Nostalgiaa

Vanha antiikkinen esine ei aina ole kaunis eikä sitä aina edes pidetä piirongin päällä. Minulla on vanha ruuvimeisseli jonka alkuperää en muista. Vanha se ainakin on ja varsi meltorautaa.

Puukahva ja niklattu messinkihela. Käytössä jo vääntynyt ja maaliin tahriintunut. Olen avannut sillä maalipurkkien kansia viimeisimmät vuodet.
Uskollinen palvelija joka on aina siinä liki missä maalipurkitkin.

Tuolla nimenomaisella meisselillä korjasin siskoni telkkaria vuonna 1975. Muistan sen siitä että se silloin unohtui siskon huusholliin. Siellä se jökötti pitkään eteisen pöydällä ja sisko kertomansa mukaan pyysi mieheltään useaan otteeseen että sitä pitäisi varta vasten lähteä minulle viemään. No ehtihän sen.

Ei ollut siskoni miehen mielestä kovin ammattilaisen oloinen kalu. No eihän se ole, mutta käteenkäypä se on. Jotenkin muotovaliokin vääntyneine kurveineen. No kun ja jos joskus minusta ehkä aika jättää ja jos jotain irtaimistoa huutokaupalla myydään, niin toivottavasti väki ymmärtää tämän vehkeen arvon. Ei se käyttöarvo -vaan tunnearvo.

Voikohan ruuvimeisselilläkin olla sielu?

Murphyn laki

Jos kaikista maailman laivoista, kahdelle pitää tulla samanlainen vika perättäisinä päivinä, niin tulkoot ne itämerellä ja vieläpä suomalaismatkustajia täynnä oleville laivoille.

Murphyn laki.

Odööreitä pyöräreitilläni

Pyörämatkani varrella oli vuosikaudet eräs paikka jossa tuoksahti viemäri. Se oli mysteeri minulle mutta nyt sen syy on selvinnyt ja hajujakaan ei enää ole.

Viemäriverkostossa on ylä- ja alamäkiä, joten tarvitaan viljalti pumppuja. Syntyy siis paine-eroja joita pitää tasoittaa laskemalla ilmaa pihalle. Se tehdään mahdollisimman harvaan asutulla alueella.

Ilmeisesti tuosta nöfiksestä tuli valituksia enemmänkin, joten paineenpurkausputkeen asennettiin suodatin.

Elämän ympyrä

Tämä olisi mahtava kappale kirkkouruilla säestettynä.

Raaseporin pihlaja

Syksyn tulon huomaa lehtien tippumisesta. Mitenköhän tulevaisuudessa kun sähköinen media korvaa perinteiset lehdet?

Aamun usvainen hetki

Meren ruskaa








Kastetta meren pinnalla. Pilvenlongalta katselee Unto Mononen maailman menoa nykyään. Säveltää meriaiheisia lauluja.




Rasvatyynihän se meri oli kesällä.



Syksyaamunakin kala syö ja usva kiirii veden pinnalle.

Kylälukkarin toccata

Musiikki polveilee ja sävelet pirskahtelevat iloissaan keskilaivan kattoon, -sanoisi Yleisradion eläkkeellä oleva kultturitoimittaja Eila-Maija Mirolybow, selostaessaan keskisyksyn kansallista kulttuuritapahtumaamme, eli kylälukkarin toccataa.