Suurta mediajulkisuutta

Oli ensimmäisen businesspuhelun aika 02.03.1989. Pääministeri Harri Holkeri valjastettiin soittamaan avaussoitto, aivan yhtä suurin rituaalein kuten hän soitti suomen ensimmäisen GSM-puhelunkin.

TV-ja radiouutiset rummuttivat tuota kuvapuhelusoittoa tunnin välein, niinkuin nykyäänkin toistetaan samoja uutispätkiä. Me töissäolevat tiesimme että vaikeudet olivat vielä edessä ja tämä ei ollut edes alkua.

Kuvapuhelimissa ei ollut standardia ja VistaComista pystyi soittamaan vain VistaComiin. Kuvitelkaapa vaikka että nyt tällä hetkellä etteivät eri kännykkävalmistajien puhelimet voisi viestiä keskenään.

Intimiteettisuoja

Vaikka tuon edellisen postauksen mukaisen laitteen tärkein ja ainoa tehtävä oli välittää kuvaa ja ääntä keskustelijoista, niin etenkin naiset vaativat että siinä on oltava mahdollisuus peittää kameran linssi.

Jos siinä olisi ollut vain nappi joka katkaisee kameralta virran, ei käy laatuun ei, ihminen on epäluuloinen ja ei luota siihen että kuvaako se kumminkin? Siksi siihen piti tehdä mekaaninen linssinsuojus joka sumensi kuvauskohteen. Ne teetettiin ruiskupuristustekniikalla ja ensin kokeiltiin valkoista mutta lopulta päädyttiin kirkkaaseen joka oli samea. Näin itsekin saattoi tarkistaa että vastapuolella oli todellinen henkilö, joka ei kuitenkaan ole tunnistettava.

Tuo kuvassa oleva puhelimenluuri on osa Laukamo Oy:n tekemää puhelinjärjestelmää jonka Benefon Oy ensimmäisenä tuotteenaan lanseerasi. Käytimme siitä vain luurin ja sisukset, joskin kuten myöhemmin selviää, tarvittiin vain yksi ostoerä.

Tuo musta taso etuosassa jonka läpi myös monitori näyttää oli minun murheenkryynini. Teollinen muotoilija oli määritellyt sen 3 mm lasista tehdyksi. En kuitenkaan löytänyt valmistajaa joka olisi pystynyt tekemään siihen 3mm paksuisia vaakauria.
Kuvassa ne urat eivät näy, mutta ovat luurin johdon tietämillä.

Taustalla nimittäin oli kaiutin jonka ääni piti kuulua esteettä eteenpäin. Lisäksi lasin olisi tullut olla savunharmaa paremman kontrastin saamiseksi, sama lasihan jatkuu kuvaruun editse aina toiseen reunaan asti. Kaikkia toimittajia selvitin. Lappeennrannan tekninen korkeakoulu oli kokeillut timanttipuhallusta lasille, mutta hinta olisi ollut tolkuton. Lopulta päädyttiin savunharmaaseen acryllevyyn. Helpompi työstää mutta ongelmana surkea optinen ominaisuus ja suuri toleranssi paksuuksissa. Kävin jopa itse Lohjalla tehtaalla valitsemassa viisi isoa levyaihiota, joista suikaleita sitten sahattiin.

Yksi vaikeus oli myös rakentaa toimiva tangentti höörluurille. Kun luurin nosti oman kuvan tuli ilmestyä heti omalle monitorille ja kun luurin laski niin puhelun ja kuvan tuli katketa. Johdotus ei voinut olla kannessa koska se oli irroitettava osa ja siksi siinä oli minulle aivan outoa suunnitteluprobleemaa.

Videophone

Maailman ensimmäinen liikkuvaa värillistä kuvaa välittävä kuvapuhelin tuli Suomesta. Siis tämän tyypin kuvapuhelin joka liitetään perinteiseen digitaaliseen puhelinlinjaan. -Still laitteita mustavalkoisella näytöllä oli Jenkeillä jo aiemmin.





Laite oli teollisen muotoilijan käsialaa, mutta tarkemmat kuvat sisäpuolen mekaniikasta puuttuivat. Siispä meikäläinen joutui myös menemään alueelle josta minulla ei ollut aiemmin mitään suunnittelukokemusta. Ulkokuori tuli tässäkin tapauksessa Artekno OY:stä Kangasalta ja monitorimoduli tuli Japanista. (+60 % lisätulli )Kamera oli Panasonicin valvontakamera.

Jospa jo tuolloin olisi ollut litteitä värinäyttöjä, laite olisi ollut kooltaan puolet pienempi. Jos ja jos tuotantosarjoissa oltaisiin menty/päästy isompiin sarjakokoihin eli volyymeihin niin pintaliitostekniikan käyttöönotto olisi ottanut lopustakin tilavuudesta valtaosan pois.

