Liikenneturva on osa kodinturvaa

Niin.

 Jokaisen omalta kohdaltaan on helppo parantaa liikenneturvallisuutta. Kivenlahdessa tehdään moottoritien yli siltaa. 80 km/h nopeusrajoitus on laskettu pätkälle 50 km/h:ksi myös viikonlopuiksi vaikkei työmiehiä silloin olekaan.

 Kukaan ei tunnu noudattavan tuotakaan rajoitusta. Itse kunkin on helppo tehdä liikenneturvallisustyötä. Tarvitsee vain mennä siihen tienpenkalle huomioliivit päällänsä ja sohotella hiustenkuivaajalla liikennevirtaan. Kaikki hidastaa ja turvallisuus paranee.

 Jos ihan hulluksi heittäytyisi niin toinen kaveri voisi olla vähän myöhemmin pingismaila ojossa. Ja kun autoilija pysähtyy, menisi auton viereen. Ikkunan avattuaan voisi pyytää puhaltamaan. Useimmat suostuisivat vaikkapa hänelle vain ojentaisi vappupillin. Autoilijan sen suoraksi  puhallettuaan, voisi hänelle toivottaa hyvää matkaa.

Vedettä ja sähköttä

Niin.

Hannumyrskyn aikoihin sähköt katkesivat vuorokaudeksi ja samalla loppui vedentulo, kun pumput eivät enää nostaneet vettä vesitorniin.

Tähän.

Sittemmin Jyväskylässä romahti vesitorni ja syy oli tämä.

Piti sitten mennä ja tarkistaa miltä näyttää oma vesitorni talvisaikaan.

Ei se ihan romahtamassa näyttäisi olevan.

Jotain tuollaista pientä tihkua elementtien saumoista, mutta en lähde tilkitsemään.

Oven päällä jalassa on betoniraudat näkyvissä, nuoriso on kumminkin merkannut korjauskohteen.

Ylhäällä on viksusti ajateltu että valumavedet ei saa jäädä seisomaan ja on tehty putket, niinkuin silloissakin on.

Kävelin sitten vielä luostarille. Pepponen nimeä ei ollut postilaatikossa.

Jokaisella on omat kolonsa kuurattavanaan

Niin.

Latovainiolainen sananlasku jonka keksin juuri: Jos sinulla on tohnää jääkaappikolossa, siis sitä lienee jossain muuallakin. Jääkaappikolon jälkeen Risto päätti siivota hellan kolon.

Mieleensä tuli että ikävä ihminen olisi sellainen ihminen, joka menisi tuttavalleen käymään siivouspäivän jälkeen. Siellä hikinen mutta onnellinen ihminen, -huushollin omistaja, huokailisi ja kertoisi siivonneensa, mutta nyt on onnellinen, kun on kaikki paikat puhtaat.

Sitten tuo ryökäle vieras menisikin ja tarttuisi hellan kulmiin, ja kiskaisi sen ulos kolostaan, ja mikä olisikaan näky?

Mites eikös teillä ruoka pysykään astioissaan? Tuo sivussa näyttäisi aivan ruskeakastikkeelta, vai olisikohan se sienirisottoa?  Vieras katsoisi kolosen lattialle tarkemmin. Mitäs nuo lystikkäät ruskeat papanat ja ihan pienet mustat papanat lattialla?

Vieras haistaisi papanaa, haisee pilaantuneelta, näykkäisee. -maistuukin pilaantuneelta.

Maailman suurin ihme ei ole korkea tornitalo vaan se että koirattomienkin perheiden hellan alle ilmestyy koiranruokapapanoita ja se että oksennuksessa on aina porkkanankappaleita, vaikkei olisi porkkanoita syönyt moneen kuukauteen.

Emäntä ottaa papanat kippoon ja jauhaa ne morttelissa. Kaataa jauheen jogurtin päälle.

Maistaa seosta kevyesti, maistuu oudolta, -sanoo. Syö koko mällin. Vatsassa alkaa kiertää ja oksennuttaa.
Hyvä ettei tullut annettua tyttären koirille tai heitettyä biojätteisiin, tiedä mitä myrkkyjä siinä olisi ollut.

Tsunami sisätiloissa

Niin.

Jostain punkesi mieleeni tositapahtuma parinkymmenen vuoden takaa. Ruotsinlaivalla viereisellä penkillä istuvan miehen puhelin soi. Muutaman lauseen puhelimeen puhuttuaan sivullisellekin selvisi, että lapset olivat jääneet keskenään kotiin ja vettä suihkusi jostakin sisätiloihin.

