16.11.2006

Solmu

Solmu onkin pahempi kuin Risto osasi odottaakaan. Jotenkin hän sai näprättyä solmun tiukemmaksi ja naru kostui vielä lisää Riston ylenpalttisesta hypistelystä.

-Voi rähmä, mikäs tässä nyt on, tämähän on aivan umpisolmussa!

Risto meuhkaa kovaan ääneen ja naamansa punoittaa kun hän tumpuloi tumpuloimasta päästyään.

-Olisi nyt puukko tai hohtimet, voi mökköröösin kökköröösi sentään!

Ääni kohoaa entisestään ja ohikulkijat kääntyvät katsomaan kuka kumma kekkeroosi siinä säkkiä kopeloi ja meuhkaa kuin mieletön. Kauppakeskuksessa on valvontakameroita ja vartijat tulevatkin muutamassa minuutissa kysymään mikäs heppu tämmöinen säkkimies on miehiään ja mitäs täällä meuhkataan?

-Solmua yritän avata tästä urkurin säkistä, Risto selittää ääni takellen.

-Menkääpäs tuonne ulkopuolelle pusseinenne opastaa vartijat ystävälliseen, mutta tiukkaan sävyyn. varmuuden vuoksi he vielä lähtevät kävelemään ulko-oven suuntaan ja vinkkaavat kädellään Ristoa kävelemään samaan suuntaan. Ei Riston auta muu kuin kiepsauttaa säkki takaisin harteilleen ja suunnistaa vartijoiden perässä kohti ulko-ovea.

On se holjan näköinen saattue kun kaksi vartijaa kävelee edellä törtevänä ja pamput lanteillaan heiluen. Risto ähkii perässä säkki selässä, naama punaisena ja hiki otsalta valuen. Ristolla on jopa pieni pelko tai aavistus että säkissä voisi olla jotain ongelmajätettä josta tuo urkuriveijari vain halusi päästä eroon ilmaiseksi. Aikoinaan Ristolla oli kotonaan rikkinäisiä loistelamppuja iso pino. Naapuri kun mainitsi niiden olevan ongelmajätettä niin Risto vei ne välittömästi sekajätteisiin jotta ne eivät olisi enää ainakaan hänen ongelmansa. -Ongelmansa kullakin, mutisi vielä mies putkien helistessä sirpaleiksi sekajäteastian pohjalle.

15.11.2006

Säkkimies

Tyhjin käsin tulin mutta nyt on säkki harteilla, myhäilee Risto ja miettii mitä mahtaa muhkuraisessa säkissä olla? Painavakin tuo ryökäle on ja hankala kantaa. Pitäisikö ottaa etupuolelle vai menisikö se parhaiten näin harteilla kuin Lopen Perunaisännän siemenperunat? Muu kauppaväki kantaa muovi- ja paperikassejaan mutta Risto ähkii säkkinsä kanssa pitkin pitkää käytävää.

Sikakohan se siellä säkissä on? Mutta en minä ostanut sitä joten tuskinpa vain sikakaan. Mikähän peijoonin urkuri tuo oikein oli kun minulle tälläisen taakan lykkäsi? No ei sovi valittaa, yskä häipyi ja tiedä vaikka olisi tarpeellistakin rompoolia säkissä. No jauhoja ei ainakaan ole, nehän kyllä pölisisivät ja jos ruumenia olisi niin vihneet kyllä puskisivat säkkikankaan läpi ja pistelisivät hartioita.

Voihan ryöttäle sentään kun alkaa jo hartoihin painamaan, pakko on hieman heivata ja kurkistaa onko sisällä ollenkaan tähdellistä tavaraa. Risto kiepsauttaa säkin harteiltaan kauppakeskuksen penkille niin että tömmäys vaan jymähtää ja lasiovisen liikkeen näyteroinat helähtävät.

