Reviirin ensivaikutelma

Tulee usein postilaatikosta. Joskus se on kauempana ja nimistä ei edes tiedä mikä mikä mihinkin huushollin kuuluu. Usein, -jos postinjakelun säännöt sallii, se on tontin tai kulkutien kulmalla. Näin osoittaen että tästä eteenpäin on meidän valtakuntaa. Se on joskus kuin vaakuna tai lippu joka kertoo huushollistakin ja niiden asukkaista jotain. Tuossakin porukassa on selvästi vasemmalle päin kallellaan olevia. Joku tunnustaa väriä ja useat haluavat vain olla harmaata massaa.

Kauppiaat ja kotimurtoja harrastavat saavat myös varsin viljalti informaatiota jos laatikko pursuaa tai sisältää vartiointiliikkeen tarroja.

Tässä esimerkki individualismista.

Tuossa on useaa eri hintaluokkaa. Muoviset alle 20 E. Rosterinen Bobi 200 E ja rosterinen Stala 250 E. Punaisen ja sinisen hintaa ja valmistajaa en tunnista.

Ja sitten kun jatketaan töllien pihoille niin on satsattu yksityiskohtiin.

On rekeä ajajineen ja maitolaituria vain koristeeksi.

Toisaalta kotipihan voi myös miinoittaa ja ajatella oikeutetusti, että mitäs meidän laatikot teille ulkopuolisille kuuluu.

Ennen oli energiaa

Niin. Ei ajateltu rakennusten energiankulutusta. Julkisivut täyteen ikkunoita ja ne kaikki yhdenkertaisia.


Alapuolella joku asuu asuntolaivassa.

Hotellihuoneessa oli sellainen ikkunaratkaisu että alapuoli nostetaan ylös, jos haluaa tuulettaa. Ylhäällä se ei pysy muuten kuin kapula panemalla alle.

Nykyarkkitehtuuri on sitten jotain ihan muuta. Polkupyörille on varattu tilaa, tuo kolmikerroksinen ramppi, autoille ei ollenkaan. Pyörät ovat rautatieaseman ja sataman matkalaisten enimmälti osin.

Siitä sitten voi alkaa etsiä omaansa työpäivän päätyttyä. Liki kaikissa oli jykevä ja koliseva ketjulukko.

Jos asuu asuntolaivassa, voi mennä oman kodin kanssa töihin. Säästyneellä tonttimaksulla voi ostaa shamppanjaa ja tehdä niistä taideteokset asunnon kannelle.

Kahvia aromoituna sivettikissan läpi.

Niin.

Kuvassa kahvipaketti jonka sain juuri.

Sain juuri paketin tuliaisina Helsinki-Vantaalla. Eli kahvipaketti. Tohtineeko pakettia avata. No ehkä sitten kun on sopivasti porukkaa koolla. Toisaalta jos söisin niistä osan kokonaisina ja kierrättäisin samalla tavoin vielä yhden kierroksen, mahtanisiko aromi parantua?

Tässä sanotaan että se olisi maailman kalleinta, Wikipedia sanoo että kalliimpaa on norsun pökäleistä kerätty. Kaipa se hinta vaihtelee vuosittain.

Kopi Luwak

Sivettikissa ruokailemassa

Kopi Luwak eli sivettikissakahvi on maailman toiseksi kallein kahvi. Sitä valmistetaan vain 500 kg vuodessa.
Indonesiankielinen sana Kopi tarkoittaa kahvia ja Luwak sivettikissaa. Kopi Luwak valmistuu, kun sivettikissoihin kuuluva musanki syö kahvinmarjoja. Sivettikissa ei voi sulattaa kovia papuja, vaan ne kulkeutuvat ruuansulatuselimistön läpi sivettikissan ulosteeseen. Sivettikissan ulosteessa pavut näkyvät selvästi ja ne noukitaan ulosteesta. Poimitut pavut pestään ja myydään eteenpäin. Kahvipavut paahdetaan ja jauhetaan ennen kahvijuoman valmistamista.^[1]

Aromi

Kahvinpapuja sivettikissan ulosteissa

Sivettikissan suoliston läpi kulkeminen, vatsahapot ja ruoansulatusentsyymit tuottavat kahvipapuihin omalaatuisen aromin. Maussa kerrotaan olevan vivahteita suklaasta tai karamellista. Johtuen erikoisesta tavasta, jolla kahvi syntyy, sen pavuista maksetaan maailman kalleinta kilohintaa: 100 grammaa maksaa noin 30 euroa. Kupillinen niistä tehtyä espressoa voi maksaa 50 puntaa.^[2] Vuonna 2012 tätä kahvia myytiin Suomessa n. 300 euron kilohintaan.