-Ota pyyhkeitä kaapista ja laita siihen alle, parketti on jo kumminkin pilalla, mene sitten alakertaan lämmönjakohuoneeseen ja kierrä sieltä se punainen venttiili vesijohdosta kiinni....
Hätääntynyt ääni koetti kertoa selkeästi ohjeita ja samalla olla rauhoittava.

Välillä mies kääntyi vaimonsa puoleen ja selosti mistä on kysymys. Lähti sitten puhumaan puhelimeen käytävälle ja en enää kuullut enemmälti. Mieleeni tuli että lienee perheen matka piloilla kun hunteeraa toimitaanko siellä kotona oikein jotta vahingot minimoituisivat.

Siksi kodeissa pitäsi olla isot ja rumat toimintaohjeet ovissa tälläisten tilanteiden varalle, vaikkei niitä kukaan etukäteen lue ja siinä paniikissa ei edes muista olevankaan.

Siis:

Vesi tulee hanasta ja kuuluu mennä viemäriin. Vesi on kiinteistölle ja kalusteille myrkkyä.

Pidä aina ohut- mutta leveäkärkinen meisseli saatavilla, josko lavuaarin hana siten rikkoontuu ettei  normaali sulkuventtiili enää toimi ja vesi alkaa tulvia. Lavuaarien alla on kuulasulut, jotka saa meisselillä käännettyä, elleivät ole pysyvästi auki asentoon kalkkeutuneet. Tuossa se hämärästi näkyy.

Joskus myös lämmönvaihdin rikkoutuu ja aina siellä ei ole sulkuja, niinkuin ei täälläkään. Tilassa tai suoraan sen alla on kuitenkin lattiakaivo johon veden tulisi ohjautua. Roiskuuhan se kumminkin, joten jos jossain kohisee, selvitä veden vapaa reitti ja juokse pääsululle. Tuo näkyvä venttiili tuossa ei vähennä vuotoa, sillä saa kuumavesihanasta tulemaan haaleampaa tai kylmempää vesisekoitusta. On siinä toinenkin jos tarkkaan katsoo. Se on ylipaineventtiili käsihantaakilla. Saa vähennettyä painetta kuumavesisäiliöstä jos niikseen tulee.
Ylipainettahan sinne voi tulla jos vesisäiliö ensin täyttyy kylmällä vedellä, ja sitten kuumennetaan perin kuumaksi.

Joskus vessanpytty alkaa valuttaa vesiään suoraan lävitse ja sehän maksaa. Veden tulon saa suljettua ilman työkaluja, tuosta sulkuventtiilistä.

Myös pyykinpesukone voi alkaa tanssimaan polkkaa linkouksen aikana. Tanssi irroittaa vesiletkun ja vesi roiskuaa. Vakuutus ei korvaa jos et ole paikalla ja sulje vedentuloa. Tuossa esimerkki miten poistoletku pitää olla tukevasti kiinni ja siinä myös takaiskuventtiili jotta se ei ime väärään suuntaan. Tulohanassa on myös takaiskuventtiili estämässä putkistojen pauketta ja liitoksien hajoamista. Pesukone kun ottaa vettä ja sitten yhtäkkiä sulkee sen, putket paukkuu pahasti ellei ole tuota takaiskuventtiiliä.

Jos näistä suluista ei vedentulo lopu niin pitää mennä sinne pääsululle. Vesimittarin ennen ja jälkeen on sulkuventtiilit.

Jos sitten paniikissa kierrät sieltä venttiilit rikki ja vesi alkaakin suihkuta ennen vesimittaria, mene kiinteistön liitynnälle jos on kesäaika. Se on merkitty tälläisella merkillä ja sinne pitää palokuntakin osata ohjata jos talo vielä alkaa samaan aikaan palamaan.

Ja nurmikon kastelijoille tiedoksi. Tuon metallikannen alta saa vettä niin ettei se mene vesimittariin, Se on rikollista touhua ja voi joutua vankilaan. Jos sitten onnistut rikkomaan tuolla maassa olevan venttiilinkin, mene kiireesti vesitornille ja etsi sieltä iso sulku.

Jos siellä ei ole kukaan ja tuo ovikin vielä lukossa, voit ottaa pyörän ja polkea kohti vedenpuhdistuslaitosta.

Lienee kuitenkin parempi heti kättelyssä soittaa vesilaitokseen tai palokunnalle 112.

Jääkaappipakastimen vuosihuolto

Niin.

Ulkona sopivasti pakkasta, joten pakastimen saattoi tyhjentää ja lokerikot sulattaa. Samalla ja samaan syssyyn myös se tärkeä pölyn poisto.

Vaihe  1.  Laite ulos kolostaan ja lattian imurointi/pesu..

