Lobos saarelle meno oli yhtä karua kuin sen kasvillisuuskin. Veneestä rantautuminen oli vaikeaa kun aallot löivät rantaan ja sieltä takaisin. Taksivene ajoi betonisen laiturin viereen niin että kippari moottorilla koettti pitää sen laiturin kyljessä. Kapteeni huusi aina milloin tuli otollinen hetki hypätä kaiteettomalle portaille. Yksi otti laiturilla vastaan ja kaksi auttoi veneessä kummallakin puolella.
Rantautuminen onnistui joka kolmannella hetkellä kun vene nousi ja laski kaiken aikaa. Liikuntarajoitteisilta se ei olisi onnistunut. Loboksella oli sitten se tulivuori ja hienot dyynirannat jossa olisi voinut snorklata tai lautailla. Itse tyydyin vuorireissun jälkeen syömään paelaa. Siinä olikin monta katkarapua sahramiriisillä. Ei ollut liiemmälti hinnakiroissa kun noin 9 Euroa juomien kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti