Maalla ja etenkin Latovainiossa oli muutamia hirsitaloja joissa osa huoneista pidettiin talviaikana kylmillään. Oli myös aittoja joissa asuttiin vain kesäisin. Kyse on energiansäästöstä ja lämmitysjärjestelmän puutteistakin. Ei aittoja olekaan tarkoitettu asuinkäyttöön. Aitassa ei meillä asuttu mutta kesällä kuivurissa kylläkin. Yksi puolilämmin tila oli lapsuuskodissani myös lasiveranta.
Nyt ollaan ottamassa tätä samaa, ei puolivillaista vaan puolilämminkonseptia uudelleen käyttöön uudisrakentamisessakin. Ja valtio yrittää näyttää tässä itse mallia. Suomen ympäristökeskuksen toimitalo Helsingin Viikkiin rakennetaan puusta.
Ympäristökeskuksen uuden talon erikoisuuksia ovat juuri tälläiset puolilämpimät tilat, joilla tavoitellaan energiankäytön alentamista. Kyse on vain sisäpihoista, joilla vähennetään rakennuksen ulkovaipan pinta-alaa.
Meillä oli kotona veranta ja senjälkeen tampuuri joissa ei ollut minkäänlaista lämmönlähdettä. Sisälle tullessa tapasi siis kolme lämpövyöhykettä. Verannalla kasvoi kesäaikaan hyvin pelakuut ja siellä säilyi ruoka viileämmässä kuin ihan sisätiloissa. Onhan se tuhlailevaa tilankäyttöä taajamarakentamisessa jossa rakennusneliöt ovat kortilla ja hinnan kiroissakin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Niin, Nyt vuonna 2019 Laukku Leena on Jämsässä. Alla myös muita julkaisuja. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/75db588e-0711-40c6-bb09-b... -
Niin, Uskoisin että joka toisessa yli parikymmentä vuotta vanhassa kotitaloudessa on tihkuttava keittiöhana. Vuoto ei ole vaaralli... -
Niin, Järsön luontopolulla en ollut ennen käynytkään. Parempi mennä polkupyörällä koska Järsöntiellä on ajokielto. Ensin yli moottoritien...
2 kommenttia:
Olihan se taloudellista, kun lämmitettiin huoneet silloin, kun niitä käytettiin.
Näillä kulmilla on muutamia sellaisia taloja - ja asukkaita - jäljellä, jotka menettelevät juuri näin.
Niin.
Vedon tunne sisälläkin vähenee jos hirren sisä- ja ulkopuolen lämpötila on alla kuusikymmentä astetta.
Taloissahan yleensä oli iso keskimuuri johon kaikki (suurin osa) kakluuni- ja pönttöuuneista oli kytketty.
Se lämpisi ja säteili muihinkin huoneisiin. Pappiloissakin oli iso sali jota talvisaikaan harvemmin lämmitettiin, pakkasen puolelle ei kuitenkaan tainnut juuri koskaan mennä paitsi jostain nurkasta.
Vaatteilla tasattiin läpötilaeroja minullakin oli villahousut lapsena. En muista milloin olisin viimeksi käyttänyt. Kankeahan niissä on kulkea. Raappahousuiksi sanottiin välihousuja jotka puettiin koulumatkallekin kovemmilla pakkasilla.
Lähetä kommentti