Kuvassa näkyy yli vuoden pölyt lattialla ja kolon takaseinässä ilmeisesti edellisen asukkaan välinpitämättömyyden jälki. Siitä myöhemmin.

Vaihe 2. Alustan, kompressorien ja vesikaukalon imurointi.

Koska kyseessä on jääkaappipakastin mallia kahdella kompressorilla, automaattisulatuksen sulatusvesi valuu ainoastaan jääkaapin kompressorin päällä olevaan kaukaloon. (Valkoinen systeemi toisen kompuran päällä.) Tuohon tihkuu aina  välillä jääkaapin sisältä vettä, sitä sitten joissain taloissa hiiret ja muurahaiset käyvät juomassa. Hiirenpaskojen liuettua, kompressorin lämpö haihuttaa yhdisteet takaisin huoneilmaan ja kierto jatkuu.

Eli siis tuolta nuo kaikki pölyt pois imurilla sekä pienellä pensselillä avittaen.

Siis tässä vasemmalla se kaukalo ennen puhdistusta. Sen voisini irroittaakin, mutta ensi kerralla sitten irroitetaan, pestään ja desinfioidaan. Nyt tuolta vain kaikki pölyt pois. Musta kompura haihduttaa lämpönsä paremmin jos on pölyistä vapaa.  Tuossa mustan kompuran päällä olevan valkoisen haihdutuskehikon keskellä on putki, joka tulee siihen ylhäältä jääkaappiosan sisällä olevasta sulavesikaukalosta.

 Ja tämä epäterävä kuva kuin taidemaalaus, osoittaa miten edellisen asukkaan putki lienee ylhäältä tukkeutunut ja vesi ei olekaan valunut alas muovikaukaloon vaan roiskinut seinälle kipsoniittiin. Ruma jälki mutta vain pahvi enää on tärviöllä.

Lopuksi vielä takaritilöiden imurointi sekä myös laitteen päältä siivousta ja vehje takaisin koloonsa. Jos ei kaikenlaisia huminoita olisi kotona jo riittämiin ennenkin, niin laittaisin tuonne koloseen lämpötilatunnistimella toimivan puhaltimen joka kierrättäisi sieltä ilmaa poikkeen. En laita, ei kai olohuoneen vieressä muillakaan semmoisia, vaikka olisihan se viksu vempele.

Vesivuoto tiskipöydän alla.

Silloin kun Risto kaupitteli kodin turvalaitteita, hän kävi myös kodissa jossa astianpesukoneen letku oli vuotanut vähitellen. Omistajan kertoman mukaan pieni tihku oli ilmeisesti jatkunut kauan ja kosteus tunkeutunut kaksikerroksisessa talossa varsin mittavassa määrin rakenteisiin. Parketit sielläkin oli purettu ja kuivaimet humisseet viikkotolkulla. Ei ole kiva jobi kun kosteus pääsee villalla täytettyyn väliseinään ja sitä kautta ties minne.

Pakkotoisto.com sivuilla on kuvia ja juttua vastaavasta.

Jos tuohon juttuun on uskomista niin vakuutusyhtiöt vetoavat siihen että pitäisi olla tehty sinne alle rakenne joka valuttaisi vedet näkyville, eikä seinän rakoon. Vain uusissa asunnoissa sellaisia, joissakin on muovit pesukoneen alla, mutta vuodot lähtee usein poistoletkun liitoksesta, joka taas on sivummalla.

Tämä nyt ei ole kivaa tarinaa, mutta lavuaarin alle tulisi vilkaista useammin ja haistella ilmaa. Joskus myös jääkaapin sulatusvedet purkavat vetensä piiloon jonnekin ja vain säännölliset tarkistukset auttavat.

Ja minä itse viime vuonna henkilökohtaisesti kävin naapurissa näyttämässä miten astianpesukoneen sulkuventtiili pitää olla suljettuna silloin kun ei pesukonetta käytetä. Sielläkin se oli kalkkeentunut pysyvästi auki-asentoon ja sulkeutui vasta papukaijapihdeillä vääntämällä. Ensin  olin suihkuttanut aiemman postauksen CRC-öljyä akselin juureen.

Tuossa tuo venttiili on nähtävissä. Tuleeko lukijoille mieleen miten tuontyyppinen hana roiskii vedet käsille kun tuota itse vesihanan venttiiliä säätää? Sivusta ilmeisesti sitä pitää kurotella.

Joka kodin turvaohjeet

 Niin.

 Useimmissa kodeissa jo on palovaroitin ja viksuimmissa palonsammutuspeite keittiön nurkassa. Koska se on ruma punainen, monella ei ehkä kuitenkaan. Liki kaikki tietää että jos munkkirasva syttyy ei siihen saa vettä heittää.

