuusliikkeen kuorma-auto ajoi pihaamme, ja sieltä lavalta nostettiin alas Hoover 78 automaattipesukone. Taisi äidin hommat vähän helpottua silloin.

Krapu 48

  Niin, Huvila oli lapsuudessani sana jota viljeli ainoastaan parempi väki. Kylässämme ei tainut olla ketään asukasta jolla olisi ollut huvi...