Säkin suu on solmittu tiukkaan manillanarulla, liekö vielä kastunut kun ei tunnu kovin sovinolla aukevan. Keppilän Joosehan teki sen virheen aikoinaan että köytti löytämänsä manillaköyden vyötäisilleen. Tuo rintamalta salakuljettama köysi alkoi kuitenkin kiristyä Joosen hikoillessa ja saattoi Keppilän varsinaiseen pinhuusiin. Muijansakin luuli että Joose humalassa kotiin toikkaroi, kun hämärän rajamailla mies lopulta kotitanhuville selvisi. Puukolla emäntä pilkkoi köyden pieniksi pätkiksi ja päästi lopulta Joosen pintehestä.

Nyt ei ole emäntää eikä paksua manillaköyttä, Riston pitää vaan saada säkin suu auki jotta sisus paljastuisi. Hän näprää ja näpelöi narua, solmu on kovin holjasti solmittu, ei mikään partiolaisen solmu varsin.

14.11.2006

Yskänlääkettä

Urkuri on kuitenkin tolkun mies ja ymmärtää yskän. Säkki heitetään nurkkaan ja Ristoa pyydetään sakastiin lääkittäväksi. Sakastissa istuu jokin nuori äiti sopimassa rovastin kanssa lapsensa kastamisesta mutta se ei haittaa, Ristoa yskittää edelleen.

Urkuri menee lääkekaapilleen ja sanoo vielä toisenkin kerran ymmärtävänsä yskän. Ottaa ruskehtavaa yskänlääkettä ison pullollisen ja kaataa kahteen lasiin. Olen seurana ja olisin ottavinani seuraksenne mutta työaikana se ei sovi, joten juo sinä nämä molemmat -hän toteaa rauhalliseen tyyliin.

No sehän varsin Ristolle passaa ja lasit tyhjenevät pikavauhtia. -Olette te ystävällinen mies sanoo Risto ja pyytää pienmpää lituskaista lääkepulloa itselleen josko taas uusi kohtaus myöhemmin iskisi. Ei se oikein passaa, nämä ovat vain hätätapauksia varten. Menkää jo ja viekää säkkinne mennessänne.

-Säkkinne?

Niin toin urkuparvelta säkkinne, viekää se pois ja menkää. Minä jatkan harjoituksia.
Risto poistuu säkkeineen ja on kyllä outo ilmestys kauppakeskuksen ihmisvilinässä.

13.11.2006

Urkuri

Risto kuuntelee haltioiutuneena urkujen ääntä. Lapsena radiosta kuului joskus urkumusiikkia, oikeastaan aika useinkin kun Tauno Äikää musisoi. Nyt hän kuuntelee äijää. Risto ei ole lainkaan musikaalinen Fuugan hän erottaa. Ja piano pianissimo tai forte fortissimo on ihan arkipäivää ihan kotioloistakin.

Ristolta pääsee yskähdys, oikeastaan yskänkohtaus. Mies kakoo kovastikin kurkkuaan hän miltei jo tukehtuu omaan köhimiseensä ja silloin urkumusiikki taukoaa ja urkuparvelta tikkaita pitkin laskeutuu urkumestarin vaatteisiin puettu mestari alas.

Kuka häiritsee soitantaani?

Urkuri tulee alas ja hänellä on koko Riston elinaikainen syntisäkki selässään.

10.11.2006

Kappeli

Tässä kauppakeskuksessa on myös kappeli ja täysimittaiset urut. Kaupoilla käyvät ihmiset eivät niinkään käy täällä hiljentymässä vaan enemmänkin liikehuoneistoon kiinteästi kytkeytyneen senioriasuntojen asukit.

Risto ei ole kappelissa käynyt koskaan mutta nyt hän raottaa varovasti ovea. Taustalta ylhäältä kuuluu hillittyä urkujen pauhua. Äijä on täällä päätoimisena urkurina. Hänen isästään taas lauloi Eero Raittinen. Isänsä oli poika holvikirkon kanttorin.

Vanha holvikirkko soi radiossa 60-luvun lopulla aina ja jatkuvasti. - Soi parvelta nyt Bach ..... varjoihin hukkuu, on poika holvikirkon kanttorin. Pojasta polvi paranee- sanotaan, moni ei tiennyt että se oli kipeäkään.