Hormipalo munkinpaiston yhteydessä on yksi yleinen tulipalon syy, mutta se sitten onkin vaikeampi sammuttaa. Sammuu itsekseen jos höyryä ei enää tule ja hormi pysyy kuosissaan. Nythän on niin että tarvittaisiin ohje myös mitä tehdä kun vesijohto alkaa vuotamaan, eli missä on sulkuventtiilit millekin hanalle ja missä on pääsulku.

Asiaa pitäisi harjoitella, ei ohje auta siinä paniikissa. Ja tarvittaisiin ohje myös jos jokin aerosolipullo villiintyy ja alkaa suihkuttaa ihan valtoimenaan.

 Ohje aerosolipullon äkilliseen tyhjentymiseen!

 Kiedo tyhjentyvä aerosolipullo nopeasti pyyhkeeseen tai tuolin selkämyksellä lojuvaan vaatteeseen ja kiikuta molemmat kiireemmän kaupalla ulos.

 Käyttöturvallisuustiedoite.

Kahvin hintakehitys 59 v.

Ohessa kahvimainos vuodelta 1954. Siinä on Presidentti-kahvin hinta 500 mk/paketti.

 Kaupassa katsoin mitä Presidentti nykyään maksaa. Se oli 4,40 Euroa/paketti. Todella halpaa.

Nimittäin jos tuon 1954 hinnan muuttaa Nordean rahanarvolaskurilla, niin päästään sellaiseen hintaan kuin 14 Euroa 10 senttiä.

Sen se kahvi maksoi senaikuiselle ihmiselle, senaikuiseen tulotasoon verraten.

Moni on valehdellut ikänsä

Niin. Kun on pyrkinyt ravintolaan, vaikka on nuorempi kuin ikäraja. Eilen on ollut MTV3-uutissa tapaus jossa 57 nainen on valehdellut ikänsä ja päässyt näin työpaikkahaastatteluun. Mahtani haastattelija ihmetellä kätellessä ja varmatenkin sanoa päräytti: " oletpa sinä ryppyinen ja rupsahtanut ihminen 35-vuotiaaksi". Kun vierasperäisiä etu-sukunimisiäkään ei kutsuta haastatteluun ja vanhempi väestökin jää kutsumatta niin tasa-arvon nimissä pitäisi haastattelut tehdä paperipussi päässä. Aiheseen liittyvä linkki on vanhentunut

Osmankäämi eli ....?

Onkohan niin että osmankäämien lisääntymisaika on keskellä talvea? Tälläisia tapasin hiihtolenkillä. Kuvat suurenevat klikkaamalla. Osmankäämeillä on jokin kansankielinenkin nimityskin.

Kolmas osapuoli

Rekrytointireitillä on myös kolmas osapuoli. Konsulttifirma, joka koulutuksen ja supportin nimissä tukee matkaajaa siten että taivaltaja voi kuitenkin säilyttää sosiaaliset tukensa.

Asiaa voidaan ilmentää ja pohtia kuvitteellisesti vaikkapa Päätalon Kallen ja Herkon välisenä keskusteluna.
(ilman Koillismaan murretta)
Siis liittyy tapaukseen kun Kalle rakennusmestarikoulunsa jälkeen ei heti päässyt ammattinsa edellyttämään toimeen.

Kalle:

Kävin sellaisessa tilaisuudessa jotta etsitään mulle uutta pysyväluonteista urkkoa. Lupauduin tekemään seitsemän kuukautta työtä pelkillä työttömyyskorvauksilla jos tuo konsultti vaan löytää puulaakin tai vapriikin joka sen jälkeen sitten palkkaisi tämän ensirivin työmiehen. Konsultille pitäisi sen vapriikin maksaa tonni kuussa.

Herkko:

Jo on aikoihin eletty kun töitä tehdään ilmaiseksi ja valtio maksaa silti tekijälle korvausta työttömyydestä ja vapriikki maksaa tuollaisesta puljailusta kuukausittain korvausrahoja toisaalle. Onkos se jonkinlaista torpparitoimintaa?

Kalle:

No se konsultti kyllä antaa myös kuukauden verran koulutusta sen vapriikin töihin siinä työn ohessa, jotta kaikki osapuolet siinä voittaa. Oliskos parempi vaan olla toimettomana?

Herkko:

Minä olen kyllä sitä mieltä että jos töitä tehdään niin siitä myös palkka tekijälle kuuluu eikä millekään konsultille ja jos vapriikki työmiestä tarvitsee niin sen palkkaa tekijälle maksaa täytyy. Mitään valtion korvauksia ei tarvita. Tekemättömiä töitä kyllä löytyy vaikka risusavottaan tai sitten äyskäröimään vettä jäätien vesirekeen. Varsitiet ei koskaan ole tarpeeksi hyvässä kunnossa.

