Joulupohdinnan 23. luukku

Pohdinta 23.

Niin. Pitäisikö pohtia sitä miksi ihmiset pohtivat, -hunteeraavat? Havukka-ahon ajattelija ja Mooses Pessi tekivät pohtimisesta taiteenlajin. Minnes se tuli menee kun se sammuu ja muuta olennaista.

Miksi sitten ihmiset pohtivat blogeissa. Poliitikoillakin kaikilla omansa, heillä se taitaa olla julkisuushakuisuuden matkaansaattamaa narsisimia. Kaikilla on täysi oikeus pohtia ääneen, kirjallisesti tai sitten ihan hiljaa itsekseen.

Turha ehkä onkin pohtia sitä miksi ihmiset pohtivat. Ainahan siellä humeetissa jokin asia kiertää omaa ympyräänsä. Toisaalta ressittömiä ovat sellaiset ihmiset jotka ei turhia pohdiskele.

Joku ehkä nyt pohtii sitä miksi tuokin pohtii tuollaisia pohtimisasioita, pohtikoon. Vielä yksi luukku ja sitten Joulu onkin jo pulkassa. Ja pulkassahan -sanonta on tullut ajoilta jolloin taksvärkkipäivät viillettiin päivän päätteeksi puupalikkaan, pulkkaan

Joulupohdinnan 22. luukku.

Pohdinta 22.

Lapsuudestani muistan boheemin taiteilijan Kalle Aaltosen joka kiersi taloista taloon kaupitellen taulujaan. Vailla vakinaista asuntoa ja nukkui ladoissa sekä tupien lattioilla. Kauhea palttoo päällänsä kesät talvet, hänestä tuli myöhemmin TV-dokumenttikin.

Suomesta löytyy myös nainen joka pistää vieläkin paremmaksi. Nukkuu yönsä ulkona, kesät talvet ja jo useamman vuoden ajan. Matkustaa alinomaa ja lisäksi raahaa mukanaan kauheaa määrää kassejaan muutaman metrin kerrallaan. Missähän lienee tämän joulun?

Joroisissa kesällä.

Padasjoella syksyllä.

Marraskuussa jossain.

Kesäisin kassit siirtyvät kärryillä.



Mikähän saa ihmisen reissaamaan?

Joulupohdinnan 21. luukku

Pohdinta 21.

Maailma on tullut täyteen ihmeellisiä teknisiä vempaimia ja aika halpakäyttöisiäkin. Yksi ihme epeli on autonavigaattori joka kertoo mistä risteyksestä pitää seuraavaksi kääntyä. Mammavainaa olisi ollut semmoisesta ihmeissään.

Tosin pappavainaa tuli joskus markkinoilta nukkuen reessä ja navigaattorina toimi hevonen joka tunsi tien. Sellainen hepokaattori juu.

Netissä on tälläinen palvelu josta näkee missä ne lentokoneet luuraa. Jos odottaa jotakuta jouluksi kotiin näkee onko kone reitillä vai väärästäkö risteyksestäkö sekin on kääntynyt.

Tämmöinen.

Joulupohdinnan 20. luukku

Pohdinta 20.

Niin. Autossa on hyvä olla sisällä lämpöasteita kun ulkona on pakkasta. Kaikki toimii ihan hyvin paitsi pakkasella ja kovalla lumisateella. Kun auto on lämmin niin tuulilasikin on lämmin ja siihen putoilevat lumihiutaleet sulavat auton liikkuessa hitaasti tai sen seisoessa valoissa.

Kun sitten lähdetään maantieajoon tuo sulanut vesi jäätyy läpinäkymättömäksi kelmuksi ja pyyhkijän sulatkin ovat ihan tönkkönä. Tarvittaisiin siis eristetty tuulilasi tai erillinen jäähdytettävä tuulilasi joka ei sulattaisi höytälunta. Se lentäisi tuulen mukana pois ja pyyhkijätkin sen sivuun liippaisivat.

Joulupohdinnan 19. luukku

Pohdinta 19. Niin. On joulutervehdysten aikaa. Sähköyhtiökin lähetti perinteisen joulutervehdyksensä. Oli oikein laskenut mitä se tervehdys merkitsee vuositasolla lisää keskimäärin eli 80 E. Mutta minullapa on ilmalämpöpumppu ja minulle se korotus maksaa tällä kertaa 65 Euroa lisää vuodessa. Mutta ehtiipä niitä tulla vielä uusia vuoden mittaan. Kyseessä oli Kraft&Kultur sähköyhtiö joka siis on tavarantoimittajani. Toisaalta mitään varmuutta minulla ei ole tuleeko se sähköni oikeasti Vaasasta asti. Onhan se varsin pitkä matka kuljetella. Fortum Distribution on jakeluyhtiöni ja myös he nostelevat omaan tahtiinsa sähkön kuljettamisen hintaa. On kuulemma nämä asiakkaiden hakkurivirtalähteet sellaisia että aina vaan kalliimpia investointeja tulee siirtoverkkoon. Siirtäminen on jo nyt saman hintaista kuin itse sähkökin ja verot on se kolmas partikkeli. Kun tuo siirtäminen on niin kallista niin luulisi logistiikkaratkaisuja olevan. Tuotaisiin vaikka junalla tai sitten konttikuljetuksena koko vuoden tarve kerralla, eikä pikkuhiljaa niinkuin nyt. Vaasasta lähtee niitä Rabben laivojakin. Ottaisin koko vuoden sähköni kerralla tuohon pihalle konttiin jos halvalla saisin. Tai sitten pitää alkaa kaatamaan pihapuita ja korvata ne kaikki kauniilla ja tehokkailla tuulimyllyillä, sillä viisiin kuin Hollanninpojillakin.

Joulupohdinnan 18. luukku

Pohdinta 18.

Perinteiset jouluruuat ovat joillekin rasite mutta laatikkovalmistajille rahasampo. Lavakaupalla tuodaan laatikoita marketteihin ja altaat ovat kukkuroillaan kinkkuja.

Kinkku on varattu täksi päiväksi Kisun kaupasta. Kisuhan on monipuolinen mies ja laulu on hänen rattonsa, muttei sillä yksin elä. Kisu kertoo tässä myös ikävästä sairaudestaan.

Joulupohdinnan 17. luukku.

Pohdinta 17.

Niin. Maailma on täynnä ikäviä uutisia. Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja syövät eläkesäästömme. Me tulemme siinä heti perässä ja joudumme järsimään pettua.
Olisikohan Thaimaalainen pettu paremman makuista, etenkin jos currylla oikein maustaa?

Seuraavasta kaavioista näkyy miten väestön ikärakenne on muuttunut nykyisin (vuonna 2006) versus 1917. Silloin aikoinaan oli paljon lapsia ja vähän vanhoja. Nyt pylväs on melko tasapaksu ja mötikkä vaan jatkaa nousuaan ylöspäin.

Klikkaa kuva suuremmaksi niin näkee mitä siihen on präntätty.