Puolimatka

Risto on kotoisin Loimaalta -siis ihan Humppilan naapurikunnasta. Humppilassa syntyi aikoinaan teollisuusmies joka vaikutti hyvin myönteisesti koko Forssan seutukunnan työllisyyteen, eli Armas Puolimatka. Tyhjästä hän kasvatti yrityksensä melkomoiseksi työllistäjäksi. Kaikenlaisia tarinoita liikkuu seudulla tästä miehestä. Joskus kuulemma hän meni Helsingin reissullaan Hotelli Vaakunan kabinettiin miesporukalla. Löi vasaralla ja naulalla ovenkarmiin ison tukun satasia. Sanoi tarjoilijalle: " pidä huolta että meillä riittää ruokaa ja viinaa, revi tuosta rahaa tarvittaessa".

Konserni myytiin ennen sukupolvenvaihdosta Hankkijalle joka taas pilkkoi toiminnot syvimmän laman aikana, ennen kuin itse joutui konkurssiin. Kuitenkin Armas Puolimatkan poika on perintörahoillaan myös nykyisin mukana vielä monessa liiketoimessa, pääosin sijoittajana eikä niinkään operatiivisena johtajana.

Risto jaksaa aina kehua ja ottaa Armaksen esille joka mutkassa. Kertoilla kuinka PARMA-sanakin tulee Armaksen nimestä. Sari siihen aina kuittaa kertomalla juttuja Herlevistä ja Sarin kotipitäjän, -Kälviän erinomaisuudesta. Sari kertoo myös mielellään tarinaa alkuaan pohjamaalalaisesta rakennusalan huomattavasta työllistäjästä joka toimii nykyisin aivan kansainvälisesti. Oli ollut jokin teollisuuspamppujen palaveri etelärannassa. Heikki Pentti, Härmälä, Viinanen, hän ja kolme muuta isokenkäistä kokoontuivat. Piti päästä sopuun EU:n teollisuuskehitysrahaston rakennusjaosmäärärahan vuosittaisesta kohdentamisesta. Kesärannassa odotti pääministeri Pekkarinen työryhmän esitystä tiukan aikataulun ja EU:n virkamiesvaltuuskunnan kera. Etukäteen oli sovittu että esitys oli tultava tietyllä kellonlyömällä ennen kuin virkamiesvaltuuskunnan kone lähtee takaisin Brysseliin.

Kokous alkoi pari minuuttia myöhässä koska tämä konsernijohtaja juoksi suomi-verkkareissaan petikosta, ja ei päässyt heti etelärannan suihkuun vaihtamaan vaatteitaan. Muut osallistujat olivat hermostuneita, naljailivat miehelle parin minuutin myöhästymisestä ja keskeyttivät kokouksen tämän tästä käydäkseen paukulla ja röyhyyttääkseen sikareitaan. Mies hieman hermostui ja huomauttikin asiasta. " tsot, tsot ,asiat tärkeysjärjestykseen" - vain oli tyly sikarikerhon vastakommentti.

Lopulta esitys oli kasassa ja aikataulu oli jo ihan tipalla. Porukalla mentiin tilataksiin ja kohti kesärantaa. Autossa vuorineuvosten välille viriää keskustelu päivän aiheista. Toinen toteaa toiselle:

-oletko kuullut että operaattori Alisa aikoo fuusioitua?

-älä perhana, -mistäs olet kuullut?

-varma tieto kansan parista, kyllä maakansa tietää.

-no voi sun siinä menee senkin riippumattomuus.

-no ei välttämättä jos saa riippumattokaverin kaverikseen.

-taitaa olla huhupuheita. Riippumaton ajattelija olen minäkin, kesät makaan ja ajattelen riippumatossa.

-ei ole huhua ei, ystävä oli käynyt Alisan pääkonttorissa. Siellä oli seinävaatteessa nähtävissä fuusiokumppanit värit jo.

- ai jaa , no sit se on varma tieto. Kai täytyy alkaa keinottelemaan ja laittaa roposet likoon.

- joku vastapenkiltä toteaa että ei kiinnosta pätkääkään, on kilpaileva operaattori käytössä jo kymmenettä vuotta ja hyvin toimii, mitä vähän välillä pätkii. Vaihtorumbaan en lähde!


Pääpostin kohdalla pohjanmaan mies pyytää kuljettajaa pysäyttämään auton kohtaan jossa katukiveysmiehet olivat levittäneet tuoreen hienon hiekan jälkakäytävälle.
Pekkarinen pekkaroi jo kesärannassa hermostunena ja valtuuskunta on valmistautunut jo lähtemään ilman esitystä takaisin päämajaansa.

Lopulta porukan taksi pysähtyy postin eteen ja mies ottaa auki salkkunsa alkaa höpistä outoja: "Drago, Aino, Kurppi, Pöllöneiti, Jönni, Aarre, Tirpukka, Twototango, Pilke, Kikka, Humbuugie, kultainen Sukelle jne". Samalla mies kirjoittaa nimiä muistikirjastaan kirjekuorien päälle ja sujauttaa jonkun metallisuikaleen kuoren sisään. Muut osallistujat hermostuvat ja huomauttavat kiireestä. "tsot, tsot, asiat tärkeysjärjestykseen" -sanoo mies ja kävelee rauhallisin askelin postilaatikolle ja takaisin.

"No vihdoinkin", mutisevat muut autossa olevat miehet ja auto lähteekin liikkeelle. "stop, stop" -kuuluu vielä käskevästi miehen suusta. Hän pyytää kuljettajaa avaamaan takaoven. Kuljettaja tulee ja avaa takaoven sepposen selälleen. Mies ei kuitenkaan nouse pois autosta, vaan osoittaa muille autossa oleville meno- ja tulojälkiään hiekkaisella kivetyksellä. " kahdet askeleet, on hiekkaan painuneet .............", -hyräilee mies, lopuksi vielä toteaa rauhallisesti: muulle seurueelle "nyt voidaan lähteä".

Valtaisa naurunremakka kuuluu silloin tilataksista, niin että rautatieaseman kellotornin naakatkit pelästyvät.