Kalle:

Varsitiet ja parkkuulanssit sinulla vaan aina on humeetissas! Maailma on muuttunut ja huutolaishommiinko sitä sosiaalturvan kanssa pitäisi mennä, niin kuin Riitun kotona aikoinaan? Ja silloin kun sinunkin humeetisi sassaroi, käytiin mekin niitä kunnan jauhoja hakemassa Riitun kanssa, tämä on sitä nykyajan kunnanjauhomeininkiä.

Työnhaun strategia

Niin. Urheilussa ja elämässä pyritään toteuttamaan jotakin ennalta mietittyä strategiaa, miksei siis sellainen pitäisi olla työnhaunkin taustalla.

Matkahan on maksimissaan se 500-päivää jonka jälkeen reitillä on iso monttu. Monttu on pohjaton ja jos siellä pohja kuitenkin on, niin kylmää vettä siellä ainakin metritolkulla on. Ja jossei siellä kylmää vettä kuitenkaan ole, niin teräviä seipäitä ulosteeseen sotkettuna siellä kuitenkin on.

Tässä alkumatkalla on tärkeää tunnustella omia voimiaan ja katsella minkälaisia reittivaihtoja on tarjolla. Kuntoaan ei voi enää taipaleen aikana kohottaa, eli näillä eväillä mennään. Kilpakumppanit tuntuvat kovinkin virkeiltä ja jopa juniorisarjalaisilta, mutta niiltä puuttuu toivottavasti turnauskestävyys.

 Tasainen puurtaminen ja jokaisen kolon tutkiminen kuulemma palkitaan, huilata ei saa. Olen kuullut aiemmista kisailjoista jotka ovat samalla taipaleella panikoituneet ja eksyneet totaalisesti. Douppingin käyttöä ei myöskään mitenkään valvota, se on pelkästään taivaltajien omalla vastuulla.

Runsas kaksikymmentä vuotta takaperin minä olin tässä samassa kisassa. Alle puolivälin sitten ennestään tuttu sponsori otti hoteisiinsa ja vei limusiinillaan ohi montun ja se oli silloin siinä. Sen matkan aikana olin jo ehtinyt parit treenikurssitkin käymään, silloin se 500 päivän monttu loitontui kurssin perusteella. Nykyisin treenikurssit pitää suorittaa siinä samalla ja kohti monttua taivaltaessaan. Nythän on niin että sinne kylmään monttuun ei kait monikaan huku, -luulisin.

 Tässä Aamusydämellä kaksi positiivista esimerkkiä 50 + tapauksista.

Työpaikkahaastattelut

Niin. Näillä kymmenillä rekrytoijapuolella istuu useimmiten henkilö joka on syntynyt -80..-90 luvulla ja tilanne on heillekin hämmentävä. Useimpiin hakemuksiin ei ole tullut mitään vastausta, saatika rekrytointikutsua. Ikäni on se ongelma, sitä ei voi olla mainitsematta. On kuin myisi asuntoa ja ilmoitukseen laittaisi että -homevaurioinen. Hyvä kirjoitus oli toisaalla.

Sain työkkäristä töitä

Tosin vain puoleksi tunniksi, siitä tekstin lopussa.

Nyt jonotukseni kesti vain alle puoli tuntia. Tarvitsin virallisen pyöreän leiman tärkeään paperiin ja hain sen. Lisäksi tietokannassa olevassa työhistoriassa oli virhe, sen saattoi korjata vain paikanpäällä käymällä ja alkuperäinen työtodistus esittämällä ja esitin sen.

Istunnon lopuksi kun olin nousemassa ylös tuolilta ja siirsin itseäni sekä jalkojani pois pöydän alta, sain sen työtehtävän.

Joku oli liimannut vaaleanpunaisen purkan pöydän alle ja housuni olivat juuttuneet siihen polven kohdalta. Oli ihan oikeasti jalka tiukasti pöydässä kiinni.

Irtosihan se mutta purkka jäi puoliksi housuihin, toinen puoli jäi pöydän alapintaan odottamaan seuraavaa uhria. Virkailija tarjosi paperia, mutta tiesin ettei siihen ainakaan mitään pehmeää paperia parane laittaa.

Ulkona koetin jäädyttää sitä lumikokkareella, mutta ilma oli liian lämmin, ei se murentunut, levisi vain tasaiseksi matoksi. Autossa olevalla lasinpesunesteellä ja ikkunarätillä se lopulta lähti liki murenemalla. Oli se työ. Istuin housut kintuissa parkkihallissa olevassa autossa ja jyystin ja jyystin. Jos joku olisi nähnyt vain käsieni liikkeen ja housujeni riisumisen, ties mitä siveettömyyttä olisi ajatellut suoritettavan.

