Ei Latovainion maalaiskissoja

Latovainio -sielläkin on katto kallellaan

On kotiseutu mulla tuolla, -Latovainiossa jossa saanut olen tuntea tuiskut tuulen ja myös kaiken elon lapsuuden. Niin monet kerrat unissani kuin myös unelmissain taivallan siellä missä muka on kaikki ennallaan. Sinne vielä kerran joskus tahdon mennä, .....käydä kotitanhuvilla, siellä jossa nyt vain on katto kallellaan.

Isä äiti. siskot veljet heitä ei kai siellä enää kaikkia ole eikä kaikki ennallaan, kaikki ennallaan,, ei kaikki ennallaan......



Video

Kooste

Viimeisimmät matkakuvat




Kukkasetkin tötteröllään



Taitaa olla nättikin julkisivu. Etualalla Manneken Spyt

Turistinähtävyyksiä

Kirkon porttikin voi olla korree.




Olisiko tässä ajo sallittu omalle väelle?



Virossa ollaan koukkupolvisempia eikä astuta viivoille



Suomessa oikoisemmat jalat



Ala taluttamaan lastasi, älä työnnä rattaissa seuraavaa 50 metriä.

Vain kuvia

Altakasteleva katu




Pergola-arkkitehtuuria




Valloittajaviikinkien paluu

Kuvasatoa

Historiallinen sotakalu



Pelkistetty patsas hiekkarannalla.




Tässä on kylälukkarin kollega. Musiikkinsa soi tauotta pensaassa olevasta kaiuttimesta. Suomen kesäkirkkoihinkin voisi laittaa hiljaa soimaan urkumusiikkia Tauno Äikään muistolle.



Julkaistu 16.10.2004 14:45:21 Turun Sanomat

TS/
Raimond Valgre harmonikkoineen tuttavineen Maxim- ravintolassa vuonna 1937.



TS/
Raimond Valgre (takana vas.) kuului Viron kiväärijoukon jazzorkesteriin, jonka soittajista tässä neljä. Kuva vuodelta 1944.



Saarenmaan valsiin säveltäjä RAIMOND VALGRE oli rankan elämän nujertama nero



Tallinnan ravintoloissa ja kahviloissa kaikui toiseen maailmansotaan
saakka mannermainen viihdemusiikki. Mukana soitti nuori Raimond Valgre.

Saarenmaan valssi, josta Georg Ots teki huippuiskelmän vuonna 1957, ei ole kansanlaulu, vaan Valgren sävellys tekstinä Debora Vaarandin runo. Valgre elää virolaisten mielissä rankan elämän varhain nujertamana nerona. Miehityksen vuosinakin hänestä tehtiin näytelmiä ja elokuvia, hänen laulujaan kuunnellaan yhä uusina versioina. Sävelmät palauttavat vanhan sukupolven mieliin nuoruuden vapaassa Virossa, keskipolville ne kertovat maasta, jonka uudesta vapaudesta kauan uneksittiin, nuorimmille Valgre on osa isänmaan historiaa.
Viron Gershwin


Valgre kirjoitti:"Minulla on lauluja niin paljon, etten ehdi kirjoittaa muistiin." George Gershwinillä oli "niin paljon sävelmiä, ettei niitä ehdi kirjoittaa paperille sadassa vuodessakaan". Valgre oli oikeassa, Gershwinin väite jäi testaamatta, sillä molemmat kuolivat alle neljänkymmenen iässä. Valgren tuotannosta tunnetaan kuutisenkymmentä laulua. Vuosina 1933-1937 niitä ilmestyi painettuna. Säveltäjän kuoleman jälkeen on julkaistu useita kokoelmia, joista viimeisin 2003.

Valgren suosituin sävellys Virossa on Muinaslugu muusikas, jonka nimen sai myös musikaali ja elokuva. Laulu syntyi kesällä 1939 ja englanninkieliset sanat kirjoitti pärnulainen ystävätär Alice Feillet.