Kuvasatoa

Historiallinen sotakalu



Pelkistetty patsas hiekkarannalla.




Tässä on kylälukkarin kollega. Musiikkinsa soi tauotta pensaassa olevasta kaiuttimesta. Suomen kesäkirkkoihinkin voisi laittaa hiljaa soimaan urkumusiikkia Tauno Äikään muistolle.



Julkaistu 16.10.2004 14:45:21 Turun Sanomat

TS/
Raimond Valgre harmonikkoineen tuttavineen Maxim- ravintolassa vuonna 1937.



TS/
Raimond Valgre (takana vas.) kuului Viron kiväärijoukon jazzorkesteriin, jonka soittajista tässä neljä. Kuva vuodelta 1944.



Saarenmaan valsiin säveltäjä RAIMOND VALGRE oli rankan elämän nujertama nero



Tallinnan ravintoloissa ja kahviloissa kaikui toiseen maailmansotaan
saakka mannermainen viihdemusiikki. Mukana soitti nuori Raimond Valgre.

Saarenmaan valssi, josta Georg Ots teki huippuiskelmän vuonna 1957, ei ole kansanlaulu, vaan Valgren sävellys tekstinä Debora Vaarandin runo. Valgre elää virolaisten mielissä rankan elämän varhain nujertamana nerona. Miehityksen vuosinakin hänestä tehtiin näytelmiä ja elokuvia, hänen laulujaan kuunnellaan yhä uusina versioina. Sävelmät palauttavat vanhan sukupolven mieliin nuoruuden vapaassa Virossa, keskipolville ne kertovat maasta, jonka uudesta vapaudesta kauan uneksittiin, nuorimmille Valgre on osa isänmaan historiaa.
Viron Gershwin


Valgre kirjoitti:"Minulla on lauluja niin paljon, etten ehdi kirjoittaa muistiin." George Gershwinillä oli "niin paljon sävelmiä, ettei niitä ehdi kirjoittaa paperille sadassa vuodessakaan". Valgre oli oikeassa, Gershwinin väite jäi testaamatta, sillä molemmat kuolivat alle neljänkymmenen iässä. Valgren tuotannosta tunnetaan kuutisenkymmentä laulua. Vuosina 1933-1937 niitä ilmestyi painettuna. Säveltäjän kuoleman jälkeen on julkaistu useita kokoelmia, joista viimeisin 2003.

Valgren suosituin sävellys Virossa on Muinaslugu muusikas, jonka nimen sai myös musikaali ja elokuva. Laulu syntyi kesällä 1939 ja englanninkieliset sanat kirjoitti pärnulainen ystävätär Alice Feillet.