Mutta siis sain töitä. Puoleksi tunniksi purkan kihnutusta.

Tapaus 3. Terassin lasi.

Aikoinaan koiraa ulkoiluttaessaan Risto kuuli että eilettäin oli naapuriin murtauduttu. Kuulemma perheenäidin kauppareissun aikaan oli takakautta, ikkuna rikkomalla menty sisälle, ja viety emännän korut. Vain kahden tunnin poissaolo päiväsaikaan, sai aikaan melkoisen ikävyyden.

Risto kävelytti koiransakin ihan siihen aidan viereen ja omin silmin totesi että teipattu ikkuna nyt oli.

Eli potentiaalinen asiakas, tosin jo ehkä myöhäistä. Ei turvavyönkään kiinnittäminen enää sairaalan sängyssä paljoa auttane. Ehkä seuraavaan tapaukseeen, mutta moni uskoo että se oli ainutkertainen.

On kuin haaskalle menisi jos hetikohta törmyyttää naapurin ovelle ja turvajärjestelmiä kaupittelee. Sydän voi murron kohteeksi joutuneella olla vereslihalla ja ikävä tunne voi sellaisesta kauppatarjonnasta tulla. Joku voisi tosin ilahtuakin, mutta koskaan ei etukäteen tiedä.

Risto päätti että jos pariskunta sattuu olemaan pihalla silloin kun hän tulee keikalta, siinä ohimennen autosta salkkuaan kanniskellen voisi maaperää tunnustella. Näin sitten kävikin, tosin vasta parin kuukauden kuluttua. Murrosta oli ollut juttuakin paikallislehdessä, joten muiden naapureiden kertoma asia oli näinollen vahvistettu.

Pariskunta oli ulkosalla pakkaamassa autoaan ja Risto esitti asiansa, aivan kuin hän ei olisi tiennyt koko kotimurrosta mitään. Mies oli kovin ystävällinen ja sanoi vaimoaan osoittaen että meillä tässä kävi jo kutsumattomia vieraita ja vaimon korut lähtivät matkaan. Risto kääntyikin vaimon puoleen, olisiko asiaa suojata koti vastaisen varalle?

Vaimo oli melko kiukkuisen oloinen ja sanoi poliisinkin sanoneen, ettei noille varkaille mitään mahda. Risto kertoi miten hyvin tilastojen mukaan järjestelmä tarroineen estää ennakolta. Jos sisälle tullaan niin ei se tekniikka tietenkään niitä rosvoja kiinni nappaa, pitää odottaa vartijan tuloon asti.

Rouva tyrmäsi senkin tilaston. Hän ei usko että mikään laite tai tarrat estä yhtään mittään, ne tulee jos on tullakseen. Mies hymyili Ristoon päin ja sanoi vaimolleenkin että onkohan asia ihan noinkaan?

Rouva oli selvästi asiaa miettinyt, eikä laitteiden sekä tarrojen ennaltaehkäisyvyyteen uskonut, joten Risto kyllä uskoi ettei asiaa kannattanut naapurin kanssa enemmälti jähnätä. -Hyvää illan jatkoa teille.

Tapaus 2. Lähestymiskielto.

Taannoin Risto kurvasi Hangontien mutkassa olevan omakotitalon pihalle. Postilaatikossa ei ollut, mutta ovessa oli jo kippuralle hapertunut geeneljääs -firman tarra.

Jo ovikeskustelussa selvisi että taloon oli asennettu hälytysjärjestelmä, mutta se ei ollut enää käytössä. Ovea avaamaan tullut vai-ihminen kertoi asuvansa nykyään talossa yksin, ja kaipaavansa järjestelmän turvaa kuitenkin.

Alueella ei tietääkseen ollut liikkunut mitään rosvojoukkioita, vaan entinen miehensä oli rouvallla pelon aihe.
Itse esittelyn lomassa Risto sai kuulla miten naisen ulkomaalaistaustainen mies oli äitynyt eron jälkeen uhkaavaksi, ja hänelle oli pitänyt hakea lähestymiskieltoa.

Lähestymiskieltokaan ei ollut kunnolla tehonnut, vaan mies oli pyrkinyt toistuvasti ovelle ja sieltä jopa sisälle asti. Nainen oli siis hankkinut vartiointiliikkeeseen hälyttävän hälytysjärjestelmän SOS-painikkeineen.

