Bensaa veneisiin

Myrsky on nostanut vedenpintaa Taalintehtaalla. Nyt kohta voi ajaa veneellä kummalle puolelle mittaria tahansa. Tulevaisuudessa bensa-asemia on jo avomerelläkin.

Vanhaa ja uutta arkkitehtuuria

Kunnan uudessa pytingissä vedellään viimeisiä sähkövetoja ja sitten se on valmis.
Tasakatto ei kait ole ongelma jos rakennus on riittävän iso ja taiten suunniteltu sekä kattokaivojen postoputket pidetään avoimena.

Tämän talven lumista ei taas ole tietoakaan.




Tämä rakennus sensijaan on ollut paikoillaan jo vuosisatoja. Välillä jopa kasinokäytössä, mutta kumminkin. Harjakatto ei kerää lumia eikä kattokaivojakaan tarvitse puhdistella lehdistä.

Sammaloitunut katto ei vieri

-vai kuinkas se vanha sanonta menikään?

Viime aikoina on ollut puhetta myös ruohokatoista. Norjan alppimajoissahan sellaisia on varsin viljalti. Kestää varmaan hyvin auringon porotusta ja jääkään ei tunkeudu limirakenteisiin.

Kaipa tuolla jatkuvalla kosteudella on joitakin hapertavia ominaisuuksia ja omapainokin jonkinmoinen, eli siis myös huonoja puolia löytyy.

Tässä tälläinen luonnon kasvattama sammalkatto. Kauniin vihreä ja varmaan vielä vesitiiviskin.

Yönkiitäjä

Trooppinen ilma ja lämmin alkutalvi tekee tepposia. Suomen suurin kiitäjä pyrki meille kylään.

Lohkolämmittimen johto.

Niin.

Minullekin on se unohtunut tolppaan ja autoon kiinni kun olen ruudusta lähtenyt. Kerran jopa hajosi tuo pistoke, kun liki kilsan ajelin johtoautolla.

Auton päässä oleva johdon pistoke on nykyään pienempi kuin ennen, mutta nykyisessä autossani se on kuitenkin poikittain. Eli ei lähde edestäpäin itsestään vetämällä irti jos unohtaa tolppaan kiinni.

Työkaveri veti koko sähkötolpan nurin ja siis joutui korjaamaan tolpan. Johtohan kuuluu pitää lukitun kannen alla pinhuusissa, ettei lapset saa sähköiskua.

Tuohon hommaan ei ole vielä varoitusvaloja autossa kun sähkölämmitin on auton lisävaruste ja etelän maissa tuiki tuntematon.

Tässä juttua aiheesta.

Sieluni soitto

Channel four.

Melankolinen hidas valssi.

Tupakointi

Latovainiolainen isäni oli tupakkimiehiä. Hän poltti Klubi 77 savukkeita, jotka siihen aikaan harvinaiseen tyyliin sammuivat itsekseen. Ei parantunut rupatella liiaksi ellei välillä imaissut. Nykyäänhän suomessa ei saa muunlaisia tupakoita myydäkään.

Tupakointi on vähentynyt kovasti. Työpaikoilla on mentävä jonnekin ulos ovensuuhun kärvistelemään tai joissakin paikoissa pitää myös leimata itsensä vapaa-ajalle. Hyvää kehitystä.

Riippuvuudestahan tuossa touhussa on kysymys ja paha vaiva tuon tavan opetelleekin. Nyt on tullut markkinoille sähkötupakka. Savua ei synny ja höyrykin voi olla nikotiinivapaata. Mahtaneeko yleistyä?

Tuota sähkötupakan mainosesitettä kun katsoo ja mainosmiehiä jos uskoo, niin pelkkää positiivista vaikutusta koko touhussa. Mahtaneeko tulla jopa sukupolvia jotka aloittavat sähkötupakalla ja siirtyvät myöhemmin sähköpiippuun? Eli ei lainkaan tulen kanssa pelaamista, jos tuo niin autuasta on kuin esittely antaa ymmärtää.

Saataisiinkohan toisesta riippuvuutta aiheuttavasta aineesta samanlainen sähköversio?
Lasissa olisi jotain konjakinoloista joka ei pilailulasin tapaan tule lainkaan suuhun asti. Henki alkaisi haista ja lauluakin suusta pukkaisi.

Tasapainoaistia sekoitettaisiin jotta kävely alkaisi horjahdella. Kieli turpoaisi jotta puhe mongertaisi. Aamusella olisi sitten oikein kova jysäri. Mahaan ei kuitenkaan tarvitsisi mitään liuottimia panna, joten samat edut kuin sähkötupakallakin.


tämmöinen