31.12.2014

Luunmurtajan toivekeli

Niin,

Ranne pirstaleina tai lonkka halki, se on pop tälläisessä kelissä. Eilen lumet lanattiin tasaiseksi ja yön aikana pinta suli, pohja jäätyi. Hiekoitusta ei vielä ole tehty. Tuollaista alamäkeä kävelin  liukuesteiden kanssa kauppaan mutta mummoille muovipohjaisissa kengissä en suosittele. Refleksit hitaita, osteoporoosin heikentämät luut, tasapaino heikko ja  siinä muutama syy joutua vuodepotilaaksi loppuikäänsä jos leikkauksen jälkeen sairaabakteeri iskee.


3 kommenttia:

Rantakasvi kirjoitti...

Peilijäänä on täälläkin kylätiet, ei paljon huvita liikkua ilman autoa. Potkukelkka olisi hyvä, mutta matkat ovat kauppaankin liian pitkiä potkutella.

Aikuinen ihminen kaatuu yleensä juuri niin, että ottaa kädellä vastaan ja jos ei kerkiä kättä katkaisemaan niin menee se lonkka.

Kummiskin, hyvää tulevaa vuotta!

Murphy kirjoitti...

Niin, Hyvää Uutta vuotta lukijoille. Näyttää siltä että laiskuus palkitaan. Pihat ja kulkutiet joille ei ole tehty mitään lumitöitä, ovat nuoskalumiset mutta turvallisemmat liikkua. Toisaalta jos ei tee lumitöitä ja autolla ajetaan, pakkasten tultua on varsin polanteista paanaa tiedossa ja auto menee niitä pitkin vaikkei ohjaisikaan.

Sanna kirjoitti...

Hyvää vuotta!

Mie katoin ikkunasta, kun joku työnsi juosten lastenvaunuja pyörätiellä, ja aattelin että ei siellä kovin liukasta voi olla. No, liukuesteet olis kyllä pitäny sulloa vaikka taskuun koirien kans ulos lähtiessä, ei siellä meinannu pysyä yhtään tolpillaan. Vaikken vielä mummo olekaan, mutta nuo märän kelin kestävät uudet vaellusjalkineet ei nähtävästi oo kuitenkaan märälle jäälle tarkoitettuja. Hiekoitettu kyllä oli, mutta hiekka oli vajonnut jo jään sisään enimmäkseen.

Höyryjuna ja asema.

Niin, Humppila- Minkiö- Jokioinen kapearaiteinen lähti talvitauolle.