Eittämättä isot kaariholvit toistaisivat musiikin paremmin kuin tasakattoinen elementtirakennus, mutta hienosti se äijä soittaa kuintenkinniin -tottavie sentään.

Koko rakennus ei ole elemettirakenteinen vaan eräs seinä ja nurkkaus on tällä paikalla aikoinaan sijainneen tiilitehtaan originaali osa. Katossa on reikä ja ylös johtaa tikkaat.

9.11.2006

Patsastelua

On ihmeellistä miten patsaat aina sykähdyttävät. Näin myös kauppakeskuksen pihassa seisova Wille Vallgrenin patsas "Silakkakauppias" on vaikuttava. Erityisesti Ristoa innostaa tuo avonainen kaula-aukko. Joskus illan pimeydessä hän on koettanut jopa valuttaa puseroa alemmaksi, mutta eihän pronssipaita mihinkään liikahtanut.

7.11.2006

Kahviossa

Herra Tamlander löytää taskunsa pohjalta pari kolikkoa ja päättää investoida ne kahvikupposeen. Tiskillä vaan tulee taas uusi pulma.

-Latte, kaputsiino vai espresso, kysyy asiakaspalvelija.

-Kahvetta vaan.

-Ahaa, Cafe Americanoo, sanoo suomalaisen oloinen nainen ikäänkuin hienostellen.

-Ollaan sitä niin viiniä taas ja saaraan maalaistollo hämmentymään miettii Risto, mutta ynähtää kuitenkin jotain vastaukseksi.

Kahvi maksoi kaksi ja puoli euroa eli kahvipaketin hinnan, -holjan tyyristä.

Risto asettautuu käytävän viereen ja tulee tahtomattaan kuunnelleeksi vieruspöydän keskustelua. Siinä kaksi lääkärinoloista herrahenkilöä pohtii olevaa ja tulevaa keskoshoitopolitiikkaa.

Risto tulee sivustaseuraten väkisinkin informoiduksi kuinka pitkällä suomessa ollaan keskosten hoidossa ja kuinka vähäinen on ennenaikaisten synnytysten keskoskuolleisuus. Nuo Arvo Ylpön mantteliperijät -varmaankin viereisen Pejas-Jorvon synnytyssairaalan lääkärit kertovat intensiivisesti keskustellen ja jopa ihan potilaiden nimiä mainiten tulevan päivän työrupeamistaan.

He ovat kuulemma kehittäneet vesikeskossynnytyksen erittäin pienikokoisille keskosille. Keskosten suurin ongelmahan on puutteellisesti kehittyneet keuhkot ja ilmalle herkkä iho. Vesisynnytyksen ja istukanirtoamisesto-hormoonihoidon avulla voidaan äiti-lapsikytkentää pidentää jopa kahdella kuukaudella.

Lasta ei irroiteta napanuorasta eikä nosteta pois vedestä ennen kuin keuhkot ovat kehittyneet riittävästi. Synnytyksenjälkeistä äidin liikkuvuutta voidaan parantaa erityisesti tätä tarkoitusta varten suunnitelluilla lapsivesikeskosvaunuilla.

Mahtaneeko sellaisen vesivaunun kanssa voida jopa kauppaan lähteä, -miettii Risto. Tuon ajatuksen myötä taas hänen hullut ajatuksensa harhailevat ja Risto näkee sielunsa silmin jopa pihan hiekkalaatikolla leikkiviä lapsia jotka ovat jotenkin sidonnaisia ja äidissään kiinni vielä myöhemminkin. -No ennen kouluikää napanuora olisi kuitenkin syytä viimeistään katkaista.
.

.

Viljasen Esko haastattelee Pelliniemen Juhoa

  Simolasta Kalsun kankaalle ja alkuasukkaita haastattelemaan. Simolan Oskari Papalla oli kaivossaan varastoituna erinomaista sahtia ...