Lähteet

1. ↑ Kopiluwak.info
2. ↑ Guardian.co.uk: The £50 espresso

Katunäkymiä

 Tuo pieni sähköauto nökötti latauksessa koko ajan. Keskusta-alueella on helpompaa liikkua julkisilla tai pyörillä. Miten lienee yleistyessään, unohteleeko ihmiset johdon kiinni kun lähtee liikenteeseen? Itsellä on unohtunut jo neljä kertaa lämmitystolpan johto. Pisimpään ajoin 20 km, kunnes parkkeerattaessani huomasin johdon puskurin alla.

 Punainen lyhty. Valokuvaaminen oli poikkikadulla kielletty. Kuvassa näkyy valvontakamera joka kyllä kuvaa asiakkaat. Ovet olivat kiinni mutta verhot auki ja työntekijät ikkunoissa. Tämä alue on vanhinta aluetta ja kulmauksessa oli myös tosi aidon näköinen merimieskapakka. Armeija-aikoinani PU kirjoitti aina ruokalan päiväkirjaan "Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi". Näin toistui täsmälleen samoin sanoin ja vuosikymmeniä joka päivä.

Luukkutalo. Kaikissa taloissa on myös ylhäällä palkki. Lienee tavaroiden nostoa varten. Sisäänkäynnit ovat usein kapeita ja muuttotavarat tuodaan ikkunoiden kautta. Onhan siinä etunsa, ei portaikkokaan kolhiinnu ja selät säästyy. Kanavat eivät nykyään juurikaan jäädy, mutta niiltä ajoilta ovat maan kansalaiset saaneet luistelugeeninsä.

Juustokoju

Vaikka sitä juustoa on paljon ja joka puolella niin hinnat ovat melko tyyriitä. Lidlistä saa perusjuustoa edullisemmin ja vielä huomattavasti tuoreampaa. Vanhimmat olivat täällä toistakymmentä vuotta vanhoja ja joidenkin pinta jopa homeessa. Keskustassa oli myös pari juustomuseota myymälöineen ja näytteitä maisteltavana kymmenittäin. Maistuivat juustolta joka ainoa..

Kulinaristin kauhistus

 Outo maa. Ei omaa ruokakulttuuria, ellei juustoa ja pannukakkuja lasketa.
Argentiinalaisia ravintoloita eniten. Tietysti myös Pizzapaikkoja ja mäkkäreitä.

Porsaan ribsit ovat hyviä, muttei kait terveysruokaa. Käsin parasta kaluta ja maiskutella kuin roomalaisissa pidoissa ikään. Perunat ovat aina isoja ranskalaisia ja niitä ehdottomasti dipataan majoneesiin. Kaduilla  väki syö paperistruutasta pelkkiä ranskalaisia ja kädet sekä suu ovat majoneesin vallassa. Alempi ruoka oli mukamas Wienerleike, mutta oli perin pieni annos. Wienissähän wienerleike tehdään vasikasta ja täyttää koko lautasen.

Alla oleva annos on Indonesiasta joka on tämän maan entinen alusmaa.

Ja paljon on Cafe-baareja, joissa ihmiset istuu tyynyillä ikkunoiden takana ja kukaan ei juo kahvia.
Tälläisiä välineitä on tarjolla myös ja baareissa ne ovat asiakkaiden käytettävissä. Kuvaa kun klikkaa niin näkyy paremmin.

Shitting room

Tuttuja sanoja ja vanhoja vinoja taloja, kallellaan kohti katua liki kaikki tyynni. Vuosimalli 1658.

Syntinen tuulinen kaupunki

Kuninkaanlinna taustalla rakennusten puristuksessa. Katolla Atlas taakka harteillaan.

Tavaratalo kaunis kuin mikä.