See you on the phone

Entisen työpaikkani läheisyydessä aloitti uusi ja erikoinen yritys, Vistacom. Tuo pieni, vasta viiden hengen kokoinen yritys haki tuotannon vetäjää sekä suunnittelijaa jotenpa tilanteestani johtuen laitoin paperit vetämään.

Yritys oli riskibusineksessa ja rahoitus toimi tuotekehityslainan varassa, koska toiminta oli vasta aloitettu. Tiesin sen kyllä riskiksi, mutta tiesin toki myös että isoissakin ja vanhoissa yrityksissä on myös jatkuvaa saneerausta ja irtisanomisia.

Kävin haastattelussa ja sain toimen sekä juuri sen palkan jonka pyysinkin. Tulevat kesälomat meni mutta menkööt. Uskonkin että tuontyyppinen yritys ei mielellään sano palkasta juuta eikä jaata, ei ainkaan tinkaa, koska ilmassa on paljon epävarmuustekijöitä. Liikevaihto vielä pientä ja tulevaisuus riippuu kokonaan tuotekehityksen ja markkinoinnin onnistumisesta. Sopiva ihminen otetaan tai jätetään eli sanotaan että valinta ei tällä kertaa kohdistunut sinuun.

Kuvapuhelimen alkutaival

VTT sen kehitti ja teollisen valmistuksen jatkajia ei ilmaantunut. Tutkijat irtisanoutuivat VTT:ltä ja perustivat itse firman.

Uutiskatsaus vuodelta 1986

VTT:n oma 70-vuotisjulkaisu kirjoittaa näin, kirjoituksesta paljastuu työuran jatkotapahtumatkin, mutta kirjoitan niistä myöhemmin: (suora sitaatti)



Kuvapuhelimet

VTT kehitti jo 1980-luvulla pioneerina myös kuvapuhelintekniikkaa. Suomalainen VistaCom Industries Oy valmisti 1987 maailman ensimmäisen kuvapuhelimen. Vuoden 1990 insinöörityöpalkinto annettiin kuvapuhelimen kehittäneelle VTT:n teletekniikan työryhmälle. Valitettavasti tuote oli edellä aikaansa, eikä sen kaupallistaminen onnistunut. Kuvapuheluteknologia meni kuitenkin tämän ansiosta eteenpäin, ja Vista Communication Instruments Oy julkisti vuonna 1991 maailman ensimmäisen tietokoneeseen asennettavan koodekkikortin ja toi markkinoille 1999 maailman ensimmäisen oheislaitteista riippumattoman kuvapuhelinohjelmiston, joka mahdollisti ensi kertaa kuvapuhelun ja videoneuvottelun tavallisella pc:llä tai kannettavalla tietokoneella.

Matkapuhelimet ovat sittemmin muuttuneet älypuhelimiksi, jotka mahdollistavat puhumisen ja tekstiviestien lisäksi monenlaisia palveluja. Ensimmäinen Euroopassa laajasti myyty älypuhelin oli Nokian vuonna 1996 julkaisema Communicator 9000. Tässä Yle-Areenan tallenteessa on 2 min tietoisku YLE:n pääuutislähetyksestä vuodelta 1986. Pöydällä olevat laitteet ovat codec ja pääte. Myöhemmin ne pantiin samoihin kuoriin.

Kohti uusia haasteita.

Toimialajärjestelyjä

Vuonna 1986 Instrumenttiryhmän potilasvalvontaosaston pahin suomalainen kilpailija osti koko osaston. Kaupassa siirtyi n. nelisenkymmentä suunnittelijaa ja teknistä tukihenkilöä Helsingin Vallilaan. Ostaja oli Datex.

Osa osaston väestä siirtyi myös Instrun tukitoimintoihin Espoon Kiloon, ketään ei irtisanottu, mutta moni lähti ns. "pitkin hampain". Teollisuuskadulla toimi ja toimii edelleenkin Instumentarium Datex, myöhemmin Datex-Ohmeda, myöhemmin GE-Healthcare. Itse tuotantoa he eivät siirtäneet alkuvaiheessa, koska uudisrakennus oli vielä keskeneräinen.

Jatkoimme potilasvalvontalaitteiden tuotantoa Datexille alihankintana vielä vuoden ja kun minun siirtymiseni aika olisi tullut, katsoin parhaaksi siirtyä toisaalle. Työmatka Helsingin keskustan liepeille oudoksutti ja uusi iso organisaatio jossa olisin ollut vain yksi noviisi, muiden organisaation jo paremmin tuntevien joukossa arvelutti myöskin.

GE-healthcare on nykyaikainen sairaalalaitevalmistaja, onhan GE-tietääkseni maailman suurin yritysrypäs. Ei Instrumentariumkaan mikään pieni ollut, vakavarainen ja monialainen. Moni muistaa minkälainen monopoli Instrulla oli esim. silmälaseissa.

Potilasvalvontalaitteissa on myös muotoilu tullut yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä.

Tälläisiä nykyisin.