Tämä vuokrajärjestelmä oli kuitenkin alkanut itsekseen aiheetta hälyttämään ja siinä oli mennyt hermot. Asiakaspalvelusta oli etänä nähty että silmukka 3:ssa on vikaa ja huoltoneuvoja oli vain kehoittanut rouvaa tarkistamaan silmukka kolmosen.

Rouvan ääni muuttui oikein piukeaksi kun hän demonstoi Ristolle puheluaan huoltoneuvojan kanssa,
"silmukka kolme, silmukkakolme, -mistä hitosta minä tiedän mikä semmoinen silmukka kolme on? "

Ilmeisesti se oli jokin langaton ovianturi josta oli vastamagneetti irronnut, mutta ei asiakas sellaisia itse voi ei osaa korjailla. -ihme touhua kilpaijafirmalta, Risto tuumaili.

Risto kertoili esittelyn yhteydessä että heidän järjestelmänsä anturit nimetään ja tunnistetaan myös valvomopäässä oikeilla nimillä. Takaovi, etuovi, palohälytin pesuhuone, summeri, palohälytin olohuone, liiketunnistin eteinen, jne. Jos vikaa tulee niin asiakasta voidaan ensiapuna auttaa, kunnes huoltomiest tulee veloituksetta ja pikimmiten.

Risto esitteli myös tarroja joissa on vartiointilliikkeen tunnus ja kameran kuva. Niitä voitaisiin laittaa riittävästi ja strategisiin paikkoihin. Lisäksi järjestelmässä on myös SOS-painike, jota käytettäessä hälytyskeskus ottaa välittömästi yhteyttä. Rouva tilasikin uuden järjestelmän.

Jo Riston pois lähtiessä rouva vielä näytti tulotien rinteessä olevaa autotalliaan. Ja tuonne sitten ehdottomasti se iso heijastava kameratarra. Jos se mies aikoo vielä tulla niin tietää että kuviin joutuu.

-näin tehdään.

Tapaus 1. Penetraatio.

Toissasyksynä Risto kiersi haja-asutusalueen ovilla turva-asioilla. Aivan tien vieressä oli pienehkö omakoti, joka oli tarkkaan aidattu. Porttikin oli tehty niin ettei autoa saanut jätettyä parkkiin ilman etteikö olisi tukkinut tietä mahdollisilta jälkeentulevilta.

Risto sopi esittelystä parin päivän päähän ja palasi kuten sovittu. Lapseton pariskunta noin nelissäkymmenissä, kuuntelivat ilman keskeytyksiä hyvin tarkkaavaisen oloisina.

Kun puhe tuli siihen liturgian kohtaan, että joissakin tapauksessa murtomiehet saattavat tulla kotiin, vaikka asukkaat olisivat nukkumassa, he totesivat että heille on käynyt niin ja juuri tuossa kodissa. Vaimo esitteli ovessa olevaa turvaketjua, joka asennettiin tuon tapauksen jälkeen.

He olivat heränneet muutama vuosi sitten kun ovi oli väännetty jollakin esineellä yöaikaan väkisin auki. Isännän mentyä ovelle, tunkeutuja oli lähtenyt käpälämäkeen. Kyseinen yksittäinen tunkeutuja oli saatu poliisin toimesta myöhemmin kiinni, ja hän oli poliisin vanha tuttu paikkakuntalainen. (useasti poliisin tutuissa on rikollista ainesta varsin viljalti)

Tapaus oli ollut peloittava ja aiheuttanut unettomia öitä melko pitkään. Pariskunta oli kuitenkin aikuisopiskelijoita ja melko vähissä rahoissa, - kertomansa mukaan. Riston esittelemän turvalaitteen kuukausimaksu oli kuitenkin heidän mielestään liian iso heidän budjettiin sisällytettäväksi, joten kauppa jäi Ristolta tässä tapauksessa saamati.

Parinkymmenen kilometrin vartavastainen ajomatka, sekä pari tuntia keskustelua ilman korvausta, kuulunee ihan normaalina osana tämän työn toimenkuvaa. Jos useampia huteja tulee peräjälkeen, se tietysti alkaa rassaamaan enemmälti, toisaalta asenteestahan se vain on kiinni.

Kulmatalo

Risto ajaa vielä päättyvän kadun päässä olevan talon eteen, toiveissaan on sopia vielä yksi esittely huomiseksi. Ovelle tulee perheen miesväkeä. Vakiolitania Riston asiasta ja vastaus tulee nopeasti. Olette myöhässä, meillä käytiin jo.

Sitten mies kertoo toista kuukautta sitten tapahtuneesta kotimurrostaan lyhyesti. Perheen tultua viikon pituiselta lomalta niin he havaitsivat että kotona oli käynyt kutsumattomia vieraita. Nyt isäntä oli jo asentanut hänen omaan kännykkäänsä hälyttävän systeemin, terassin pylväässä oli myös riistakamera.

