15.2.2013

Sain työkkäristä töitä

Tosin vain puoleksi tunniksi, siitä tekstin lopussa.

Nyt jonotukseni kesti vain alle puoli tuntia. Tarvitsin virallisen pyöreän leiman tärkeään paperiin ja hain sen. Lisäksi tietokannassa olevassa työhistoriassa oli virhe, sen saattoi korjata vain paikanpäällä käymällä ja alkuperäinen työtodistus esittämällä ja esitin sen.

Istunnon lopuksi kun olin nousemassa ylös tuolilta ja siirsin itseäni sekä jalkojani pois pöydän alta, sain sen työtehtävän.

Joku oli liimannut vaaleanpunaisen purkan pöydän alle ja housuni olivat juuttuneet siihen polven kohdalta. Oli ihan oikeasti jalka tiukasti pöydässä kiinni.

Irtosihan se mutta purkka jäi puoliksi housuihin, toinen puoli jäi pöydän alapintaan odottamaan seuraavaa uhria. Virkailija tarjosi paperia, mutta tiesin ettei siihen ainakaan mitään pehmeää paperia parane laittaa.

Ulkona koetin jäädyttää sitä lumikokkareella, mutta ilma oli liian lämmin, ei se murentunut, levisi vain tasaiseksi matoksi. Autossa olevalla lasinpesunesteellä ja ikkunarätillä se lopulta lähti liki murenemalla. Oli se työ. Istuin housut kintuissa parkkihallissa olevassa autossa ja jyystin ja jyystin. Jos joku olisi nähnyt vain käsieni liikkeen ja housujeni riisumisen, ties mitä siveettömyyttä olisi ajatellut suoritettavan.

Mutta siis sain töitä. Puoleksi tunniksi purkan kihnutusta.

4 kommenttia:

Äijä kirjoitti...

Kiistatta sait työtä. Tulee mieleen Mämmilä-sarjakuva, jossa johtaja Isopaljo kävelee lunta lapioivan työttömän Rikhard Ronkaisen ohi sanoen:
"Sinä se tässä lunta luot. Niin niin, kyllä tekevä aina työtä löytää"
Ronkainen vastaa:
"Juu, mut palkkaa vissiin tarttis ruveta rukoileen".

Sanna kirjoitti...

Ronkainen olikin mun lempihahmo Mämmilässä :) Ainakin sen jälkeen, kun Lepolan vaari kuoli nauruun terveyskeskuksessa...

Siveettömyydestä tuli mieleen, kun meillä oli iso schäfer, joka läähättäessään heilutti autoakin, niin isännän piti pitää varmuuden vuoksi molemmat kädet ratilla näkyvissä, ettei kukaan vaan luule että joku muu toiminta autoa hytkyttää :)

Murphy kirjoitti...

Mämmilä oli (on?)hyvin siististi ja pikkutarkasti piirretty ja oivallinen juonenkehittely.

Erilainen kuin Fingerpori jonka huumori on ainutlaatuista. Tavallinen ihminen jos harrastaa vastaavaa tuttavan tavatessaan, ei ymmärretä tai syytetään saivartelusta.

Sarjakuvassa se toimii kun on hetki aikaa miettiä sanaleikkiä.

Sanna kirjoitti...

Jos tuttava on samalla aaltopituudella, niin ymmärretään :) meillä sen tyylin sanailu on normaalia, varsinkin isäntä harrastaa sitä välillä hermostuttavankin paljon. Paljon muussa me ei sitten ollakaan samoilla vesillä... no, ehkä sananmuunnoksissa.
Mie vierastin ensalkuun sitä Fingerporin piirtotyyliä, ne hahmot oli niin vastenmielisiä, mutta kun hoksasin, niin ne on ollu ihan huippuja.

Höyryjuna ja asema.

Niin, Humppila- Minkiö- Jokioinen kapearaiteinen lähti talvitauolle.