18.3.2017

Katumaksusta kiinteistöveroon

Niin,

Aikoinaan ei tainnut maaseudulla olla katumaksuja tai kiinteistöveroja. Oli vain maaseutuyrittäjien pinta-alaverotus jos oikein arvelen.

Kiinteistövero on yksi niistä veroista jotka aiheuttavat valtaisasti jupinaa vaikkei tavallinen ihminen sille mitään mahda.


Kiinteistöverolaput tulivat tällä viikolla ja harmittavat ihmisiä vaikka yli puoli vuotta on aikaa maksaa.

Mikään ei ole hyvin. Jos lasku tulee viime tingassa, ei ole rahaa jos se tulee näin aikaisin unohtaa maksaa. Jos maksat jo nyt niin joku sanoo ettei valtiolle tai kunnalle saa rahaa antaa yhtään etuajassa, pidä tililläsi. Näin vaikka säästötilin korko on nolla. (Norwegian pankki kylläkin maksaa säästötilille 1,75% koron ja heillä myös on vuosimaksuton luottokortti)


Voihan ne kiinteistöveron kaksi erää laittaa verkkopankkiin ajoitettuna maksuna mutta sittenkin se pitää muistaa ja huolehtia että tilillä on katetta kaiken aikaa,
Siis maksakaa heti pois, on maamme köyhä siksi maksa! (ja jää)
Aamulehti kirjoitti seuraavaa:
Jaana Kerola
Aamulehti
Viime syksynä kiinteistövero jäi maksamatta yli 330 000 suomalaiselta. Määrä kasvoi edellisvuodesta 40 000 unohtamisella. Verottaja muistuttaakin lappusten säilyttämisestä, e-laskun tai suoramaksun ottamisesta käyttöön.
Jos vero jää maksamatta, ensimmäisestä erästä lähetetään maksumuistutus. Jos kiinteistöveroa ei makseta maksumuistutuksen eräpäivään mennessä, verottaja lähettää veron ulosottoon.
Kiinteistöveron maksaa se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa eli 1.1. Omistajaksi katsotaan myös omistajan veroinen haltija. Jos maapohja ja rakennus kuuluvat eri omistajille, kiinteistöveron maksaa maapohjasta sen omistaja ja rakennuksesta sen omistaja.
Kiinteistöverovelvollisia on yli kaksi miljoonaa.

14.3.2017

Kännykät pannassa Kuuman koulussa

Niin, siis välituntisin.

Kouluaikanani ei mekään saatu puhelimia kouluun viedä. Tosin se bakeliittinen olisikin ollut hankala ja jos yhteyskin olisi ollut, johto olisi pitänyt vetää yli peltojen 500 metriä.

Jokioisten pohjoisosan koulu on nyt kieltänyt lapsilta välituntinäpelöinnin jotta liikkuisivat enemmän. On se hyvä juttu, vaatinee valvontaa ja meneekö ne silti jonnekin piiloon räpläämään?




24.2.2017

Levotonta aikaa Latovainiossakin

Niin,

Koko suomen alueella esiintyi liikehdintää ja torpparit menivät lakkoon. Jokioisten torpparit haastettiin oikeuteen kesällä 1916.

Humppilan torille kerääntyi väkeä lähikunnista noin 3000 henkeä seuraamaan tilannetta. Väki marssi Humppilan Huhtaan kautta kantaen kolmeatoista punalippua ja kokoontuivat Humppilan torille pitämään puheita koko päiväksi.

Käräjäistunto päättyi iltapäivällä kello 3 ja julisti viisi henkilöä lakon lietsonnasta kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen. Torpparit päättivät valittaa tuomioista hovioikeuteen.

59 torpparia tuomittiin häädettäväksi heti torpistaan ja suorittamaan kartanolle korvaukset tekemättömistä torpparipäivistään.

Hämeenlinnasta oli tullut paikalle kahdeksan poliisia paikkakunnan poliisin avuksi, mutta mitään rettelöintiä ei esiintynyt. Kun kartanon isännöitsijä asianajajineen ajoi käräjäpaikan ohitse, hänelle huudettiin "ALAS". Torpparit päättivät jatkaa lakkoa tuomioista huolimatta. 

Uusmaalainen nro 71. kesäkuun 22 vuonna 1916



22.2.2017

Torpparielämää Jokioisissa

Niin,

Ei se ollut helppoa vuonna 1903. Josko vaikka isäntä kuoli ja ei päässyt enää suorittamaan taksvärkkipäiviä kartanoon, raukesi asumisoikeus torpassaan. Sitä saattoi olla paljonkin kunnostanut ja perheelleen asuttavaksi kohennellut. Vuokraoikeushan se vaan oli ilman sukutilan lapsilleen perimisoikeutta.


Kordelinin kartano Valtiolle Jokioisissa

Niin,

Koska edesmenneen Kordelinin omistama kartano päätyi suomen valtiolle itsenäisyytemme alussa, on tarpeen mainita miten isosta kokonaisuudesta siinä oli kysymys.

Lisäksi on huomattava että tuon lisäksi tuli myös mainttava määrä alustalaisten hallinoimaa metsä- ja viljelysmaata joihin Kordelinilla oli ollut verotusoikeus.



15.2.2017

Ihmisnäyttelyitä

Niin,

Kovasti nykyään surraan esim. delfiinien elinoloista ensin Tampereella ja sittemmin Kreikassa.

Mahtoiko kukaan surra näiden ison ja pienen tytön olemisia aikoinaan?

Aamukymmenestä iltakymmeneen piti olla ihmisten töllisteltävänä.



Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...