Tommysin matkassa

Niin,

Sillä temppelireissulla kävimme myös pähkinäfactorys -paikassa joka oli enemmänkin muuttunut kuivahedlmätukuksi. Yksi nainen siinä vielä kuori malliksi Cashew-pähkinöitä, ja ostimmekin esimerkiksi kuivattua Mangoa.

Tommys sai puhelun että olisi uusi keikka Phuket Townista joten sanoin että me mennään omin nokkinemme bussilla sitten sieltä Beachille. Seuraavana päivänä Tommys tosin kertoi että keikka peruuntuikin.
Paikallisbussi maksoi 35 bahtia/henkilö eli alle euron.

Chalong Temppelillä

Niin,

Tämä temppeli on varsin liki Big Buddaa jotta poikettiin myös siellä. Tosin siellä olemme käyneet aiemminkin.

Aikoinaan olin luolatemppelissä munkin virvottavana jotta en sitä nyt uusinut.

Shortseissakin sai miehet menää sisään mutta kengät piti jättää ulos.

Pihalle oli muurattu kaikupönttö papattien paukuttelua varten. Korvausta vastaan kuulosuojaimilla varustettu mies paukutteli kovaåånisiå mattoja ihan häiriöksi asti.

Tommy ja Big Budda

Niin,

Jo ensimmäisellä reissulla tapaamamme multikielitaitoinen Tommy oli passipaikallaan jälleen. Hän päivystää nykyään myös Khao Lakissa ja Phuket Townissa, siksi en ole häntä nähnyt parina edellisellä käyntikerralla. Tässä hän on nykyasussaan.

Ja tässä hän on useita vuosia takaperin.

Tuk Tukin väri oli vaihtunut punaisesta keltaiseksi ja teimme sopimuskeikan jälleen. Pienimoottorinen auto oli tosi kovilla Big Budda patsaalle noustessa.

Valkoisesta kivestä työstetty Budda on vaikuttava näky. Vuosikaudet on nyt viimevuosina kohennettu alpuolella olevia temppelitiloja ja porrasrakennelmia.

Jälleen Thailand 2016..2017

Niin,

Tottumus on toinen luonto. Aikoinaan ensimmäinen Thaimaareissuni oli viikon valmismatka Phuketin Patong Beachille. Ja taas veri veti sinne, tuttuihin maisemiin. Ehkä siitä syystä uskalsi varata lennot ja majoitukset yli kolmeksi viikoksi ihan vain netistä. Kaikki hoituu ja huijareita hyvin harvassa.

Nyt hiljattain oli Kuningas kuollut ja paikalliset siis paljon tummissaan.

Ensimmäinen matkani oli juuri Tsunamin jälkeen jolloin oli jo ranta-alue puistoitettu ja paljon oli nyt vielä rantakadun varjoisaakin puolta rakennettu sen jälkeen. Tässä rannan puoli ja Stellan maskotti piti ottaa mukaan kun Stella itse ei päässyt.

Robinson, Big C ja JungCeylon ostoskompleksi oli kuten ennenkin. Useita eri etnisiä ravintoloita ja myös kiinalaisia sekä intialaisia turisteja.

Melko meluisa aukio ohjelmanumeroiden aikaan. Joku yhtyekin esiintyi ja kalkkiväreillä itsensä maalannut ihmispatsas peloitteli ohikulkijoita.

Taidenäyttelyssä Kansallismuseossa

Niin,

Pitihän sielläkin käydä.

 Ei mikään maalauksellinen täti tämä.

Latovainio vuonna 1795

Niin,

Silloin torpat ja talot oli kyläkeskuksessa ja viljelyä sekä metsänhoitoa varten kartano oli palstoittanut muualta metsää ja  peltoa sekä niittyä.

Jokioisten lääkäritalo

Niin,

60-vuotta sitten päätettiin Jokioisiin rakentaa kunnanlääkärin asunto ja vastaanottotila. Taisin olla 4-5 vuotta kun minullaa oli taas angiina ja Lähteenojan Enskan vastaanotolla siellä olimme. Ensio laittoi puisen lastan suuhun ja käski sanoa AAAA. Tätä kun tapahtui useamminkin niin puhui jo että pitäisi mennä kirurgi Soron pakeille nielurisaleikkaukseen. V-pen penisilliineillä kuitenkin koitettiin pärjäillä.

Ei niitä siis leikattu ja ei niitä oikeastikaan koskaan leikata, ne revitään. Molemmat lapseni olivat sellaisessa operaatiossa Ruusulankadulla Helsingissä, vakuutus maksoi. Saivat vielä jäätelöä syödäkseen toimenpiteen jälkeen.

Poika tosin oksensi sen verisenä kaarimaljaan taksissa kotiin mennessä.

Silloin Lähteenojan vastaanotolla sain vaikutelman Ensiosta että hän oli lihava ja ketjupolttaja. Pitkiä Klubinatsoja oli vastaanottotilan tuhkakuppi kukkuroillaan. Ja jos lääkäri polttaa niin nolompaa on jokaista potilastakaan siitä touhusta kieltää.
Senkin muistan miten Ensio kysyi äidiltäni montako lasta hän on synnyttänyt, ja kun vastaus oli kahdeksan, Ensio hämmästyi ja huusi vaimoaan Mikkiä sivuhuoneesta katsomaan. Äiti oli imarreltu ja puhui asiasta myöhemmin naapureillekin.

Vaimonsa nimi oli ilmeisesti oikeasti Miriam ja hän on myös tässä listanpätkässä jossa on muitakin tuttuja. mm Laitosen Jaakko ja Lempään Mailakin.

Tasavallan presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari on 27.04.2016 päättänyt antaa ansioituneille sotiemme veteraaneille Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin.
Laitonen Jaakko, sotaveteraani
Lamberg Kalevi, sotaveteraani
Lehtonen Matti, sotaveteraani
Lehtonen Uuno, sotaveteraani
Lempää Maila, lotta
Lähteenoja Mirjam, lotta
Hellsten Soini, sotaveteraani
Viitamäki Erkki Toivo, sotaveteraani

Kuvaa lääkäritalosta minulla ei ole mutta pannaan sitten tähän juuri ottamani kuva ikivanhasta Kirkkonummen kunnansairaalasta jonka vaiheista kirjoitan
sitten myöhemmin.