 Risto tietää että jos itse on lomamatkalla ja apuvoimia ei ole kotiin lähettää hälytyksen tullessa, se vain pahentaa tuskaa koska paljon on myös turhia hälytyksiä. Jos kotiin onkin mennyt rosvojoukkio, ei sinnekään ole syytä suinpäin rynnätä. Tämä mies tuntuu kuitenkin nyt olevan tyytyväinen investointiinsa ja siihen ei ole syytä lähteä liialti hämmentämään.

Risto palaakin autolleen kunhan on ensin toivottanut hyvät illat perheelle, autossa jo kotiin ajaessaan Risto kelaa kolmea muuta tapausta, joissa hän on tavannut kotimurron uhreja.

Hyvää Uutta vuotta

Niin. Kiinalainen Uusivuosi ja heidän siis pitää viihdyttää suomalaisia ja keekoilla vähissä vaatteissa Narinkkatorilla.

Diilihän se

Risto menee autolle suu makkeeta vettä täynnä. Ei tarvinnut väkisin tyrkyttää asiakkaalle tuotetta jota hän ei oikeasti tarvitse. Turvalaite on sikäli outo kapine ettei asiakaskaan toivo sitä koskaan tositoimissa tarvitsevansa. Toivotaan että pelkkä läsnäolo auttaa. Kuin tapaturmavakuutus tai sateevarjo, -varmuuden vuoksi.

Joskus Risto on nähnyt Citymarketissa asiakkaitaan. Kukaan ei ole tullut moittimaan, vaan hymyilleet ovat. On Ristolla kaksi ikävääkin muistoa. Aikoinaan erään ruotsinkielisen kodin ovella rouva alkoi kovin moittimaan kun ilmoittamatta ovelle tullaan. Lisäksi hän haluaa vain esittelyä ruotsinkielellä, se olisi pitänyt selvitä jostakin kiinteistörekisteristä etukäteen.

Samainen rouva oli soitellut vielä pääkonttorin asiakaspalveluun, jossa oli pyydetty reklamaatio kirjallisesti. Sieltä reklamaatio toimitettiin Riston pomolle joka ei osaa ruotsia yhtään. Toinen myyjä joka oli myös Riston mukana samalla keikalla, käänsi sen ja soitti myös rouvalle takaisin. Pahoitteli kun ovikelloa soitettiin, mutta se on aivan yleinen tapa ja myyjillä on myös henkilökortit ja poliisin myöntämä turvasuojaajkortti kaulalla.

Toinen tapaus oli isopomo isonpankin osakemeklari. Henkilön ammatti ja asema selvisi kun Risto tarkisti jälkikäteen kuka oli siitä tietystä numerosta soittanut.

Risto oli pomonsa kanssa edellisiltana kiertänyt haja-asutusalueen asuntojen ovilla. Eräässä talossa ajotie johti takaovelle jonka ovikellon soittoon ja koputukseen ei tultu kuitenkaan avaamaan. Risto jätti käyntikorttinsa oven karmiin jossa kerrotaan kuka on käynyt ja millä asialla.

Tuo isoherra soitti sitten seuraavana aamupäivänä Ristolle ja kysyi että oliko mies ollut heidän ovellaan? Kuulemma vaimo oli ollut nukkumassa kun oli iltavuorosta tullut ja ihmetellyt kuka soittaa ja koputtelee. Ei ollut uskaltanut avata ja väitti että Risto olisi hyppinyt tontin kallioilla etuovelta takaovelle.

Jos vielä uudestaan sinne tulet niin, niin.....niin, lähdet kyllä ja äkkiä , sanoi mies Ristolle.

Risto arveli että hän oli aikeissa sanoa että hakkaan sinut tai ammun sinua, mutta korrektina miehenä ei sitten kuitenkaan tohtinut.

Jälkeenpäin ajatellen tuossa oli varmaan väärinkäsitys. Takaoven ovikello varmaan oli sama kuin etuovenkin. Ja kun Risto soitti ovikelloa, rouva ehkä meni etuovelle. Ja kun ei kukaan avannut takaovea Risto koputti siihen kuten on ohjeistettu. (Ovikellon ääni harvoin kuuluu ulos asti.) Ja sillä välin kun rouva oli tulossa takaovelle, Risto ehti jo lähteä seuraavaan kohteeseen.

Muutoin ei juurikaan moitteita ole tullut. Risto katsoo kelloaan ja ajattelee ettei yhtään demoa enää tähään aikaan, mutta tuon kadun päässä olevan talon kanssa voisi vielä yrittää treffit sopia vaikkapa huomiselle.