22.8.2012

Lisää kivien kertomaa

Viikonloppuna oli sisartapaaminen. Meitä on vielä kuusi jäljellä. Puheeksi tuli taas että minne sitten kun aika jättää. Kaksi siskoistani esitti toiveensa että he haluaisivat sitten äidin, isän ja jo edesmenneen Marja-Liisan kanssa samaan hautapaikkaan kun siihen voi jo ajan puolesta uudelleenhaudata. Tuntuu oudolta puheelta, mutta ei kai mitenkään epäsopivaa, joskin ennenaikaista. Toisaalta jos asia ei ole ennenaikainen niin usein se on myöhäistä.

Lohjalla odotusaikana kuvasin taas eilen kivipaasia. Tässä harvinainen miltei omakuvareliefinomainen. Ulkomaillahan on paasien luona paljon valokuvia joita sitten omaiset uusii säiden turmellessa ne säännöllisesti.





Tässä  Matias Keskisen viimeinen leposija. Hattu on korostetun isossa roolissa.
Piti oikein tarkistaa Wikipediasta kuka Keskinen, mutta se Kekkosen pään tekijähän hän. On varmaankin tehnyt itse myös paatensa.



Löytyi myös tälläinen hieno emaloitu ruusu. Lienee herkkä vaurioille ajan kanssa haurastuttuaan. Omaisten harmitus lienee suuri jos joku ikävä ihminen pöllii.




Sitten oli yhdessä kivessä samanlainen lätkä kuin isänikin kivessä. Sotaveteraani. Äitini palveli myös Lottana Turun ilmatorjuntajoukoissa, mutta miten mahtaisi tuollaisen Lotta-Swärd lätkän saada? Rauhan jälkeen koko järjestö kiellettiin.



Ihmetytti mikä tämän sukuhaudan tarina lie. Tilaa on varattu kokonaiselle komppanialle mutta vain yksi nimi naputettu kiveen ja sekin 60-luvulla. Paljon yksinäisellä ihmisellä lapsia ?


Vanhemmalla osalla oli hoitamattomia hautoja. Yksi kaatunut kivi jossa vieressä ilmoitus että pitäisi uusia paikka tai muutoin kivi viedään varastoon ja hauta annetaan muiden käyttöön. Vieressä samanmoinen mutta kivi timmissä ja kukkiakin kummulla.





Tälläisia plakaateja.




Sitten oli ihan sammaloitunut paasi jota toivottiin oikaistavaksi mutta samaan hengenvetoon todetaan kahdella kielellä että maksaakin pitäisi.




Olihan siellä paikka minullekin. Tosin väärä seurakunta.



2 kommenttia:

RH kirjoitti...

Vähänkö tylyä komentelua seurakunnalta! Naapurihautuumaalla vaan tyhjennettiin kivistä vanhat, ilman lappusia - tylyä oli sekin, ainakin mua kohtaan, jolla oli vakituisia "vierailukiviä" jotka sitten ykskaks hävis. Muun muassa yksi, jossa oli neljä nimeä; kahdet kaksoset, jotka kuolivat heti synnyttyään. Mietin usein sitä äidin tuskaa... ensin saa kaksoset, jotka kuolee, sitten vuoden päästä oottaa taas kaksosia, ja pelko käy toteen: nekin kuolee. 50-luvun lopussa ja 60-luvun alussa, eli siihen aikaan on ollu jo jonkinlaista lääkärinapuakin tarjolla. Kai.

Mutta tonttimaa on kallista kalmistoissa, ja mikä parasta seurakunta voi myydä saman paikan monta kertaa.

Murphy kirjoitti...

Niin.

Omaksi sitä leposijaa ei saa vaan vuokralle. Onhan omakotitalojakin vuokratonteilla.

Tuo ilmoitustapa vaan on melko varmaan aivan tehoton. Miten ne omaiset sen ilmoituksen näkisivät kun kivikin on päässyt huonoon kuntoon juuri siksi ettei haudalla ole käyty vuosikymmeniin.

Pitäisi olla ja ehkä onkin jossakin muualla ilmoitus ja eikös seurakunnilla ole rekistereitäkin joista näkisi kuka on vainajan huonetta ja sukua.

Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...